Sunday, January 26, 2020

Hunajaa valkoisilla hangilla

Tässä on alku huiville Flying foxtail shawl. Malli on Stephen Westin. Kun opettelin briossin, niin aina näkyy sitä olevan neuleissani.  Alku oli hankalaa ja uskonpuutekin vaivasi tässä vaiheessa. Mutta jatkoin sitkeästi tutkittuani ohjeen eri projekteja Ravelry-sivustolla. Totesin, että tältä se vielä näyttää tässä vaiheessa. Hyvin kaikki sujui, kun vaan teki niin kuin ohjeessa sanottiin.
 

 Useammalla automatkalla olen huivia neulonut ja muutenkin siellä ja täällä. Neuleessa tapahtui jotakin muutaman kerroksen välein ja useampi kerros oli ihan perusjuttua. Välillä vähän tylsää, varsinkin loppupuolella,kun kerroksella alkoi olla satoja silmukoita.Lopun i-cord oli aika puuduttava ja aikaakin meni. Vielä enemmän aikaa meni, ennen kuin saan pääteltyä langat ja muutenkin työn viimeisteltyä.
 Mallissa on keskellä hieno kuvio ja muuten perus-briossia. Värit on mun lempivärejä, mutta kyllä huiville löytyi halukas ottajakin. Kai sitten luovutan.
 On se vaan niin kaunis omasta mielestä. Koko on ihana, johon voi kääriytyä. Korkeus on 90 cm ja "siivet " kaartuvat hyvin hartioille. Lanka oli Frida Fuchsin sukkalanka
Light Fingering
75% Bluefaced Leicester, 25% Polyamidi
425 meters / 100 grams ja väreissä Kurkuma ja Whisky. Lankaa kului 278 g. Jäi vielä hyvin lankaa. Kohta voisi tehdä Westin huivin Vertices Unite.


 Ja vielä hunajankeltaiset huovutetut Sydänlapaset. Sandnes garnin Fritisgarn-lankaa ja ohejkin on heiltä. Pidän näistä lapasista kovin. Lankaa kului 86 g.


Sunday, January 19, 2020

1+1+1=2

Oslo-pipoja on näkynyt jo pidempään netissä. Sytyn aina vähän myöhässä eri juttuihin. Ennen joulua ostin langat ja tein yhden pipon. Tein ohjeen isommalla koolla. Mietin välillä, mutta neuloin matkoilla pipoa. Ohoh, se olikin vähän tavallista isompaan päähän. Siihen vähäksi aikaa pipo-kuume laantui.

Aloitin sitten 104 silmukalla ajatellen, että onhan noita päitä eri kokoisia lähisuvussa. Voin sitten antaa johonkin sopivaan päähän, jos ei satu puolisolle sopimaan. Se sopi ja jäi siis kotiin.

Lankana on ihan Arwetta kaksinkertaisena, väreinä vaalemapi ja tumma harmaa. Neuloin 3,5 mm Chiagoo-pyöröillä. Malli on ravelrystä Oslo-pipo.


Kuvassa on vielä toinen eli kolmas pipo, joka on vähän pienempi. Siinä on 100 s. Laitoin tämän kuvan, josta näkee mallin. Neulotaan sileää neulettä pitkä tuubi, välillä vain käännetään toisin päin. Viimeistellessä taitetaan reuna ja ommellaan. Korvien kohdalle tulee kolminkertainen neulos ja on siis lämmin.
Pipoihin meni 100g + 98 g . Lankaa on vielä. Mutta Arwetta on niin ihanaa sukkalankaakin. Katsotaan nyt mitä siitä tulee. Tai voihan niistä tulla pipo yhdistettynä johonkin muuhun lankaan. Tällekin pipolle on ottaja jo valmiina.

Saman tien aloitin omaan ulkoilutakkiini sopivaa pipoa samalla mallilla Arwetasta ja Isagerin Silk Mohairista  

Kolme kertaa on neulottu pipo ja kaksi pipoa saatu aikaiseksi.


Ostin Prismasta vikan Jonsukat-kirjan ja Seiska Veikkaa mustana, valkoisena ja vahvana pinkkinä. Kuvä vääristää värit.
Tänään sukka lähti etenemään. Kaipasin värikästä neulottavaa. On ollut vähän ankean värisiä.

