torstaina, syyskuuta 23, 2021

Välitöitä

Syksyn lähes viimeiset omenat pakattiin lasten perheille vietäväksi. On tehty omenahilloa, omenamehua, omenapiirakkaa ja omenapaistosta, on viety naapureille ja syöty omenoita. Välillä tuntuu, että omenoita tulee korvistakin ulos. Oikeasti pidän omenoista ja niin paljon en raaskisi ostaa kotimaisia omenoita, kuin nyt on käytetty.

Kahtena päivänä olen "keitellyt" tällaista lientä. Oikeasti olen sulatellut vanhoja kynttilöiden loppuja ja tehnyt paljon sytykeruusuja itselle ja myyjäisiin (jos niitä pystyy pitämään tänä vuonna). Alakuvassa on vain osa. Onneksi olin väkerrellyt joskus jo osan valmiiksi. Sormissa tuntuvaa hommaa on.

Olen neulonut villatakkejani. Niin minulla on tosiaan kaksi villatakkia kesken. Edellisestä lapsenlapsen villatakista jäi lankaa ja neuloin välityönä Oslo-pipon hänelle. Nyt olen neulomassa joululahjasukkia neidille. Ja neulon lapasia yhdelle lapsenlapsista, mutta viikonloppuna saan kokeiltua kokoa ja voin jatkaa. Siis monta työtä kesken kuten aina.

Näitä Oslo-pipoja olen neulonut monta  Itselläni on yksi ja se on mun lempipipo. Pääni näyttää yleensä pipoissa munalta muttei tässä pipossa. Toinen hyvä asia on, että korvien seudulla pipo on kolminkertainen eli siis lämmin.



 Päivityksiä tulee ohjeisiin aina ja nyt taitos yhdistetään neulomalla, mikä on minusta kivempaa kuin jälkikäteen ommelu. Lankoina ovat samat kuin villatakissa eli Arwetta ja Tynn Silk Mohair. 3,5 mm pyöröillä loopaten neuloin ja lankaa kului 67 g.


Hyvää syksyistä viikonloppua!

6 kommenttia:

Sude kirjoitti...

Syksyn töitä parhaasta päästä.

Repu kirjoitti...

Sytykeruusut on aina niin kauniita. Voisin tehdö, mutta kynttilöitä ei ole. Käy hengitykseen kynttilöiden polttelu vaikka se olisi muuten mukavaa.

KristiinaS kirjoitti...

Sillo vielä ku Kaunissaaressa oleskelin ja tulta jouduin tekemään niin sain neuleystävältä usein sytykeruusuja. Niitä oli kiva ottaa mukaan yleiseen saunaankin kun siellä vesipatojen tuli tahtoi sammua. Kätevä oli ruusulla sytyttää.
Osloa en oo yhtään neulonu, mulle liian paksu ja kuuma.
Uh, vai vielä välitöitä. Mulla menee tuon Pohjolan emäntä -puseroon kaikki neuleaika ja -into. Kaunis siitä tulee.

Iso Gnu kirjoitti...

Sude: eikö olekin kiva, kun työt vaihtuu vuodenaikojen mukaan.

Repu: en itsekään polta kynttilöitä, mutta olen saanut jämiä sieltä ja täältä. Näitä tein ulkoterassilla toppatakki päällä. Olihan noita voinut tehdä vähän lämpimämmillä ilmoilla. Vasta sitten kun on miltei viimeinen mahdollisuus. :)

Kristiina:sytykeruusit on käteviä, kun palavat riittävän kauan sytyttäkseen puut. Mä teen välitöitä, että jaksan tehdä isoja töitä.:) voi vaihtaa välillä.

Matleena kirjoitti...

Käsitöiden parissa elät, vaikka ei valmista olekaan juuri tullut. Upean kasan olet tehnyt sytykeruusuja. Minäkin niitä joskus tein, mutta nyt viimeisestäkin kerrasta on vuosia. Ja sinun neuleiden valmistumista täällä odttelen, niitä on niin kiva katsella.
Hyvää syyskuun loppua ja pian alkavaa lokakuuta!

Iso Gnu kirjoitti...

Matleena: Kiitos Matleena! on täällä jotain valmistunut ja edenneetkin ovat vanhat työt. Pipo on jo omistajallaan ja oli mieluinen Lankoja on vielä ja lupasin lapaset.