Ihana, uusi hartiahuivini

Hartiahuivin sain loppukesällä Uhoavalta Gnulta tuliaisina Meksikosta. Kuvasin sen salamalla, joten värit eivät ole ihan oikein. Vihreän ja ruskean sävyisiä villalankoja on kirjottu koko upeaan huiviin kauniiksi kuvioiksi. Paljon ja tasaisia pistoja! Se on todella minun värinen ja oloinen huivi ja ei ole hörhelöitä, joista en pidä. Olen muutaman kerran meinannut laittaa jonnekin ja en ole vain raaskinut. Säästän sitä vielä ja silittelen sitä ja katselen, siis nautiskelen itsekseni.

Joululahjoja tässä väkerrellään ja miehekkäistä langoista näyttää muotoutuvan ihan kelvollista. Joulun jälkeen näette sitten sen/ne. Muitakin salaisuuksia olen tekemässä, on tämä hyssyttely hankalaa ja kihelmöivää.

Sukkia lumessa /Socks in the snow

Sukkia taas lisää. Vihreä sukat sain valmiiksi jokin aika sitten, mutta kun minulla ei ole päättelykeijua, niin.... Totta puhuakseni Uhoava Gnu joskus käydessään luonani hoitaa sitä virkaa. Joskus venyy, ennen kuin kaikki on valmista päättelyineen. Ainainen ongelma minulle on, mikä lanka ja mitkä puikot? Ehkä joskus muistan langat. Kyllä ne pitäisi kirjata heti eikä yrittää vasta viidestoista päivä, jolloin on jo kaiken unohtanut.

Harmaat miesten sukat ovat myyjäisiin ja ovat kokoa 41-43. Luulen tietäväni jo ostajankin. Langat ovat samaa Seitsemän Veljestä-lankaa, josta ostin kesällä Novitan tehtaanmyymälästä. Olen kutonut jo muutamat sukat ko harmaasta, pilkkuisesta langasta, jota ei ole valmistettu myyntiin. Olen itse pitänyt langasta.

Sain valmiiksi ja päättelin vihreään huiviini sopivan pipon, mutta kuvaajani otti liian tunnistettavan kuvan kaksoisleuoistani. Rajaus onnistuu, mutta bloggeriin en vähäisillä taidoillani saa sitä siirrettyä. Pipo on ihanan pehmeä kuten huivikin. Lankana oli Iceland. Myöhemmin näette piposta kuvan.

Sitten sain yhden ufon menneisyyteen. Aino-langasta piti tulla lapaset ja eka lapanen oli liian kireä ja siksi purin osin. Tein kämmekkäät. Kuva epäonnistui ja saatte joskus toisen kerren.

Salaisuus edellisen postauksen silkkilangoista onnistui joten kuten eli nyt aloitetaan prototyypin hionta oikeaksi lahjaksi.

Keskeneräiset valmistuvat nopeasti oli jonkun bloggarin äiti sanonut; en muista kenen. Olen samaa mieltä. Sattui nyt vain olemaan monta viittä vaille valmista työtä ja hups - ne olivat valmiit.

Lankoja jouluyllätyksiin?

Kävin tänään kiireellä keskustassa ja ostin erityistarkoitukseen vähän lankoja(siis se tarkoittaa vain kolme kertaa 50 g). Langoista kaksi kerää on 100 % silkkiä ja yksi silkki-villa-yhdistelmää. Nyt pitäisi ruveta säätämään ja kokeilemaan onnistuisiko yksi juttu, jota en ole ikinä tehnyt. Jos onnistuu, niin vajaan kahden kuukauden kuluttua kuulette eli siis näette. Jos en onnistu, niin langat joutuvat muuhun tarkoitukseen kuin suunniteltuun asiaan ja asia haudataan hiljaisuudessa. Tämä on varsinainen jouluyllätys itsellekin.

Kuva tulee joskus toisten, blogger ei suostu yhteistyöhön kanssani. Sitä paitsi kuvat eivät kyllä salamavalossa ole hyviä.

Edit: Haa, lopulta sain nämä miehekkäät langat tänne siirrettyä kuvana. Värit eivät ole ihan oikein, mutta viitteelliset. Eihän sitä nyt salaisuuksia voi kovin selkeästi esittää!