Tuesday, January 07, 2020

Yhteenvetoa vuodesta 2019

Tammikuu on hyvässä vauhdissa  ja viime vuoden tilastoja olen mietiskelyt, mutta jos nyt kirjoittaisi tänne. Opettelin tekemään kollaaseja. Muutaman kuvan erinäisten tohelointien jälkeen sain aikaiseksi kuitenkin. Kaikista viime vuoden töistä en laittanut näihin kollaaseihin. Mutta näkyväthän ne blogissa kuitenkin.
Huiveja tein useamman viime vuonnakin, vaikka osa jäi kesken. Edellisen vuoden  Haiku- huivi valmistui ihan vuoden alussa ja on käytetty aika lailla. Villapesusiskot matkusti maailman toiselle puolelle lämmittämään. Viisi isoa huivia neuloin, pienempiä useampi varmaankin myös samana verran. Boris.-koiramme sai useamman huivin, kun orava vei aina huivin omaan käyttöönsä. Alhaalla keskellä oleva huivi on vielä esittelemättä ja paremmin kuvaamatta. Lapsenlapsille tein kaksi Harry Potter-huivia.
Sukkiakaan ei jaksa kaikkia laittaa tänne. Aika monet ovat löytäneet uuden kodin. Sukkia on vauvasta vaariin. Osa ihan perussukkia ja osa erilaisista yhteisneulonta-projekteista.
Mustia miesten sukkia tein kaksi paria. Mustat ei oikein innosta, mutta niitä aina kysytään. 
Sukkia tuli valmiiksi vuoden aikana 47 paria ja kolme paria säärystymiä.

Tässä on kaikkea sekalaista. Etiopian nuttuja tein oikeasti yhden, mutta entisetkin löysivät tiensä Tansaniaan.  Yksi vauvanpeitto valmistui, oma dominopeitto on hätävaraneuleena Hesassa ja valmistuu joskus. Alakuvan Susanne Sommerin neule valmistui Neulefestareiden aikaa ja on ihana.


Kaikenlaista pientä on valmisunut vuoden aikana myös , harmaasta langasta virkattu valeampiaispesiä, pikkus sukkia joulukalenteriin, pipoja.  Lapaset näköjään puuttuvat, mutta ei väliä. Niitä oli 4 paria. Pipoja oli samoin 5. Kesken on useampi työ, mutta oli valmistuneita kuitenkin reilusti yli 70 työtä. Lankaakin kului reippaasti yli 7 kiloa. Pois lahjoitin yli 8 kiloa ja jonkin verran meni kirpparille. Tämä on nyt tällainen pikakatsaus menneeseen vuoteen.

Neulottu on tänäkin vuonna jo, mutta viimeistelty ei ole vielä. Yhdet kirjoneulelapaset aloitin lapsenlapselle tilauksesta, toinen pyysi kuviolangasta sukat.

Lämmin kiitos kaikista kommentoinneista ja keskusteluista ja livenä tapaamisistakin viime vuonna!

Tuesday, December 31, 2019

Treelight-huivi

 Kirjoitin äsken pitkän jutun tästä huivista saatte nyt lyhyemmän version, kun onnistuin muokatessani hävittämään ja en saanut palautettua.



Huivi on Susanne Sommerin kesän Neulefestari-lehtisestä ja ohje on myös Ravelryssä. Nimi on Treelight. Ohjeen lankoja ei ollut enää väreissä, joita olisin halunnut ja niin ostin muuta .

Ostin nämä kolme vyyhtiä fru Valborgia väreissä Roots, Drifting ja Blue Steel. Sininen ei ole mun värejä , mutta jostain syystä ostin nämä värit.
 Huivissa on pienet raidat välillä hunajakenno-neuletta. Sen kanssa takkusin kunnolla. Mutta kun lopulta uskoin ohjeen kirjoitajan olevan oikeassa, niin hunajakenno alkoi sujua. Eli tein kuten ohje oli kirjoitettu.

Sain vasta eilen kuvaajan nakitettua. Huivia olen jo kuitenkin käyttänyt. On mukava. Taitaa jäädä itselle tämänkin. Lankaa kului 245 g.

Vielä lopuksi
Hyvää tulevaa vuotta ja vuosikymmentä!


Säilyttäköön tämä vuosi sen mitä rakastat.
Tuokoon uusi sen mitä kaipaat
ja vieköön mennessään sen mitä taakkana kannat.

