Lapsenlapsille

Viime vuonna aloitin tämän lapsenlapsen puseron ja se jäi joulun touhujen jalkoihin. Nyt tällä viikolla tein loppuun viimeisenkin hihan. Edellisellä viikolla tuli vartalo-osa loppuun ja toinen hiha.

Samalla mallilla tein joulua yhden pienemmän puseron. Raidoitus menee samalla lailla, mutta tässä isommassa puserossa raidat ovat selkeästi levämpiä. 

Malli on siis Sannes garnin ja lankakin on heidän Börstet Alpakka. Värit on muistaakseni petrooli, taivaansininen, vanilja  (en ihan varma) ja marine. 4, 5 mm:n puikoilla neuloin ja resorit ohuemmilla puikoilla. Lankaa kului tähän puseroon 244 g. Tämä oli siis yksi keskeneräisten joukosta valmistunut.

Yksi lapsenlapsista oli hävittänyt edellisistä mustista lapasista toisen. Nyt viime viikolla aloitin ja tällä viikolla neuloin peukut näihin lapasiin. On samanlaiset kuin edellä olleet laventelin väriset lapaset. Lankoina oli Arwetta hiilenmustana (jämäkerä) ja silkkimohairina oli Tilian kerän jämä. Malli on siis Ensilumi-lapaset. Ohje löytyy maksullisena Ravelrystä, suuunnittelija Tiina Huhtaniemi. 3 mm:n puikoilla neuloin ja lankaa kului 47 g.

Paketit tai oikeammin toiselle kirje ja toiselle paketti on lähtenyt menemään. Paketti on varmaan seurannasta päätellen perillä tänään ja kirjeessä menee aikaa. Viimeksi kun lähetin jotakin näin, niin paketti meni päivässä ja kirje miltei kaksi viikkoa pääkaupunkiseudulle.

Keskeneräisten tahti hidastuu ja uusien aloittaminen on edessä. Jonossa on jo useampi työ mm. yhden lapsen pusero ja yhden lapsenlapsen pusero. Eilen tuli lisää toiveita puheluiden myötä eli nyt säärystimiä kaivattaisiin. Malleja ja värejäkin oli katseltu  ja kai mummi ne tekee.

Yksi kahdeksi

Aloitin tammikuun alussa keskeneräisten hävittämisen. Oma ruskea kaulurini valmistui ties mistä langasta. Ei ollut enää tallella vanhaa ohjetta, eikä vyötettä. Ihanan pehmeää lankaa on.

Ekaksi valmistui purkulangasta itselle kauluri nimeltään Hugo. Tämä on jo toinen Hugo. Tämä ruskea hugo lämmittää minua. Kaula on lämmin ja etupuoli ja yläosa selästäkin pysyy lämpimänä. 4,5 mm pyöröillä laitoin menemään ja lankaa kului 250 g.

Hugon ohje löytyy Ravelrystä ja on Sari Nordlundin malli. Nyt on sitten kaksi Hugoa tässä perheessä, kummallakin on omansa ja eri väriset.

Seuraavaksi aloitin lapaset tästä puretusta langasta  parinaan ruosteenruskea Tynn silk mohairin jämät yhdestä puserosta. Ihan peruslapaset valmistuivat, 9 s/puikko ja intialainen peukalokiila. Ovat paksut ja lämpimät. Lankaa kului 74 g. Lapaset päätynevät jollekin jälkikasvusta.

Tämä suklaanruskea, kesken jäänyt liivi muuttui kauluriksi ja lapasiksi. Loput 346 grammasta päätynee vielä nukkien hiuksiksi. Kaikki lanka on nyt käytetty ja poissa nurkista eli kaapista.

Seuraavat keskeneräiset odottavat. Tosin piti aloittaa välillä yhdet mustat lapaset, kun yksi lapsenlapsi hävitti yhden lapasensa.

 

Siksakkia

Olin unohtaa aivan, että joulukuun alkupuolella lupasin sukat yhdelle tutulle teinille. Lupasin neuloa joulun jälkeen. Aloitin viime viikolla keskiviikko-iltana. Valmiiksi sain eilen, tiistaina sekä vietiin viimeistelyn jälkeen illalla käyttäjälle. Neiti oli tyytyväinen sukkiinsa. Tosin ostin mustaa ja valkoista vähän enemmän varalle, jos ei tykkääkään. Olisin sitten neulonut toiset sukat.