Only 63 Days Till Christmas

Ei mitään kiirettä! Joulu on vain tulossa. Helmiksellä oli tällainen laskuri blogissaan ja pitihän minunkin saada. Osoitteesta löytyy monta sivua erilaisia laskureita.

Voin käydä vilkuilemassa, kuinka nopeasti joulu tulee. On se vain ihmeellistä, jos on lapsi, niin joulun tulo kestää ja kestää... Aikuisena joulu tulee aina salaa, liian nopeasti ja yllättäen.

Ajattelin, jos nyt voisi laskeutua jouluun pikkuhiljaa salaisuuksia tehden!Uskokaa vain, ettei niin käy. Suunnitelmia on vaikka minkä verran, mutta .... Aikaa on tietty määrä ja nälkä kasvaa syödessä. Viimeinen viikko on aika kiireinen, ainakin kaikkina edellisinä vuosina on ollut. Mutta jos nyt pysyisi ajan tasalla laskurin myötä.

Edit: Uhoava korjailee blogin asetuksia 24.10.

Välipala salaisuuksien keskellä

On se hankalaa tähän aikaan vuodesta, kun ei voi näyttää tekeillä olevia töitä. Salaisuuksien pitää säilyä vielä reilu pari kuukautta ja vasta sitten julkaista. He lukevat blogiani, jotka saavat jotakin itsetehtyä lahjaksi. Niin sitä vaan hyssytellään täällä ja jotain pientä välipala-työtä näytetään.
Eilen tein kummitytölleni (aikuiselle nuorelle naiselle) lapaset Isoveli Colorista 5,5 puikoilla ja sitä ei voi oikein tikuttamiseksi sanoa. Ne valmistuivat nopsasti erilaisten viikonlopun hommien keskellä ja telkkaria katsoessa. Ohje oli suoraan langan vyötteestä. Eipä paljon tarvinnut miettiä. Pari kertaa purin, kun telkkaria katsoessa hujahti liian monta kerrosta peukalokiilaa tai pituutta.



Ajelimme tänään Mikkeliin sukuloimaan ja viemään kukat ja kynttilät haudoille. Maisema oli uskomattoman pehmeän värinen. Utu peitti kaikki terävät ja silmiinpistävät värit. Näytti kuin koko luonto olisi kiedottu ihanan pehmeään harmaaseen shaaliin. Maisema oli todella rauhoittava. Takaisin ajellessa oli vielä hämärtyvä ilta. Muistelin kun lapsena isoisäni kanssa istuttiin kahden-istuttavassa keinutuolissa ja vietettiin "hämäränhyssyä". Jotenkin maisema ja tämä muisto teki levollisen, rauhallisen ja ajattoman olon.

Joukkovoimaa matkalle lähdössä

Me apupupujen iso ystäväjoukko lopulta tänään pääsimme lähtemään isossa pahvilaatikkossa eteenpäin SPR:n logistiikkakeskukseen Kalkkuun ja sitten sieltä kauas lohduksi ja iloksi.

Meitä on kaikkiaan 27 apupupua; taisipa olla kaksi tuplaparia. Me tuotimme iloa Isognun työpaikalla, kun he osin porukalla ja sitten yksikseen tekivät meitä. Puikkoihin tarttui innolla niitäkin, jotka eivät ole aikoihin neuloneet. Pitkään me olimme työpaikan leveällä ikkunalaudalla ilahduttaen työntekijöitä ja kaikkia kävijöitä. Henkilökunta sai selittää useammalle pupukokouksen tarinan. Me tyyninä ja polleina odotimme suurta auttamistehtäväämme. Mutta lopulta suuren portaikossa tapahtuneen valokuvauksen jälkeen he raaskivat lähettää meidät omaan tehtäväämme.

Suuri toiveemme on, että vaikka joskus muillakin työpaikoilla tapahtuisi samaa. Tämä oli niin mukavaa.