Laihat sukat

Kesällä neuloin jo yhden laihan sukan fingering-vahvuisesta sukkalangan lopusta. Varrelle tein mittaa riittävästi, että sukka näkyy kirjan kannen molemmilta puolin.  Yksi lapsenlapsista näki kirjanmerkkisukan ja ihastui. Kun joululahjatoiveita kyselin, niin mummin neulomaa kirjanmerkki-sukkaa toivottiin.
Näitä sukkia ei kyllä kauan neulo. Neuloin 2,5 mm puikoilla fingering-sukkalankaa. Tosin tässä käytössä kestää muukin ohut lanka, mutta kun noita sukkalankojen jämiä löytyy, niin niitä kannattaa käyttää. Varressa on 20 s, jotka neuloin silmukat kolmella puikolla. Kantapää oli 10 silmukkaa ja kavennuksen silmukat:3+4+3. Päättelin neljässä kohdassa joka kerroksella 2 s oikein yhteen. Kumpaankin sukkaan kului yhteensä 16 g. Ruske on minun ja värikäs lapsenlapsen.

Hauska tehdä valmistuu nopeasti ja näitä alkoi näkyä lehdissä loppuvuonna. Jännä jokin asia on kuin ilmassa ja useampi nappaa sen. Varmaan olen jossain nähnyt joskus ja miettinyt sen tekemistä.

Monday, December 30, 2019

Live in Peace

Neulefestareiden kesän 2019 etkoilu-huivin aloitin tapani mukaan vähän myöhässä ja valmistui joskus syksyn aikana. Pingoitus jäi ja jäi ja lopulta joulukuussa sain aikaiseksi. Huivi on ollut sitten käytössä. Se on ihanan lämmin, pitkä. Värit on niin minun omia.



Tukuwool Fingering vihreä Havu ja harmaa Humu  ja oliivinvihreä  Sandnes Garn Tynn Silk Mohair .
Malli on siis Tina Huhtaniemen Live in Peace ja ohje löytyy ravelrystä.

Raidoitus on hauska vino ja silkkimohair piristää välillä . Pampularaidat on hauskoja. Lankaa kului yhteensä 226 g. En tehnyt tupsuja kolmiokärkiin.

Kelpaa tätä huivia käyttää. Jää ihan omaan käyttöön.

Sunday, December 29, 2019

Tiina Kuun sukat

Tiina Kuun sukkakirjan ostin heti,kun näin kirjakaupassa. Melkein saman tien aloitin nämä sukat jämälangoistani. Olen näköjään Hesan kokousmatkalla takaisin tuleessa ollut kantapässä menossa syyskuun alussa. Oikeasti sukat jäivät muiden töiden alle ja valmistuivat lokakuussa. Nämä menivät kuopukselle lahjaksi. Oikein retroväri suklaanruskea, kummassakaan kuvassa ei oikea väri.

Kuva on otettu junamatkalla pois Helsingistä. Tosin reilun vuoden aikana on taitanut Helsingissä tulla vietetyksi aikaa 20-30 %.Silti vielä olen napakasti keskisuomalainen tai usein tunnen itseni juuriltani satakuntalaiseksi.

Kuopus halusi nämä sukat ja sai joululahjaksi. Olen ostanut jo langat kahteen Tiina kuun muuhun sukkamalliin, kunhan vain ehdin aloitella. Lankaa näihin meni 72 g.


Saturday, December 28, 2019

Hymyilevä nainen vai maatuskat

Ystävä pitää maatuskoista. Kun näin Niina Laitisen Satumaiset silmukat -kirjassa tämän mallin, niin tiesin heti kenelle ne neulon.Sukkien väri on vaihtunut mielessäni useamman kerran ja valikoitui lopulta näiksi väreiksi  eli tumma havunvihreä ja tämä punasävyinen raitalanka.


Edessä keskellä ovat maatuskat hymyilemässä. Sivuissa kulkee sydänjono. Oikeastaan keskiosan mallia piti seurata, sydämet toistuivat varren reunoissa samanlaisina 11 kertaa. Nopeuttaa mukavasti kirjoneuleen neulomista. Maatuskoita on kaikkiaan kolme. Alin on lähes kokonaan jalkaterän päällä.

Lanka siis Novitan Seitsemän veljestä vihreänä ja punasävyisenä raitalankana. Puikot 3,5 mm. Lankaa kului 217 g.

Vielä riittää valmiita postattavaksi.