Toiveena oli mustaa ja valkoista -ei muita värejä. Olin jo aiemmin siirtänyt lukulampun neuletuolini viereen. Viime vuoden puolella neulomani tummansininen kauluri oli vaikeaa neulottavaa ja nyt neuloin tummanruskeaa kauluria itselleni. Paljon helpompi neuloa, kun on kunnon valo.   Näihin sukkiin on siis lankana Seitsemän veljestä mustana ja valkoisena. Puikkoina oli 3,5 mm:n sukkikset. Huomaan bambupuikkojen kärkien olevan jonkin verran kuluneet. Onhan niillä jo aika lailla neulottu.  Neuloin molempia sukkia yhtaikaa. Kiva kun valmistuvat melkein yhtaikaa.

  Jonna Nordstömin kirjasta Jonsukat Villasukkarakkautta on malli Siksakkia ihan pienin muutoksin ja kahdella värillä. Välillä pyysin mitat äidiltään, kun alkoi epäilyttää sukkien koko. Hyvät tulivat ja saaja oli hyvin tyytyväinen ja niin on neulojakin.  Lankaa kului 205 grammaa.

Kaikki ohjeen keltaiset kohdat tein valkoisella ja jalkaterän siksak-raidan jätin pois. Se tuntui jotenkin liialta, kun tein toiseen ensin. Purin ja jatkoin kahden kerroksen raidoin sukat loppuun.

 Ostin itselleni jostakin ajoissa ennen joulua valkoisen amarylliksen. Yksi kukkavana oli joulun aikaan ja nyt on toinen vana täydessä kukassa. Taas vanassa on monta kukkaa eli kuusi. Ihan valkoinen väri ei ole, vaaleanpunaista näkyy vähän terälehdissä. On se vaan niin kaunis kukka!

Keskeneräisten keskellä

Kutookutoo kysyi viime postauksen kommentissa, että montako keskeneräistä minulla on. Mietin, että ilkeääkö noista puhua. Mutta miksei ja samalla itsekin voi katsoa , mitä valmistuu tänä vuonna ja mitä jää kesken ja mitä uusia tulee.

Tässä kollaasissa on pieniä töitä. Ylärivissä on pipo, joka jäi kesken vuosia sitten. Se ei ollutkaan sellainen, että olisi kelvannut. Ylärivin keskellä on ennen joulua aloitetut kämmekkäät itselle. Jäi kesken, kun oli pakko tehdä joululahjoja yms. Ylärivissä oikealla on "odotustyö", jota kuskaan käsilaukussa eri tilanteisiin, joissa pitää jonkin aikaa kuluttaa aikaa. Harmi, että viimeksi labrassa varatusta ajasta huolimatta meni puolisen tuntia ja työ oli kotona.Tämä työ on edelleen odotuskäsityö.

Keskirivi: Pandalapaset on olleet tosi kauan kesken ja eka lapanen vasta menossa. Kirjoneule tökkii. Keskellä olevat sukat x2 ja lapaset tein jo tänä vuonna valmiiksi. Oikealla on eka korona-keväänä aloitetut sukat ja hankala pitsikuvio ja sitten huomasin tehneeni eripituiset resorit. Purkamista olisi ja todennäköisesti nämä päätyvät kokonaan purkuun ja sitten muihin sukkiin.

Alarivin vasemmat sukanvarret on aloitettu varmaan 15 vuotta sitten, ehkä jatkuvat joskus. Kehäkukkalapasista puuttu peukut. Nalle-langasta aloitettu  joskus vuosia sitten kämmekkäät.

Ylärivi: Etiopian nuttu on kesken. Näitä on yleensä aina kesken joku. Nutun valmistuttua aloitan seuraavan. Keskellä on Ilun Handun langoista Breathing space itselle. Ei kiire, muut työt saa mennä edelle. Oikealla ohuista sukkalangoista dominopeitto, joka on ollut tosi kauan kesken. Sitäkin tehdään joskus pala kerrallaan. Pääkaupunkiseudulla on varakäsityönä yksi toinen dominopeitto. Kun siellä tulee valmista, niin voisin siirtää tämän sinne.

