Sukkasato meni ohi reippaalla vauhdilla kaikkine sukkineen ja muine jalkojen lämmittimineen. Vauhti tuntui jäävän päälle, kun nyt taas on kahdet sukat kesken. Yhdet Lapaskuun jututkin ovat kesken -mutta se onkin sitten hitaampi projekti. On näet uusi aluevaltaus meikäläiselle -siitä sitten myöhemmin lisää. Tumpputuvasta löytyy sitten joskus jotakin käsiinkin.
Langaton lokakuukin hujahti kiusauksineen ohi onnistuneesti ja olin ostamatta lankaa. Nyt marraskuussa en ole ostanut itselleni lankaa, mutta Uhoavalle puolisen kiloa. Ihan kuin kiitokseksi sain vierailta tuliaisina espanjalaisia lankoja ja langat näyttävät ja tuntuvat ihan vauvan neulelangoilta -jos niistä sitten lapsenlapsi saisi jotakin ihanan pehmeää. Vasemmanpuoleiset ovat merinoa ja oikean puoleiset villaa. Värit ovat aivan ihastustuttavan kauniit!
Sitten on kesken yksi ja kaksi muuta uutta mielenkiintoista juttua. Katsotaan onnistuuko yhteistyömme Uhoavan kanssa. Asiaan palataan joulun jälkeen!
Niin, 16.11 olen menossa Tampereelle messuille Silkkivillan matkalla. Onko blogituttuja tuolloin paikalla Tampereella?
Sitten vain "tunnustuksiin":
1. Erilaiset listat tehtävistä töistä jne. Stressinhallinnan keinona yhtenä on lista tekemättömistä töistä ja sitten aikataulutus. (Sivuhuomautus; se aikataulutus ei sitten yleensä toteudu, olen varmaankin viime vuosikymmeninä hidastunut).
2. Sama juttu kuin Matleenalla, hiihto ei ole ihan lempiasioita. Mutta on melkein pakko päästä aivan pohjois-Lappiin tutuille laduille ja maisemiin lähes saman porukan kanssa viikoksi kevättalvella. Siinä maisemassa on jotain Porin seudun maisemasta - silmä ei heti tökkää johonkin.
"itseäni etsimässä,suuntaa selvittämässä, tavoitteita tarkistamassa"
3. Osaan Peppi Pitkätossun koko nimen. Se tuli joskus 70-luvulla opeteltua ja kaikki lapset ovat olleet yhtä ihastuneita joka vuosikymmenellä nimilitaniaan. Se kuulostaa hauskalta lorulta: Peppilotta Sikurina Rullakartiina Kissanminttu Efraimintytär Pitkätossu.
4. Kaikkea voi tarvita joskus. Nyt tuo harmittaa, kun siivoaa huushollia ajatellen ensi vuoden remonttia. Heitäpä joku asia pois, niin seuraavalla viikolla se olisi tarpeen. Minulla on jemmassa kaikenlaista, osan muistaa ja osasta ei ole minkäänlaista käsitystä. Aika tavaran kaupittee, sanoo vanha äitini.
5. Olen kierrättänyt aina, jo ennen kuin se tuli uudelleen. "muotiin" .Lajittelen jätteet, kompostoin, kierrätän , lahjoitan, vien kirppareille jne.. Puhtaat ,rikkinäisetkin vaatteet päätyvät sitten lopulta lumppukeräykseen. Ja niin langanpätkistäkin syntyy Nepal-pipoja!
Näkyy kiertäneen useammissa blogeissa, mutta ihan kiva jos haluat ja jaksat vastata.
Langaton lokakuukin hujahti kiusauksineen ohi onnistuneesti ja olin ostamatta lankaa. Nyt marraskuussa en ole ostanut itselleni lankaa, mutta Uhoavalle puolisen kiloa. Ihan kuin kiitokseksi sain vierailta tuliaisina espanjalaisia lankoja ja langat näyttävät ja tuntuvat ihan vauvan neulelangoilta -jos niistä sitten lapsenlapsi saisi jotakin ihanan pehmeää. Vasemmanpuoleiset ovat merinoa ja oikean puoleiset villaa. Värit ovat aivan ihastustuttavan kauniit!
Sitten on kesken yksi ja kaksi muuta uutta mielenkiintoista juttua. Katsotaan onnistuuko yhteistyömme Uhoavan kanssa. Asiaan palataan joulun jälkeen!
Niin, 16.11 olen menossa Tampereelle messuille Silkkivillan matkalla. Onko blogituttuja tuolloin paikalla Tampereella?
Sitten minäkin siirryn mukaan omituisten otusten kerhoon! Lankapirtin Matleena haastoi minut tekemään paljastuksia. Ei mitään suuria ihmeellisyyksiä; olenhan ihan tavallinen suomalainen nainen.
Tehtävänanto: "Paljastan viisi omituista tapaani. Tämän jälkeen valitsen seuraavat viisi ihmistä , jotka haastan tekemään saman perästä. Heidän tulee myös kirjoittaa nämä säännöt merkintäänsä. Linkitän haastamani ihmiset tämän merkinnän loppuun ja käyn ilmoittamassa heidän kommenttilaatikoihinsa haasteesta ja tästä merkinnästä."Sitten vain "tunnustuksiin":
1. Erilaiset listat tehtävistä töistä jne. Stressinhallinnan keinona yhtenä on lista tekemättömistä töistä ja sitten aikataulutus. (Sivuhuomautus; se aikataulutus ei sitten yleensä toteudu, olen varmaankin viime vuosikymmeninä hidastunut).
2. Sama juttu kuin Matleenalla, hiihto ei ole ihan lempiasioita. Mutta on melkein pakko päästä aivan pohjois-Lappiin tutuille laduille ja maisemiin lähes saman porukan kanssa viikoksi kevättalvella. Siinä maisemassa on jotain Porin seudun maisemasta - silmä ei heti tökkää johonkin.
"itseäni etsimässä,suuntaa selvittämässä, tavoitteita tarkistamassa"
3. Osaan Peppi Pitkätossun koko nimen. Se tuli joskus 70-luvulla opeteltua ja kaikki lapset ovat olleet yhtä ihastuneita joka vuosikymmenellä nimilitaniaan. Se kuulostaa hauskalta lorulta: Peppilotta Sikurina Rullakartiina Kissanminttu Efraimintytär Pitkätossu.
4. Kaikkea voi tarvita joskus. Nyt tuo harmittaa, kun siivoaa huushollia ajatellen ensi vuoden remonttia. Heitäpä joku asia pois, niin seuraavalla viikolla se olisi tarpeen. Minulla on jemmassa kaikenlaista, osan muistaa ja osasta ei ole minkäänlaista käsitystä. Aika tavaran kaupittee, sanoo vanha äitini.
5. Olen kierrättänyt aina, jo ennen kuin se tuli uudelleen. "muotiin" .Lajittelen jätteet, kompostoin, kierrätän , lahjoitan, vien kirppareille jne.. Puhtaat ,rikkinäisetkin vaatteet päätyvät sitten lopulta lumppukeräykseen. Ja niin langanpätkistäkin syntyy Nepal-pipoja!
Näkyy kiertäneen useammissa blogeissa, mutta ihan kiva jos haluat ja jaksat vastata.
