Olin unohtaa aivan, että joulukuun alkupuolella lupasin sukat yhdelle tutulle teinille. Lupasin neuloa joulun jälkeen. Aloitin viime viikolla keskiviikko-iltana. Valmiiksi sain eilen, tiistaina sekä vietiin viimeistelyn jälkeen illalla käyttäjälle. Neiti oli tyytyväinen sukkiinsa. Tosin ostin mustaa ja valkoista vähän enemmän varalle, jos ei tykkääkään. Olisin sitten neulonut toiset sukat.
Toiveena oli mustaa ja valkoista -ei muita värejä. Olin jo aiemmin siirtänyt lukulampun neuletuolini viereen. Viime vuoden puolella neulomani tummansininen kauluri oli vaikeaa neulottavaa ja nyt neuloin tummanruskeaa kauluria itselleni. Paljon helpompi neuloa, kun on kunnon valo. Näihin sukkiin on siis lankana Seitsemän veljestä mustana ja valkoisena. Puikkoina oli 3,5 mm:n sukkikset. Huomaan bambupuikkojen kärkien olevan jonkin verran kuluneet. Onhan niillä jo aika lailla neulottu. Neuloin molempia sukkia yhtaikaa. Kiva kun valmistuvat melkein yhtaikaa.
Jonna Nordstömin kirjasta Jonsukat Villasukkarakkautta on malli Siksakkia ihan pienin muutoksin ja kahdella värillä. Välillä pyysin mitat äidiltään, kun alkoi epäilyttää sukkien koko. Hyvät tulivat ja saaja oli hyvin tyytyväinen ja niin on neulojakin. Lankaa kului 205 grammaa.
Kaikki ohjeen keltaiset kohdat tein valkoisella ja jalkaterän siksak-raidan jätin pois. Se tuntui jotenkin liialta, kun tein toiseen ensin. Purin ja jatkoin kahden kerroksen raidoin sukat loppuun.
Ostin itselleni jostakin ajoissa ennen joulua valkoisen amarylliksen. Yksi kukkavana oli joulun aikaan ja nyt on toinen vana täydessä kukassa. Taas vanassa on monta kukkaa eli kuusi. Ihan valkoinen väri ei ole, vaaleanpunaista näkyy vähän terälehdissä. On se vaan niin kaunis kukka!
6 kommenttia:
Minulla kukkii neljä valkoista amaryllistä vierekkäin ikkunalaudalla, ja toisella ikkunalla yksi punainen. Amaryllikset ovat ihania.
Saukkis: sulla onkin monta ihanuuttaa ilahduttamassa.
Hienot on sukat. JonSukat on aika tunnistettavia, mutta noiden muokkauksen jälkeen näyttävät ihan omiltaan. Rauhalliset kuviot, varmaan saajalle mieluisat. Minulla ei ole yhtään amaryllistä tänä vuonna. Silloin kun on, eivät oikein tahdo menestyä ja sama koskee orkideoita. Kauniitahan ne ovat. Tunsin kauan sitten yhden kukkakauppiaan ja hän osti aina vain valkoisia kukkia itselleen tai lahjaksi.
Kauniit sukat. En ole oikein ihastunut JonSukkiin, mutta nämä on hienot.
Tosi kauniit sukat! Kyllä niistä voi olla ylpeä niin tekijä kuin saajakin. Mustavalkoisena malli näyttää tyylikkäämmältä kuin kirjavan, ainakin minusta.
Minullakin on ollut jo muutaman vuoden käsityötuolini vieressä olevassa jalkalampussa riittävästi lumeneja. Vaikka en näe silläkään kunnolla mustia ja muita tummia värejä, niin tarvittaessa kykenen jotain tekemään. Ja vaaleampien värien erottaminenkin on huomattavasti helpompaa kuin ennen.
Puikoillanikin kiitos! yksi kälysitäni tykkää valkoisista kukista. Itsellänikin on usein valkoisia kukkia. Muistan 60-luvun alussa, kun yksi veljistä kastettiin kotona ja keskustasta ostin kukkia kastepöytään koulumatkalla. Näin elämäni ensimmäiset valkoiset tulppaanit ja olin myyty. Ostin ne ja äiti hermostui hautajaiskukista. Onneksi pappi kehui kastepöytää ja erityisesti kauniita kukkia. En sen jälkeen kuullut asiasta. :) Äitini ei halunnut koskaan valkoisia kukkia.
Repu kiitos! Ei kaikki sukat ole kauniita. Onneksi sukkamalleja on todella paljon nyt tämän neulontabuumin myötä, että löytää itselle mieluisat.
Matleena kiitos! Kyllä se ikä tuntuu siinä, että tarvitsee enemmän valoa nähdäkseen paremmin ja hyvät lukulasit (tai mulla on kaksitehot)
Lähetä kommentti