Ei ole tullut postailua aikoihin. Ei ole ollut näin pitkiä välejä. Mutta nyt vähän kuulumisia, vaikkei mitään olekaan ihan viimeisteltynä ja kuvattuna. Nekin on sukkia. Käsi parani pikku hiljaa ja jotain pientä vaivaa on ajoittain. Neuloa voisi ja sukkia olen neulonut ja takunnut kaiken muun neulomisen kanssa.
Neulefestarit olivat kuun alussa. Ehdin olla mukana torstaina illalla ja perjantaina illansuuhun asti. Välillä paistoi aurinko ja välillä vähän satoi. Ilmeisesti lauantaina ja sunnuntaina satoi enemmän. Me oltiin pääkaupunkiseudulla juhlissa.
Minulla oli festereilla mukana kaksi neuletta : yksi reikäneule ja yhdet sukat. "Reikäneuleen" kohdalla (lastenlasten antama nimi) enemmän varmaan purin kuin neuloin -ainakin ajallisesti. Sama touhu on sitten jatkunut kotonakin . Nyt se on hylätty ja on mietinnässä. Viikonloppuna pähkäilen kuopuksen kanssa, että mitä teen sen suhteen. On siihen pätö vähäiseen saatu kulumaan aikaa ja aikaa.
Ainahan sitä tulee ostoksia festareilla. Lankaa ostin 550 g ja sitten erilaista tilpehööriä (niistä osa lahjaksi). Aloitetaan vaihteeksi oikealta alhaalta on kolme vyyhtiä Elduryarnsilta ( vaalea on Elekantti ja sinisistä isompi on raitalanka ja minivyyhti varren suuhun, kantapäähän ja kärkiin) ja vasemmalla Rva Silmusolmulta sukkasetti väriltään Niitty. Ylimmät kaikki Ilolta .Vaalea Aara Mieli(kesän festariväri Autere) suunnittelin yhteen lahjahuiviin, sinisävyinen Aatos on väriltään Haru. Pallokerä on Taivaanrantayarn , väri Mari. Itse asiassa kaikki muut kuinAaran Mieli on sukkiin.
Nämä silmukkamerkit oli kahvin juojana ihan pakko ostaa. Pieni suloinen kahvipannu ja kaksi kahvikuppia oli aivan liikuttavan suloiset silmukkamerkit.
Lisää erilaisia silmukkamerkkejä ja osa lahjaksi. Enää en muista keneltä nämä merkit ostinkaan.
Olimme yhden lapsenlapsen rippijuhlissa. Tässä kahvipöydän kaunis kukka-asetelma. Lauantaina oli konfirmaatio ja sunnuntaina juhlat suvulle ja ystäville. Maanantaina juhliin yritti vielä n.20 000 mehiläistä, mutta onneksi jäivät autokatokseen. Mehiläistarhaajien liitosta sitten joku tuli hyvin varustautuneena hakemaan koko poppoon. No, jokunen jäi kuitenkin muutamaksi päiväksi eksyneenä pörräämään.
Käyn marjassa torilla ja olen taas vakimyyjältäni ostanut mustikoita. Selkä ei kestäisi nyt poimimista, mutta tämäkin taitaa olla asia, josta sain lapsena ja nuorena tarpeeksi. Olen kyllä lasten kanssa joskus käynyt mustikassa. Pidempään marjat on ollut torilta. Lisäksi olen säästynyt perkaamiselta. Jonkin verran olen laittanut jo punaisia viinimarjoja. Pääosa ei ole vielä kypsiä. Pari, kolme rasiaa olen saanut jo vattujakin. Vihon viimeinen marja puutarhassa. Olemme kiskoneet vatun alkuja pitkin pihaa sieltä ja täältä. On se silti hyviä. :)
Mustikkapiiras muropohjassa on hyvä. Tämä oli jo toinen piirakka. Tässä laitoin pohjaan osan kaurahiutaleita ja kermaviilin ja kananmunan sijaan on sitruunakreemi ja desi kermaa. Oli hyvää. Tätä taidan jatkossa leipoa. Varmaan vaniljakreemi sopii hyvin herukoiden kanssa. Lauantaina tein pakastimeen tilaa; reilu 12 litraa mehua viime vuoden herukoista, raparperista, aroniasta ja oli vähän omenaakin.
