Frozen River lahjaksi

Sain mannekiinin itselleni huivin esittelyyn. " Mikä on mannekiini?" Malli oli sen sijaan tuttu sana lapsenlapselle. Lapsi käveli pihalla ja mummi perässä kameran kanssa.

Huivi on lahja hyvälle ystävälle hänen uudessa elämänvaiheessaan. Mikä huivi? Päätös tapahtui yllättävän nopeasti. Mielessä oli Heidi Alanderin juuri ilmestynyt ohje huiviin Frozen river.

 Lenkki pihalla kulki takapihalle ja samalla tutustuttiin peuran jälkiin. Lauantaiaamuna yllättäen huomattiin nuori urospeura takapihalla ja räpsin puhelimella kuvia ikkunan läpi. Oven aukaisu sitten pelottikin sen kuusikon suojaan. Talomme takana on kaupungin luonnonpuistoa vähän, ehkä vajaa kilomeri kanttiinsa.

Ilveskin on nähty takametsässä, joka oli aikoinaan tärkeä paikka lapsillemme ja koko alueen lapsille. Edelleen retket metsään ukin kanssa on tärkeitä lapsenlapsille. Monenlaisia asioita siellä on tutkittu, kerätty marjoja ja syöty eväitä.

  "Mummi, se peura on pissinyt ja kakkinut tänne." 

Käyn vielä katsomassa leikkimökkiä. Talvella se on tosin täynnä puutarhakalusteita ja mökki odottaa kesää ja leikkijöitä.

Merino DK by Hedgehog Fibres DK, väri Shiver.100% Merino200 meters / 115 grams.

Huiviin kului 226 g. Loppuvyyhdistä valmistuivat lapaset, jotka postaan myöehmmin.

 Nyt menen sisälle, talo on kierretty. Nähty peuran jäljet ja jätökset ja tutkittu myös jäniksen jäljet ja jätökset. Ihanaa kun luonto tuleenäinkin lähelle, vaikka keskusta on reilun kolmen kilometrin päässä.

Intialainen peukalokiila

Halusin kokeilla intialaista peukalokiilaa. Aloitin yhdet lapaset, jotka osoittautuivat valmiina isoiksi ja siis kasvunvaraa olisi. Värikään ei ollut hyvä. Ja ne siis jäivät odottamaan jälkikasvua joskus sitten myöhemmin sopivana ajankohtana.Postaan ne, kun olen viimeistellyt. Lapsenlapsi penkoi mummin erityisen ihania lankoja ja löysi mummista lapselle oudon värin. Tai ajattelin, ettei kahdeksan-vuotias tykkää näistä väreistä. Mutta se oli just tämä lanka!

  

Kävin torstaina Hesasa junalla ja ruokailujen ja päiväunien välissä aloitin lapaset. Mietin langan sopivuutta. Vieressä istunut brittiopiskelija piti väreistä. Keskusteltiin nyt muustakin. Oli menossa käymään kotonaan kaiken valkeuden keskeltä. :)

 Intialainen peukalokiila näytti kutoessa oudolta, mutta sitkeästi tein. Mittanauha jäi kotiin ja apulanka. Yleensä kassin pohjalta löytyy langanpätkiä, nyt ei tietenkään. Kerän keskeltä löysin kerän alkupään ja siitä pätkät heti molempiin lapasiin. Mutta mitta, nyt on puhelimen nahkakotelon takakannessa mitat -merkkasin ne kokouspaikalla löytyneen viivoittimen avulla ja leveys 7 cm , koko korkeus 14 cm eli just lapasten suoran  osuuden mitta. Vielä merkkasin pari muuta mittaa valmiiksi. Eka lapanen valmistui ja toinen reilusti yli peukalokiilan matkan aikana.

 

Nyt lapaset ovat valmiit ja kotiutuneet lapsenlapselle. Kuvatkin saatiin tänään otettua. Lankana  on joskus kauan sitten ostettu Lorna´s Laces (superwash wool) värinä Safari ja neuloin 3 mm:n cubic´seilla. Kulutus oli 38 g ja lankaa jäi 28 g. Vyyhti olikin pieni 70 g.

 Sokoksella oli joulun jälkenn alennuksella Novitan lankoja. Ostin pipolangat; Novitan Suomivilla. Neuloin jopa mallitilkun, mutta laskut kai pettivät jossain kohdasa ja piposta tuli isohko. Se jäi neulekorin pohjalle, kunnes mies sanoi, pese pesukoneessa. Tein työtä käskettyä ja pesin kahteen otteeseen kahden käsipyyhkeen kanssa 40 asteessa ja siitä tuli sopiva. Silmukoiden määrää en muista, en puikkojakaan. Pipo on kaksinkertainen ylimpään harmaaseen raitaan asti ja nyt vielä huovutettu ja siis lämmin ja tuulenpitävä. Mies otti sen käyttöönsä. Olin ehtinyt ostaa jo Titityystä langat uuteen pipoon. Ovat kyllä vielä kassissa. Ehkä ensi talveksi valmistuu niistä pipo. Tämän langankulutus oli 103 g.

Veteraanisukat valmiina

Lopulta veteraanisukat on valmiina omalta osaltani. Ajattelin tehdä kyllä enemmän, mutta kaikki sukat , 18 000 paria on neulottu. Kaksi paria postasin itsenäisyyspäivänä.

Viimeinen pari on saanut odottaa, kun ollut monenlaista ja parista tuli siis viimeinen minulta. Sukkia on riittävästi neulottu koko maassa. Enää kiikutan nämä keräyspisteeseen.

Nyt on siis kaikkiaan kolme paria neulottu. Eli kaikkien läheisten muistoksi ja kiitokseksi, jotka ovat olleet sodissa: Rakas isäni, rakkaat isoisät eli pappa ja tuffa. Isäni oli 18- vuotta hiljan täyttänyt ollessaan Karjalan kannaksen kovissa taisteluissa. Monta oman kylän poikaa meni taisteluissa. Kiitos isät ja isoisät!

Pareja on siis kokoina: 46, 44 ja 42. Viimeiseen pariin kului 105 g lankaa.