tiistaina, lokakuuta 25, 2022

Monenlaista kesken

Minulla on aina monta työtä kesken ja nyt tällä hetkellä on valmistuneitakin, mutta kuvaaminen on jäänyt. Viikonlopun jälkeen vasta kuvaan, kun tämä viikko on aika kiireinen ja muuta touhua täynnä.


Tämä oli viime lauantai-illan neulekatsauksen kuva. Huivi (vihreän eri sävyissä-raitainen) on kesken , kun toinen lanka loppui. Luulin kotona olevan samaa lankaa, mutta olikin eri vahvuus. Purettavakin on nyt jonkun matkaa ja ostettava oikeaa lankaa eli Tukuwoolin dk-vahvuista Havua. Vaalean sininen on jumissa oleva kauluri. Tein innolla, mutta saaja ei ollut erityisen innostunut ja joten taidan pitää itse.  Sukkia teen reipasta tahtia, kun joululahjasukkia uupuu vielä useampi pari. Osa on menossa myyjäisiin.


Yhdessä eläkeläisten kokoontumisesssa harjoittelimme makrameeta, josta en ole koskaan innostunut. Yritimme solmeilla kalanruotokuvioista avaimen perää. Mulla ei ihan mennyt kuin Strömsössä. Jätin muistoksi, ettei aina onnistu. ;)


Sirkka Könösen ryijyä  Kukkaportti olen ain välillä solmeillut. Mutta solmujen värit vaihtuvat tuhka tiheään ja on siis aika hidasta.


 Tänään sain viidennen sukkaboksin Novitalta ja edellisetkin boksit on pahasti kesken tai aloittamatta. Mutta ajattelinkin neuloa niitä rauhassa ajan kanssa ja että tulee neulottua sellaisia malleja, joita en muuten neuloisi. Ihmeekseni nykyisin pidän tuosta hempeän rosasta väristä ja tuo 7V Nummi on hauskan tweedmäinen lisäksi.

perjantaina, lokakuuta 21, 2022

Syyslomailua

Koulujen syyslomaviikko on paraikaa menossa ja eka lasten perhe tuli sunnuntaina samaa matkaa kanssamme pääkaupunkiseudulta.  

Sunnuntai-iltana hämärissä nuorin lapsenlapsi sanoi nähneeensä takapihalla ilveksen. Mummipa ei uskonut, vaan ehdotteli oravaa tai rusakkoa. Lapsi oli ilveksen kannalla ja ehkä voisi olla kettukin. No, kettua en ole täällä nähnyt, mutta ilveksiä olen nähnyt mäellämme. Alueelta on muutama kilometri keskustaan ja mäen ylin kohta on jätetty metsäpuistoksi. Sitten maanantaina päivällä olin puhelimessa ja katselin takapihalle ja joku isompi eläin oli metsän reunassa kivellä köllöttelemässä. Lopetin puhelun ja otin huonoja kuvia. Onneksi lapsenlapset tulivat kotiin ja toinen otti paremmat kuvat.  Sehän oli ilveksen pentu. Samana päivänä oli jommassa kummassa iltapäivälehdessä Jyväskylässä nähdystä ilveksen pennusta ja asiantuntijan juttua. Itsekin epäilin pentua sairaaksi, kun hakeutui niin lähelle taloa ja antoi suhteellisen läheltä kuvata itseään ennen kuin katosi metsikköön. Isot ilvekset näkee vain iltahämärissä ja pienestäkin rapsahduksesta ne säntäävät pakosalle. Oli kuulemma normaalia käyttäytymistä pennulle äidin hakiessa ruokaa. Pentu lähtee omille teilleen ja ei osaa pelätä koiria, ihmisiä jne.



Metsää talomme takana on kaupunki harventanut ja kuivuneita, huonoja puita kaadettiin. Paikalla oli Moto ja kaksi metsuria , sitä tässä edellisellä viikolla seurasin ikkunasta. Lomalaiset kävivät hakemassa havun oksia talon takaa ja koristeita syntyi. Ensin takaterassille syntyi helposti oksista ikäänkuin köynnös. Jouluvalot (led) laitetaan joulun ajaksi sinne. Isovanhempien haudalle tuli havuseppele. Etupihan puolelle sain puolikkaan kranssin. Sillä on oma nimikin, mutta ei tule nyt mieleen. Olen tässä suunnitellut siihen joulun seuduksi valoja ja jotain koristeita. Vielä on mietinnässä. 



Monta muuta asiaa ehtivät muutamassa päivässä,  luontopoluilla, uimahallissa käydä, tavata ystäviä, ostoksilla jne . Sain valittua itselleni uudet lasit tyttärem kanssa. Moniteholasit on aika kalliita ja useamman vuoden pitää, niin niiden kannattaa olla sellaiset ettei heti lakkaa tykkämästä. Ehdimme tyttären kanssa samalla reissulla kahvillekin.


Miten se olevinaan työlästä kaivaa esiin vempaimet ja alkaa keriä vyyhtejä. Tässä on toinen pipolanka menossa kerälle. Villatakki-langoista eka vyyhdit sain kerille, mutta nyt olen neulonut sukkia ja huivia. Tukuwoolin väri havu loppui. Muistin, että mulla on samaa Tukuwoolia kotona kuin huivissa on. Neuloin ja se tuntui ohuemmalta ja lopulta päivänvalossa totesin, että neulon huivia alkujaan dk-vahvuisesta ja kotona oleva oli fingering-vahvuista. Huivi nyt jäi hetkeksi tauolle No, jonain sopivana päivänä piipahdan Titityyssä. Mutta harmittaa, kun ehdin aika matkan neuloa ohuemmalla langalla raitoja.

