Sunday, September 13, 2009

Mieti, missä hiplaat lankoja!

Sukkien neuloja tarvitsee uudet 3,5 mm bambut. Sukkasadon aikana saa olla monet sukat kesken -ainakin alkuvaiheessa satokautta. Entisiä puikkoja on, mutta ne eivät juuri nyt ole helposti käsillä. Puikot lienevät jossain keskeneräisessä työssä tai mökillä. Sehän on selvä asia: uusia puikkoja tarvitaan! Suunnitelmana oli käydä ostamassa vain puikot lauantain kaupunkireissulla. Siis vain bambupuikot ja ohimennen, kun kaikkea muuta (=lankaa) on huushollissa ihan riittämiin jopa jälkipolville.


Menin Poppeliin tarkoituksena ostaa bambupuikot 3,5 mm. Mutta siinä oli ihan vieressä isoja "hakaneuloja" ja noita apuvälineitä ei ole ollutkaan ennen.

Kaikenlaisia lankoja oli saatavilla. Kun on Sukkasato menossa paraikaa, niin voisihan sitä ostaa kerän sukkalankaa. No, onneksi sukkalankojen osto pysähtyi sentään kahteen kerään.
Zauberball -kerä kaikissa sateenkaaren väreissä ja Schoeller Wollen Admiral-sukkalankaa lämpimän punsasävyisenä.


Missä viime mainittu kerä?
Olin niin innostunut langoistani ja yhdessä kahviossa kaivoin pussini ostoksineen esiin ja ihailin lankojani kahvin juonnin ja Hesarin luvun lomassa. Kun kotona avasin kassini SW sukkalanka oli jossakin. Se jäi todennäköisesti kahvion penkille. Soitin sinne, ei ollut kukaan löytänyt kerää. Siis jollakin toisella on tulossa kauniin punasävyiset sukat ja toivottavasti eivät lämmitä!

13 comments:

Pirjo-Riitta said...

Voi itku, vai lähti keräsi karkuteille.. onneksi edes toinen jäi. ;o)

Terhi said...

Voi ei! Sillehän kävi niin kuin siskon bussiin jättämälle Da Vinci koodille.

Mari said...

No höh. :( Mullakin on kerran joutunut yksi ristipistopakkaus hukkaan. Ostin sen siis Jyväskylästä Pikkulinnasta, kävelin sen kanssa pääkirjastoon musiikkiosastolle ja siellä huomasin yhtäkkiä pussin kadonneen. Eli oli ehkä luiskahtanut kädestä jossain välissä, ja joku napannut matkaansa, koska sitä ei sitten enää ikinä löytynyt. :( Miltähän tuntuu tehdä semmoista käsityötä, jonka tietää toisen omaksi? No, onneksi tuo sateenkaaren värinen jäi sinulle, ehkä se piristää mieltäsi! :)

Eila said...

No voi harmi sentään!
Vaan tuo sateenkaarilanka näyttää ihastuttavalta,odottelen siitä jotain valmista:)

Heini L said...

Voi itku!

Oletko soittanut lankakauppaan ja kysynyt, etteivät vaan jääneet sinne?

Mulle tollasia sattuu harva se päivä, ja olen joutunut opettelemaan ajattelutavan: Onpa onni, että joku muu tarvitsee Just Sitä, mitä minäkin, se ei ollut mulle tarkoitettu.

Hyvää ja värikästä syksyä!
Heini :)

Helmis said...

Voi ei! Olipas ikävän opettavainen tarina ihkujen lankojen hiplauksen riskeistä! Pitää tosiaan miettiä, minne menee ihanuuksiaan silittelemään.
Pöh, mutta onneks noin nätti kerä jäi kuitenkin sulle!

hillanen said...

Voi miten kamalaa kadottaa lankaa :( Voi että. Minä kyllä veisin langan tiskin taa suojaan jos löytäisin, niin voisi vielä kadottaja saada omansa takaisin... Ihana on kyllä tuo lanka, joka onneksi ei kadonnut.

Kaisa said...

Voi mikä vahinko! :( Kyllä takuulla harmittaa. Mutta vielähän on pieni mahdollisuus, että lanka on joutunut johonkin koloon ja siivooja löytää sen?

Kun olin lukenut vasta otsikon, mietin, että liittyykö tämäkin jotenkin sikainfluenssaan - eikö lankojakaan saa enää hiplata... ;)

Matleena said...

Voi ei, onpa tosi harmillinen juttu! :( Onneksi sulle jäi sentään toinen kerä ja ne puikot, joita lähdit hakemaan! ;)

katri said...

Voi harmistus :(
Minä ostin tuota samaa lankaa kuin sinun sateenkaarenvärinen mutta vihreänä, en millään malta odottaa että siitä pääsen neulomaan, jonossa odottaa tyttären jämälankasukat, pojan sukat, miehen sukat ja miehen isoäidin sukat...
Onneksi sukkasatoa on vielä reilusti jäljellä!
Hyvää sukkasadon jatkoa!

LankaLuolan Marika said...

Jesta miten huono tuuri! Toivottavasti jäljelle jäänyt kerä lämmittää kadonneenkin edestä =)

rebekka42 said...

Voi vitsi, tosi inhottava juttu :( Tuo on ihanaa lankaa, olen tehnyt siitä jo kahdet sukat :)

MysteryKnitter said...

I am sad for such a loss. :(