Sukkia, sukkia loka- ei kun sukkakuussa

"...kukaan meistä ei ole Teräsnainen.
Me olemme kaikki tarmokkaita,
uupuneita tai järjestelmällisiä ja väliin kekseliäitä,
sillä paineidenkin keskellä löydämme aina aikaa
tehdä mitä todella haluamme,
vaikkapa tanssia tangoa, soittaa harppua
tai kirjoittaa kirja."
(Valerien Grove, teoksesta The Complete Woman)


Me kutojanaiset löydämme aina aikaa tehdä käsillämme jotakin. Me teemme huiveja, puseroita, villatakkeja, lapasia, kämmekkäitä -- sukkia.

Ruskeat sukat ovat oikeasti tumman suklaan ruskeat ja tehty Jannesta. Piristeenä oranssia raitaa. Langat voitin joskus kesällä Mehiläisiä ja hunajaa- blogin kilpailussa. Langat ovat siellä oikean värisiä, omat kuvat on salamalla ja värit vaalenevat.

Punaiset eli nimeltään Ruskapihlaja on vanhaa Seiska veikkaa. Kutoessa niitä pihlajan lehdet punertuivat ja sitten tipahtivat. Oikea väri on syvempi, ei noin heleä. Mutta salamalla otettu kuva. Olettaisin, että olen kutonut molemmat nelosen puikoilla.

Kaisan sukat ja Sukkakuun runo

Uhoavan vanha nukke "Kaisa" on ollut olohuoneen nurkassa lelukasassa vierailevia lapsia varten. Hänellä on Gnu mamman ompelema mekko ja nyt uudet Iso gnun kutomat sukat vanhasta Maija-langan keränlopusta. Itse asiassa Kaisalla on paljon vaatteita, joku neulekin. Ehkä kuitenkin parinkymmenen vuoden välein on hyvä saada uudet sukat. Sukat on modifioitu Helmiksen nukensukka ohjeesta.

Seuraavan runon sain tuttavaltani, kun olin lahjoittanut arpajaisvoitoksi sukkia. Hän oli löytänyt sen vanhasta kirjasta. Jaan sen nyt näin sukkakuun kunniaksi kanssanne. Olkaa hyvä:



SUKAT

Unhoon jääköön ruusut, kukat,
annetaan lahjaksi villasukat.
Vähemmän niillä on näyttöä,
mutta paljon enemmän käyttöä.

Pakkasherrakaan ei voi mitään,
eikä niitä tarvitse säästäen pitää.
Sitten kun kuluvat rikki,
neula ja lanka on ainoa tikki.

Toivottavasti ne kauan kestää
ja jalkoja kylmenemästä estää.
Niistä ei ole mitään haittaa,
huoleti voit ne jalkaan laittaa.

Jos sukat menevät liian liki,
silloin syntyy jalkahiki,
vettä ja saippuaa käytettävä ois,
pesten lähtee hajut pois.


Mirjami Isohanni

Socktoberfest, eli sukkia taas

Onnittelut Famulle! Sinun vastauksesi nousi ruusukassista. Arpajaisten arvonta suoritettiin gnu-suvun toimesta niin, että Uhoava oli minun arpajaisteni Onnettarena ja minä sain olla hänen arpajaisissaan.
Famu, laitatko meiliä minulle: isognu [at] yahoo [piste] com, jotta voitto löytäisi Sinulle perille.

Suurkiitos kaikille osallistuneille! Oli oikein mukavaa lukea, mikä syksyssä on parasta itsekullekin. Oli kuin runoja olisi lukenut. Syksy on oma lempivuodenaikani. Oli hauskaa, että muutkin olivat löytäneet paljon hyviä asioita syksystä.




Uhoava on ollut luonani matkoillaan ja olemme (siis tarkoitan, että katselen vierestä) järjestelleet sivupalkkeja ja "napittaneet" sitä.
Heti kun kädet alkoivat tuntua paremmilta, sukkia oli kiva taas tehdä. Kuvan sukat on tehty Austerman Step-langasta 2,5 mm bambuilla. Koko on reilu naisten koko ja lankaakin jäi ainakin lasten sukkiin. Joululahjoista ei voi puhua mitään. Toivon, että saan tehtyä kaikki suunnittelemani valmiiksi. Ennen joulua tulette näkemään lisää sukkia: muutaman sukkaparin toivon päätyvän Venäjän vankiloihin jalkoja lämmittämään. Sukkakuuhan minulla on aina - kuten olette huomanneet.

Ystäväkirjankin olen laittanut, tervetuloa vierailemaan.