Jotenkin hankalaa

Välillä pitää yrittää oppia jotain uutta tekniikkaa. Englantilaisissa sarjoissa olen nähnyt  neulottuja, poimuilevia pannumyssyjä. Sellaista rupesi tekemään mieli teekannun päälle ja vielä lahjaksi.

Eka lappu oli liian kapea ja siitä olisi tullut siihen ajateltuun teekannuun ns.makkarankuori. Päättelin ja jätin sellaisenaan ja se toimii pannunalustana.

Takaa neule näyttää tältä. Molemmat langat kulkevat neuloessa joko takana tai takana ja neulotaan aina oikeaa. Eka palassa oli 77 silmukkaa, 7 silmukkaa yhdellä värillä vuorotellen. Napakasti sai vetää, että alkoi poimuilla. Paksua ja lämmintä on.

Sitten vaan kehiin uusi yritys ja silmukoita reilusti lisää eli yhteensä 126 s ja samoin 7 s kummallakin värillä.  Kaksi suoraa kappaletta neulottiin ja saumat tuli sivuihin ja aukot jäivät nokalle ja kahvalle.  Lankana on Markus Companyn väreinä Pale Peach ja Steel gray. Suunnitellulle pannulle oli vähän liian iso. Teki mieli heittää nurkkaan. Lankaa kului pannumyssyyn 189 g ja pannun alustaan 53 g.

Kiire tuli ja tein pikatupsun, joka oli ihan ruma. Mutta tässä seuraavaksi kerraksi pitää tehdä toinen tupsu ja teen sen mustasta langasta ja isomman. Suunnitellulle pannulle oli vähän liian iso. Teki mieli heittää nurkkaan. No, onpa olemassa teen juojilla useampi pannu. Kaksi vika kuvaa on isommalla pannulla. Miltä on tuntunut käytössä, en vielä tiedä.

Sitten vielä meni alkuviikosta heittämään miehen pipon hienopesuun tummien urheiluvaatteiden kanssa. pipo huopui hyvin, aina ei huovu, kun oikein yrittää jotain suunnitellusti huovuttaa. Eipä mahdu kenellekään. Ei voi mitään, ehkä sitä sitten taas tehdään uusi pipo. Tälle huovutetulle pipolle tuli vinkkejä neuletapaamisessa. Paras oli ruukunsuojus pääsiäisen narsisseille ja se taitaa toteutua.
 

Maaliskuisia sukkia

Sukkia,sukkia aina vaan. Mitä sillekään voisi? Sukkia tarvitaan, ja ne häviävät pikku hiljaa jemmastani. Isopien töiden lomassa on kiva neuloa helpompia töitä. Nythän tuli taas urheilua pidempään ja tuli sitä istuttua toisen kanssa television edessä, mutta mulla oli neule. 

Näitä sukkia ei ihan telkkaria katsoessa neulonut. Sukat on yhdet viime vuoden Novitan sukkaboksista. Mulla jäi suurin osa neulomatta ja eiköhän niitä pikku hiljaa neulota (varsinkin hitaasti kirjoneulesukkia). Tässä boksissa oli lankana Novitan tenceliä sisältävä sukkalanka. Ohjeen nimi on Tanssivat pisarat ja aluksi katsoin ohjeen olevan polvisukalle, mutta siinä oli mukana ohje myös lyhyemmälle versiolle. Niin Laitinen on näiden sukkien suunnittelija.  Yhdet nopeasti hajonneet sukat tenceliä sisältäneestä sukkalangasta olen neulonut ja näihin en halunnut ko lankaa. Yhden pipon tein boksin langasta ja se meni asunnottomien keräykseen. Loput vein kirpparille. Ostin tähän Sandnes garnin Perfect-lankaa, joka on hiven paksumpi kuin Seitsemän veljestä-lanka. Kelvannevat jollekin, omaan makuun liian kruusatut, mutta väri on uutta, josta pidän. Lankaa kului tähän naisten koon sukkapariin 103 g.

Nämä sukat on edellisen postauksen Kaisla-langan lopuista neulotut junasukat Toisen kärkeen piti kaivaa varastoista muuta väriin sopivaa lankaa ja vähän yhdistelemään Kaislan keränloppuja. Sukat painoivat  28 g. Moneskohan pari junasukkia? Jossakin vaiheessa olin neulonut yli 100 paria jo.

Seitsemän veljestä-varastojani edelleen tyhjennän. Punaiset Kerttu-sukat taas neuloin. Jostain syystä erityisesti punaiset ja valkoiset Kertut menevät aina heti kaupaksi. Malli on helppo ja osaan neuloa sen jo ilman ohjetta, paitsi näissä sukissa tuli muutama virhe ja jouduin purkamaan. Oli liian kiinnostava telkkari-ohjelma :) Sukkiin kului lankaa 90 g.

