sunnuntaina, huhtikuuta 27, 2008

Mamman neulomuksia ja vähän omaakin



Äiti ei ole kuulemma jaksanut pahemmin neuloa joulun jälkeen- tässä tämän vuoden tuotoksia; kirjoneulelapasia ja sukkia jälkikasvulle -siis aikuisten kokoa. Vein lahjaksi lankaa ja ennen muuta lempilahjan, joka oli kuulemma paras eli tutun Eeva Haaviston Sata kansanomaista kuviokudinmallia. Se päihitti uuden kauniin nahkaisen laukunkin! Malleista oli monta tuttua äidilleni, joita hän on tehnyt hamassa nuoruudessaan ennen minua! Jonkun mallin hän oli jo aikeissa kysyä saman rapun nuorelta naiselta, mutta nyt se löytyi täältä. Ei tarvinnut lainata toisen vantusta, jota oli ihaillut ja yrittänyt muistaa ja piirtää kotona. Eli odotettavissa lisää uusia lapasia. No pitäjiä löytyy seuraavista sukupolvista. Oma Sata ...-kirjani on vielä tulematta.


Huono kuva jostain hamasta nuoruudesta tekemästäni virkatusta pöytäliinasta, joka nyt näkyi olevan äitini parvekkeella päydällä.

5 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Kaikki on niin suhteellista... Ahkera äiti sinulla.

Anonyymi kirjoitti...

Uskomattoman kauniita sukkia ja lapasia, ja noin tavattoman paljon!!! Kyllä sukulaiset saavat rakkaudella ja lämmöllä tehtyjä lämmikkeitä mammaltanne.

Itselläni on tallella oman mummoni neulomia lapasia lapsuusajoiltani, sillä ne ovat niin kauniita ja taidokkaasti neulottuja. Niillä on myös paljon tunnearvoa, ja välillä niitä käyn ihastelemassa. Mummo neuloi myös koko isolle suvulle sukat ja lapaset, mutta hän kuoli jo -80 luvulla. Sen jälkeen en neulottuja lahjoja ole juuri saanutkaan, ja oli itse opeteltava neulomisen salat. Minkä ikäinen mammanne on? Ei tarvitse vastata, jos on liian tungetteleva kysymys.

Anonyymi kirjoitti...

Mahtava määrä kauniita sukkia ja lapasia! :)

iso gnu kirjoitti...

Äitini on 77-v eli 20 -v esikoistaan (siis minua)vanhempi. Hän on elänyt koululaisena ja alle rippikouluikäisenä sodan ajan . Itse on oppinut tekemäään kaiken kotona maalla.He tekivät saippuat, perunajauhot, kirnusivat voit jne ja puhumattakaan vaatteista. Minulla on vielä äitini kasvattamia pellavia, jotka hän loukuttanut, lihdannut jne langoiksi asti. Ne ovat aarteenani ja en ole keksinyt mitä tarpeeksi arvokasta, mitä niistä tekisin. Lapsuudessani vielä kehrättiin harmaa villasukkalanka kotona.
Ei siis ihme että käsistä syntyy tavan huushollin hoitamisen ja lenkkeilyn ja suvun/vieraiden passaamisen lisäksi vielä neulomuksia.

MysteryKnitter kirjoitti...

Awesome tablecloth!