 Seuraavassa postauksessa sitten taas vaihteeksi sukkia. ;)

sunnuntaina, lokakuuta 09, 2022

Lisää sukkia

 Sukkia on valmistunut osin joululahjoiksi ja osin myyjäisiin.  Lankoja on kotiutunut aika lailla ja täytyy niitä sitten toisesta päästä kuluttaa, että edes jonkinlainen tasapaino säilyy. 


Maija-lankoja on vajaita keriä melko lailla vuosien aikana kertynyt ja niitä pikku hiljaa neulon pois. Aikuisten sukkia olen neulonut palkkiraitoina ja tässä on samanlainen pari. Eri pariset olen ainakin neulonut fingering-vahvuisesta yhdelle lapsenlapselle.  Lankana on siis Maija ja 3 mm Chiagoo-pyöröt. Koko on 39 ja  lankaa kului 95 grammaa.

 
Citymarketin 200 gramman Novitan Seitsemän Veljestä-lankakerät olivat hiljattain tarjouksessa ja tämä vaaleanpinkki- valkoinen oli yksi väreistä. Nopeasti sukat valmistuivat, kun pitkään olen neulonut pääasiassa fingering-paksuisia lankoja sukkiin. Koko on 38/39 ja lankaa kului näihin sukkiin 102 g.


No, näitä sukkia neuloin aika kauan ja ovat Novitan yhden sukkaboksin malli ja lankana Nalle. Tämä ruskea Nalle on karheahko lanka. Edelliset sukat samasta boksista olivat naisten sukat oranssista tai oikeammin korallinvärisestä langasta ja niissä lanka oli pehmeämpi. 3 mm:n puikot ja Niina Laitisen ohje Mökkitiet ja misten koko, 42/43. Lankaa kului 92 grammaa.


Nämä sukat valmistuivat joutuisasti, varsinkin kun toinen sukka oli valmiina. Olen varmaan joskus keväällä neulonut automatkoilla 3,5 mm pyöröillä näitä. Nyt jatkoin eli neuloin toisenkin sukan. Lanka on Opalin large 8-fach Eispalast. Lanka on saksalainen, hyvän tuntuinen lanka, jossa on villaa 75 % ja polyamidia 25 %. Koko on 37/38 ja lankaa kului 97 grammaa.


Nyt on koko rivi sukkia kivellä, josta olin heitellyt pois oravan tuomia ihmekuoria. En millään keksinyt, mitä ne oli. Kunnes mies sanoi oravan raahaavan niitä naapurin pihasta. Selvisihän se: hevoskastanjan hedelmän siementen piikkisiä kuoria. Periaatteessa ei ole tämän alueen puu, mutta naapurilla on menestynyt n.30 vuotta. Niitä kuoria on on kasoja siellä täällä meidän pihassa. Kuvassa on kuitenkin kasa sukkia.


Jyväskylässä oli Valon viikko (reilu viikko) ja upeita valoteoksia. Kahtena  iltana käytiin katsomassa niitä. Tämä on väri-musiikki-suihku-taideteos Jyväsjärvessä. Oli todella upea.


sunnuntaina, lokakuuta 02, 2022

Keskellä keskeneräisiä

Kristiinalla oli Kristiinan silmukoissa kuva keskeneräisistä neuleistaan. Miksen minäkin laittaisi, kun mitään valmista ei ole nyt esiteltäväksi ja tunnetusti minulla on aina keskeneräisiä töitä melkoisesti. On niitä, joita edistän aktiivisesti ja niitä, jotka ovat jossain laatikon pohjalla odottamassa aikaa parempaa.


Eilen illalla on tämä kuva otettu.  Kahdet sukat on päättelyä ja viimeistelyä vaille valmiit eli palkkiraitasukat ja Novitan yhdestä sukkaboksista miesten ruskeat sukat Mökkitiet. Ylärivisssä on kaksi keskeneräistä:  valmistumassa pikku hiljaa Stephen Westin Botanical shawl. Ohje  on ostettavissa Ravelrystä. Toisena vaaleahko sinisen ja harmaan sävyissä Leeni Hoimelan Lautturi-kauluri kirjasta Urban knit iisi. Sitten vielä kahdet sukat eli vaaleanpuna-valko-raitaiset 7V-raitalangasta ja Anna&Paulan kantalappuMKAL -sukat, joista on tullut vika ohjekin jo. Vielä on vaiheessa. Vielä mustalta näyttävä on samanlainen pipo kuin viime postauksessa, mutta nyt hyvin tummansinisenä.


Hesassa on kesken ollut pitkään tämä domino-peitto. Aloitettu varmaan syksyllä -18. Usein on ollut mukana joku muu tähdellisempi neule. Mutta on se kuitenkin edistynyt ja on huomattavasti pidemmällä kuin tässä kuvassa. Koronavuodet tekivät pitkän tauon neulomiseeen. Olen vähä suunnitellut saavani sen tänä vuonna valmiiksi. Katsotaan nyt. Ensi kerralla valmiita töitä.
 


Kauniita syksyn päiviä!