Yhden sinapinkeltaisen Seitsemän veljestä-langan kulutusta. Joskus ostin Novita-lehden ohjeen mukaan villatakkiin lankaa ja sitä on riittänyt joka paikkaan. Villatakki on mennyt jo kirppikselle  ja lankaa olen antanut pois ja käyttänyt sukkiin ja domino-peittoon aika lailla. Loppusuoralla ollaan kohta sen kuluttamisessa. Nämä ruskean ja keltaisen raitaiset sukat tuovat mieleen  70-luvun värimaailmaa, joka oli pitkään mun suosikkeja. Olen kuulemma tehnyt ystävällenikin vielä 80-luvun puolivälissä saman tyyppisillä väreillä sukat, jotka ovat edelleen hengissä ja on kuulemma käytettykin väreistä huolimatta. Näihin naisten koon sukkiin kului lankaa 88 g.

Lisää Seitsemän veljestä-lankojen kulutusta. Toisena värinä perusharmaa ja toisena harmaa-ja mustaraitalangan loppu. Raitalanka loppui ja tämä harmaakin. Näistä tuli mielestäni kauniit. Koko on miesten 42/43 ja lankaa kului 114 g.
 

Helmikuisia sukkia

Sukkkia on neulottu ja tässä on viimeistellyt valmiit sukat. Kolme paria on valmiina ja muutama pari odottaa neulaa ja päättelyä. 

Tiukka suunnitelma on käyttää pois varastossa olevia sukkalankoja pois. Tänään oli kaunis talvinen päivä, kirkas auringonpaiste, valkoinen hanki ja sininen taivas. Kuvissa tuo valkoinen hanki näyttää sinertävältä.

Nämä sukat on Katian Consept Kaisla-langasta, jossa on merinovillaa 65%, alpakkaa 10 % ja loput polyamidia. Villapesu. 2,5 mm pyöröillä neuloin. Lankaa kului 76 g ja lopuistakin on neulottu jo, mutta siitä ensi kerralla.

Miesten sukat 7 V-langasta neulottuina ja raitoina vihreän ja sinisen raitalangan loppuja. Näitä sukkia mietin syksyn asunnottomien keräykseen. Oli ja on suunnitelma neuloa yhdet sukat kuukaudessa keräykseen, jotta on sitten syksyllä mitä antaa sinne. Lankaa kului 133 g näihin 42-kokoisiin sukkiin.

Trio-jäätelösukat on Seitsemän veljestä-lankaa. Varressa ja kantapäässä on valkoista 7V-lankaa ja oli tarkoitus neuloa myös kärkikavennukseen. Mutta unohdin ja niin neulottiin raidallisella sukkalangalla toinenkin kärki. Kerä oli ihan outo. Aloitin vaalean ruskealla ja se oli tosi pitkä pätkä, melkein kaksinkertainen näihin muihin raitoihin nähden ja sitten vaaleanpunaisessa oli solmu ja raitojen värit alkoivat kulkea toisin päin. Purin ja aloitin uudelleen solmua seuraavasta raidasta sileänä neuleena. Näytti tylsältä ja purin taas ja tein Suuren Käsityön 10/22 lehden tilaajalahjana olevat Oliviat ja niiden  suunnittelija on Niina Laitinen. Alku on siis purettu kahdesti ja siksi ei oikein huvittanut kärjestä purkaa ruskeaa ja neuloa valkoista kärkeen. Lankaa kului 114 g näihin 38-kokoisiin sukkiin.

Etelän hiihtolomalaiset innostuivat korttien teosta ja mummin varastot saivat kyytiä. Varastoissa ei tosin paljon minkäänlaista vajenemista huomaa kuin korttipohjien osalta. Kortteja syntyi melkoisesti ystävänpäivä-korteista vauvakortteihin, hääkorteista onnittelukortteihin. Kuvani olivat huonoja ja kiireellä otettuja. Puhelimesta ei enää näillä vanhoilla silmillä näe tarkasti ja koneella sitten huomaa. Osa korteista sain kuviin säilöttyä. Kiva, kun tekivät kaken muun välissä.

Lankapaasto 23 alkoi Tikusta asiaa-blogissa. Se alkoi 22.2 ja jatkuu ad 6.4.23. Ei osteta lankaa ja yritetään kuluttaa mahdollisimman paljon lankoja. Siellä olen taas mukana.

 

Jämälankoja huiviksi

Yksi lapsenlapsista halusi pitkän raitahuivin.  Yhdessä mietimme mallia ja päädyimme pyörönä neulottuun huviin ja eri levyisiin raitoihin. Langat on pääasiassa Seitsemän veljestä-lankojen jämiä. Ihan kaikki näistä ei tullut kuitenkaan neuleeseen.

4,5 mm pyöröllä looppasin ja väriä vahtaessa neuloin muutamia silmukoita molemmilla langoilla. Huivin valmistuessa kuitenkin vielä vähän päättelin lankoja varmuuden vuoksi.

Nopeasti tämä huivi valmistui kuitenkin, ja hapsut on molemmissa päissä.

Lankaa kului 247 grammaa. Huivi on paketoitu ja laitettu postiin tänään lauantaina, mutta lähtee liikkeelle vasta maanantaina. Hiihtolomalle ehkäpä ehtii, yleensä paketit kulkevat suhteellisen nopeasti verrattuna tavan kirjepostiin. 

