Koulujen syyslomaviikko on paraikaa menossa ja eka lasten perhe tuli sunnuntaina samaa matkaa kanssamme pääkaupunkiseudulta.
Sunnuntai-iltana hämärissä nuorin lapsenlapsi sanoi nähneeensä takapihalla ilveksen. Mummipa ei uskonut, vaan ehdotteli oravaa tai rusakkoa. Lapsi oli ilveksen kannalla ja ehkä voisi olla kettukin. No, kettua en ole täällä nähnyt, mutta ilveksiä olen nähnyt mäellämme. Alueelta on muutama kilometri keskustaan ja mäen ylin kohta on jätetty metsäpuistoksi. Sitten maanantaina päivällä olin puhelimessa ja katselin takapihalle ja joku isompi eläin oli metsän reunassa kivellä köllöttelemässä. Lopetin puhelun ja otin huonoja kuvia. Onneksi lapsenlapset tulivat kotiin ja toinen otti paremmat kuvat. Sehän oli ilveksen pentu. Samana päivänä oli jommassa kummassa iltapäivälehdessä Jyväskylässä nähdystä ilveksen pennusta ja asiantuntijan juttua. Itsekin epäilin pentua sairaaksi, kun hakeutui niin lähelle taloa ja antoi suhteellisen läheltä kuvata itseään ennen kuin katosi metsikköön. Isot ilvekset näkee vain iltahämärissä ja pienestäkin rapsahduksesta ne säntäävät pakosalle. Oli kuulemma normaalia käyttäytymistä pennulle äidin hakiessa ruokaa. Pentu lähtee omille teilleen ja ei osaa pelätä koiria, ihmisiä jne.


Metsää talomme takana on kaupunki harventanut ja kuivuneita, huonoja puita kaadettiin. Paikalla oli Moto ja kaksi metsuria , sitä tässä edellisellä viikolla seurasin ikkunasta. Lomalaiset kävivät hakemassa havun oksia talon takaa ja koristeita syntyi. Ensin takaterassille syntyi helposti oksista ikäänkuin köynnös. Jouluvalot (led) laitetaan joulun ajaksi sinne. Isovanhempien haudalle tuli havuseppele. Etupihan puolelle sain puolikkaan kranssin. Sillä on oma nimikin, mutta ei tule nyt mieleen. Olen tässä suunnitellut siihen joulun seuduksi valoja ja jotain koristeita. Vielä on mietinnässä.
Monta muuta asiaa ehtivät muutamassa päivässä, luontopoluilla, uimahallissa käydä, tavata ystäviä, ostoksilla jne . Sain valittua itselleni uudet lasit tyttärem kanssa. Moniteholasit on aika kalliita ja useamman vuoden pitää, niin niiden kannattaa olla sellaiset ettei heti lakkaa tykkämästä. Ehdimme tyttären kanssa samalla reissulla kahvillekin.
Miten se olevinaan työlästä kaivaa esiin vempaimet ja alkaa keriä vyyhtejä. Tässä on toinen pipolanka menossa kerälle. Villatakki-langoista eka vyyhdit sain kerille, mutta nyt olen neulonut sukkia ja huivia. Tukuwoolin väri havu loppui. Muistin, että mulla on samaa Tukuwoolia kotona kuin huivissa on. Neuloin ja se tuntui ohuemmalta ja lopulta päivänvalossa totesin, että neulon huivia alkujaan dk-vahvuisesta ja kotona oleva oli fingering-vahvuista. Huivi nyt jäi hetkeksi tauolle No, jonain sopivana päivänä piipahdan Titityyssä. Mutta harmittaa, kun ehdin aika matkan neuloa ohuemmalla langalla raitoja.
Seuraavassa postauksessa sitten taas vaihteeksi sukkia. ;)