Keskirivi: Mun Douglas-villatakki. Puuttuu hihat, resori ja taskut.  Keskellä huivi, joka jäi jumiin pitsiin. Trick of Lights  muistaakseni, ohje on. Mietin jatkanko vai muuttuuko toiseksi huiviksi. Oikealla Heidi Alanderin huivi, jonka pitsiä tein äidin elämän loppuvaiheessa ja väärin meni. Kerran jo purettu koko pitsi ja nyt pitäisi purkaa puoliväliin ja tehdä uusiksi. Oranssi on yksi lempiväreistäni. Äidin kuolemasta on jo neljä vuotta ,varmaan jaksaa keskittyä. Kaiken kaikkiaan pitsit tuntuvat olevan mun heikko kohta.
 Alarivi: Villapesusiskot -huivi jäi kesken vihreään pitsiin. En tykkää pitsistä ja vihreä väri on väärin valittu. Joskus vihreä osuus menee purkuun ja mun pitää koota voimia tehdä pitsiosuus uudelleen, Keskellä on yhdelle lapsenlapselle pusero tulossa, olen tässä jo pidempään odottanut mittoja ja siksi kesken. Sen teen heti loppuun, kun saan mitat. Oikealla ruskea ikivanha liivin alku,josta ohjekin hävinnyt ja liivi onkin jo lankana ja Hugo-kauluri aika pitkällä ja tulossa itselle.

Olen sata varma, että jostain putkahtaa vielä joku vuosikymmenten takaa oleva työ. Mua ei yleensä hermostusta monta keskeneräistä. Teen eri töitä eri tilanteissa. Olen osallistunut monena vuonna KYH-tempaukseen, jossa aloitetaan työ joka päivä kesäkuun ekasta juhannukseen. 

Keskeneräisten hävitystä

Päätin alkaa vuoden keskeneräisten hävittämisprojektilla. Tai lupasin itselleni , että vasta kahden valmistuneen jälkeen voisi aloittaa uuden työn. Aloitin räväkästi heti kolmella viime vuonna aloitetulla työllä. Saa nähdä kuinka kauan teen näin.

Nämä sukat ovat olleet keväästä asti kesken. Huolimatta siitä, että tykkään Tukuwoolista ja sen neulomistunnusta. Tämä on Tukuwool sock (väri lehto, joka ei toistu oikeana kuvassa) ja 3,0 mm puikot. Ohje oli keväällä 4/21 Suuri käsityö-lehdessä ja nimeltään Pehmeitä palmikoita. Ohjelehtikin hävisi välillä kokonaan. Odotin, että se putkahtaa jostakin. No, kuopus lainasi siten kirjastosta fiksuna naisena tuon lehden ja sain ohjeen. Mutta sitten ei oikein huvittanutkaan. Oma lehtikin putkahti esiin lopulta ja jossain sukkalehdessä vielä näin saman ohjeen. Neuloin yhtäaikaa molempia sukkia --tosin sukkapuikoilla. Joitakin virheitä sinne eksyi , mutta olkoon. Jätän nämä sukat itselleni. Tykkään tästä vihreästä ja pitkistä varsista ja villan tunnusta sukissa. Lankaa kului 101 g. Ohjeen mukaan ostin kolme vyyhtiä, mutta loput ovat lankavarastossa samassa laatikossa muiden Tukuwool sockien kanssa odottamassa aikaansa muuttua sukiksi.

Tein viime vuonna yhdelle lapsenlapselle neuletakin tällä väriyhdistelmällä ja Oslo-piponkin. Lankaa oli ja on vieläkin ja nyt joulukuussa aloitin nämä lapaset. Malli on Ensilumi ja Titityyn Tiinan malli. Varren tein pidemmän ja muuten ihan ohjeen mukaan. Alkuun oli kuten tavallista lukemisen ymmärtämisen vaikeutta ja purin mallineulosta muutaman kerran. Tässä on myös intialainen peukalokiila, joka on lempparini. Lankoina ovat Arwetta ja Sandnes garnin Tynn silk mohair. Lankaa kului 46 g.

Tämä väriyhditelmä on yhtä hankala kuvattava kuin villatakki ja pipo aiemmin. Väri on vaaleampi laventeli kuin alakuvassa ja vähän tummempi kuin yläkuvassa.

Miesten ihan tavalliset sukat aloitin joulukuun alkupuolella ja nyt sain loppuun. Seitsemän veljestä ja 3,5 mm puikot. Isohko koko 43/44 ja 14 s/ puikolla. Lankaa kului 143 g.