 

Raitaneule ja Käsityön museon näyttely

Tässä alku vuonna sain toiveen raitaneuleesta. Sain kuvan ja tarkat lankatoiveet. Lankana on Börstet alpakka. Ihan samanlaista en tehnyt raidoitukseltaan kuin kuvassa. Viitteellisenä ohjeena oli Sandnes Garnin Billy-neule lapsille. Viime talvena  neuloin näitä vastaavia kolme puseroa. Kasvun myötä tuli tarve uuteen puseroon ja lupasin  neuloa. Lauantaina tuo valmistui ja olin aloittanut 18.1.

Saaja oli tyytyväinen, kun sai niin nopeasti puseronsa. Tänään tuo oli jo päällä ja saatiin kuvat.

Lanka on vähän hankalaa neulottavaa, koska se on pörheää ja tarttuvaa. Onnistuu kyllä esimerkiksi purkaminen. Lankaa kului 234 g.

Lauantaina kävimme Suomen Käsityö museossa kuvataiteilija Virpi Vesanen-Laukkasen näyttelyssä. Hauskoja, hyvän mieln töitä. Osa oli helmistä ja osa karkkipapereista ja osa korteista. 

Tämän työn nimi oli Helle.

Karkkipapereista oli tehty mm tämä puku.

Ruusukortit olivat päätyneet tähän valtavaan korttiseinämään. On siinä saanut käsin pistellä kortteja ja ommella niitä yhteen. Alla vielä virkatut kengät vitriinissä, joka valitettavasti kiiltelee.

 

Tyynejä tulin esittelemään

Monen monta vuotta olen suunnitellut virkkaavani puuvillalankojen jämiä Tyyne-patalapuiksi. En muista, milloin näin näitä eka kerran. Sen tiedän, että Hepsin blogissa olen törmännyt tähän malliin ja luvannutkin joskus Hepsille tekeväni näitä. Aina on jäänyt ja jäänyt.

Nyt ennen joulua vika Neulekoulussa aloitettiin patalappu ja multa jäi käännös tekemättä (tein muutakin silloin) . Ajattelin osaavani tehdä sen, kun on kirjallinen ohje ja näin kun illan aikana tekivät.  Eipä onnistunut ja vasta nyt tammikuun eka iltana tuijotin videota (mulla ei ole videon osoitetta, meilini ei ottanut postia vastaan) ja opettaja neuvoi. Taisin saada muutaman harmaan hiuksen lisää.

Eka Tyyne vei aikaa ja käden lihaksetkin olivat tiukilla. Lopulta se loppuviikolla valmistui. Viikonloppuna virkkasin vasemman puoleisen Tyynen ja se valmistui aika joutuisasti. Lankana on joskus 2000-luvun alkupuolella yhdelle lapselleni neuloman puseron jämät Muskat-langasta . Sinisävyinen on jotain Katian puuvillalankaa. Lankaa menee ja varsinkin, kun nämä olivat vähän paksumpia ja lapun koko 25 cm kanttiinsa. Eipä pala sormet. Eiköhän näitä nyt ala tulla välitöinä, kun ohjekin on tuttu. Lankaa kului yhteensä näihin kahteen Tyyneen 145 g.

 

Saali

Keväällä 2022 innostuimme porukalla huivista, jonka on suunnitellut Stephen West. Ostin langat keväthuumassa, kuitenkin ajatellen talvikautta. Ostin molempia lankoja yhden kerän/vyyhdin ja ajattelin varmaan pienempää huivia. No, moni muu asia meni edelle ja huivin aloitus jäi.

Syyskuun alussa aloitin lopulta huivini. Lankoina on Tukuwool dk havu ja Zauberwolle,vihreänkeltaisena. Puikot 3,75 mm olen merkinnyt eli joko ne tai 4,0 mm pyöröt. Nälkä kasvoi syödessä ja halusinkin isomman huivin. Ostin ensin Zauberwollea yhden kerän lisää. Douglas-villatakista jäi lankoja ja käytin siitä havun vihreän loppuun ja taas huivi jäi kesken pidemmäksi aikaa. Ehdin jo unohtaa, että Tukuwool oli dk eikä fingering, jolla olin ehtinyt  uudelleen neulomaan huivia.  Sitten ostin vyyhdin Tukuwool dk havun vihreänä. 

Niin suurta ei kuitenkaan tullut kuin alkuperäinen malli. Perusosaa jäi 18 mallikerrasta 5 neulomatta ja sain alkuperäistä kapeamman aina oikean osuuden. Tai ensin neulottiin molemmilla väreillä oikein toiseen suuntaan ja sitten oikein toiseen suunta molemmilla peräkkäin. Tarkalle Tukuwool meni eli pari metriä jäi. Lankaa kului 396 g tarkalleen. Huivi tai oikeammin saali on ihanan iso, johon voi kääriytyä kunnolla ja vaikka ottaa päikkärit sen alla. Villaa ja siksi on lämmin. Yllä olevassa kuvassa värit on oikein.

 Kuvasin huivin eilen illalla Titityyn neulekoulussa, josta on muodostunut itselleni tärkeä henkireikä. Ihania  neuleystäviä !