Seuraavalla kerralla sitten valmiita neuleita - ainakin sukkia. Yhdet pyöreät juhlat vielä tässä vietetään. Onneksi juhlat muualla. Olisi melkoinen homma järjestää kotona. Sitäkin on tehty useamman kerran -on ollut ristiäisiä (omien ja lastenlasten), rippijuhlia, lakkiaisia ja kyllä joitakin pyöreitä syntymäpäiviäkin juhlittu. Siivottu ja leivottu ja laitettu pihaa kuntoon. No, ikä tekee tehtävänsä ja ei enää jaksa niin touhuta.
10 kommenttia:
Kivoja ostoksia olet tehnyt ja mustikkapiirakka näyttää herkulliselta.
Kivat langat oot ostanu. Festareille en sitten lähtenyt kun on ollut niin paljon muuta touhua täällä uudessa kotikaupungissa.
Mustikat on nyt niin kovin kalliita, että ehkä yhden piirakan leivon mutta siihen jää. Syön sitten sellaisenaan niin on mustikan maku kunnolla maistettavissa ja vitamiinit talteen, koko rahalla;)
KristiinaS.N blogista olen muutamaankin kertaan lukenut noista neulefestareista (loistava idea!) ja aina miettinyt, että olisipa kiva joskus käydä... Nyt taas googlailin, että olen ajanut ohi Mäntyharjulta tullessani - voi hiisi, mikä menetetty tilaisuus! Mutta ehkä vielä joskus...
Viionloppuna mökillä mustikat olivat pieniä, en poiminut. En kyllä kovin usein poimi isojakaan, ei se puoleen... Josta tulikin mieleeni, että pitäisi käydä tarkastamassa pihan perällä pensasmustikoiden tilanne! Ne kyllä poimin, paitsi jos koira on ehtinyt ensin...
Raitalammas: Kiitos! Piirakka hävisi aika nopsaan tahtiin.
Kristiina:Kiitos!On sinulla ollut monenlaista uudessa kotikaupungissa koettavaa ja nähtävää. Hieno juttu. Kaikki on luettu, vaikka en ole aina kommentoinut.
Mustikoita täälläkin on syöty ja nautittu. Laitan kyllä pakastimeen talven varalle.
Satunnainen Paula: Suosittelen neulefestareita. Olen ollut kaikilla. Tärkein syy on se, että on helppo osallistua matkan ollessa hieman yli 3 kilometriä. On se neulominen ja uusiin ihmisiin tutustuminen.
Metsämustikat on kuivia ja pieniä, jos ei ole löytänyt kosteampaa kasvupaikkaa.
Kommenttisi jälkeen kävin katsomassa pensasmustikat ja kypsiä olivat melkein kaikki. Nyt ne kerätty pois muilta halukkailta. Saskatoonin marjat on muissa suissa-tosin ei vielä montaa tule, kun uussi taimi.
Minä tuunaisin noista kahvikupeista korvakorut ja kahvipannusta niihin sopivan riipuksen. Ovat niin söpöjä etteihän niitä voisi kotiin piilottaa.
Sude:Hyvä idea.
Hyviä festariostoksia; niistä riittää syysiltojen iloa.
Ihailin tuota pöytäkoristetta. Miksei sitä itsekin joskus askartelisi tuollaisen kahvipöytään?
Puikollanikin: Niin minustakin oli hyviä ostoksia. Sattui ilmeisesti nappiin ainakin osa. Tytär katseli lankoja ja ihasteli sinisävyisiä Elduryarnin lankoja. Niistä olin suunnitellut hänelle joululahjasukkia.
En ole vuosiin tehnyt kukka-asetelmia. Joskus aikoinaan tytöt tekivät kotona ollessa. Luonnonkukistakin meillä oli joskus terassin pöydällä.
Neulefestarit kuulostaa jännältä. Kun sitä vain yksin olkkarin tuolissa neuloo jää koko neuleyhteisön tapahtumat vieraiksi. Mutta ainahan voi kuvitella joskus ulkoistuvansa.
Itse asiassa kannattaa kerran elämässä kokeilla. Suomalaiset juttelee toistensa kanssa.
Lähetä kommentti