Sitten keskeneräisten laatikossa oli tämä teelmys, josta piti tulla aikoinaan liivi. Yhtään vyötettä ei enää löytynyt ja ohjeenkin muistan laittaneeni pois. Ihanaa suklaanruskeaa ja pehmeää lankaa. Epäilen sen olevan merinoa. Se on nyt kerillä (oli solmuja aikoinaan langassa) ja on alkanut muotoutua Hugo-kauluriksi, jonka tein viime vuoden lopulla myös sinisenä. 

Yhteenvetoa vuodesta 2021

Vuosikoosteen -21 aika olisi. Olen kasaillut kuvia ja katsellut, mitä tuli tehdyksi vuoden aikana. Aika paljon jäi keskenkin. Nyt olen aloittanut näitä keskeneräisten hävittämistä eli loppuun saattamista.

Isommista töistä neuloin kolme neuletakkia. Isoin oli itselleni neuloma No frills cardigan. Siihen meni aikaa ja se on kuulemma seuraavan polven mukaan "muodikas ja oversize", kuten nykyisin kuuluukin. Ihanan lämmin neuletakki. Samalla lankayhdistelmällä eli Arwetta ja silkkimohair (Isager tai Filcolanan Tilia) neuloin vielä kahdelle lapsenlapselle Petite knitin mallilla neuletakit, Baloon cardigan. Yksi lapsista sai liivin ja yhdelle lapsenlapselle valmistui neulepusero. Toinen on kesken -hihat puuttuu ja kolmanteen on langat. Ylhäällä keskellä on kuva kesältä, kun olimme lomasella Kuopiossa ja mukana oli neuletakin langat, puikot ja kaikki tarvittava, vain ohje jäi kotiin. No, onneksi oli sukkaneule mukana.

Sukkia olin neulonut 44 paria vuoden aikana. Lapsenlapset saivat joululahjana ja jotkut heistä sai lisäksi muutenkin sukkia (ne nopeasti kasvavat jalat ja toiset pitävät sukkia paljon). Synttärijuhlissani annoin kaikille vieraille neulomani sukat. Junasukkia tein ja annoin yhdelle tutun vetämälle odottavien äitien ryhmälle. Vielä niitä jäi myyjäisiinkin ja edelleenkin on yhdistyksen toimistolla myynnissä. Aika lailla perussukkia neuloin tänä vuonna ja myös ohuesta langasta.

Lapasia tein kahdeksan paria ja nekin pääsääntöisesti ihan peruslapasia intialaisella peukalolla. Lähes kaikki oli lastenlasten toiveiden mukaisesti. Kahdet punamustat tehtiin jalkapallojoukkueen väreissä ja yhdelle valkoiset ohuemmat lapaset raitalapasten sisään. Punaiset pörrölapaset ja oranssit tein kuopus-lapsenlapselle ja näyttävät olevan kahdesti kuvissa. Mikkeli-lapaset on muuten hyvät, vain peukalo on tiukka. Taidan neuloa peukut uusiksi tänä vuonna. Oli tarkoitus neuloa useampiakin maakunta-lapasia. Se jäi tänä vuonna eli v. 2021.

Monta  pienempää työtä valmistui. Taisteluni oravan kanssa jatkui. Kaksi uutta huivia jouduin neulomaan vahtikoirallemme, kun orava joko vie huivin tai nyt viimeksi vain puri poikki niskasta. (Ei saanut solmuja auki). Yksi Etiopian nuttu valmistui. Parit varpaiden lämmittimet monoihin. Nyt pitäisi tehdä itselle talvikenkiin, kun omat varpaat palelevat aina. Ampparipesät, 3 kpl, taisivat olla ainoat virkkuut tänä vuonna. Kaulurikin valmistui vielä ihan vuoden lopulla ja on tiiviisti käytössä.

Lankaa kuloi neuloen tai virkaten  6,797 kiloa. Useampana vuonna on mennyt enemmänkin. Lankaa rantautui aika lailla tänäkin vuonna. Onneksi  jälkikasvulle on kelvannut lankaa ja olen saanut annettua heille. Lisäksi olen jkv vienyt kirpparille ja jkv lahjoittanut ryhmälle, joka käyttää langat hyväntekeväisyyteen. Lankavarastoni pieneni kaikkiaan 11,572 kiloa ja se, jos mikä on mahtava määrä. Tuskin siihen pääsen tänä vuonna, mutta miinukselle kuitenkin pyrin.