keskiviikkona, tammikuuta 13, 2016

Mummin iso neliö




Aloittelin jo kylläkin viime vuoden puolella Seitsemän Veljestä jämien virkkamisen isoksi, isoksi isoäidinneliöksi. Olen katsellut englantilaisten tv-sarjojen sohvien päällä, nojatuoleilla ja joskus sängyssäkin on virkattuja peittoja, jossa keskellä on isoäidinneliö ja siitä se vain suurenee ja suurenee peitoksi. Tein aluksi neliön ja sitten kahdella vastakkaisella sivulla pari, kolme kertaa virkkasin sivun kolmeen kertaan ja jatkoin matkaani eteenpäin. Peitto muuttui vähän enemmän suorakaiteeksi.
Kovin iso ei siitä tullut, kun se on tarkoitettu kuopus-lapsenlapsen sängyn päälle ja torkkupeitoksi samalla.
Peiton ympäri viimeistelyksi virkkasin kaksi kerrosta kiinteillä silmukoilla ja kolmas kerros rapuvirkkauksella. Koko on suunnilleen 1,2 m  x 1,6 m ja kulutus peittoon oli 1,035 kg. Muuten mentiin kerän lopuilla, mutta reunukseen meni aika lailla lankaa ja siihen korkkasin uuden kerän. Peitto aiheutti tilauksen seuraavasta ja nyt on esitetty väritoiveita vastaavaan isompaan peittoon. Aloittelen sen, kun saan muita töitä vähän pois alta.



Yhdelle lapselle aloitin syksyllä jollakin automatkalla ohuesta Regia-langasta sukkia 2,5 mm puikoilla. (en tällä kertaa katkaissut puikkojani; matkustamisesta nämä ohuet bambut eivät oikein tykkää). Nyt alkuvuonna sain ekaa sukkaa pitkälle odottaessani labraan pääsyä. Pakkaset eivät oikein ole sallineet ulkona oloa ja niin sitä on tikuteltu siellä ja täällä. Kerros kerrokselta ja sentti sentiltä sukat valmistuivat. Regia oli ekoja ohuita sukkalankoja, joita neuloin. Kokemus sukkien saajilla on ollut, että Regian langat ovat kestäneet hyvin. Näitä sukkia tikuttelen yleensä tylsästi ilman krumeluureja, kun sukat on tarkoitettu suoraan iholle ja kenkään.


  Lanka: Regia
Puikot: 2,5 mm bambut
Malli: 60s/kerros, perusmallini
Koko: 38
Kulutus: 59 g

Näillä nyt on aloitettu tämän vuoden käsitöiden postaukset. Valmista on tulosta viimeistelyä vaille. Ensi viikolla varmaan saan tänne.

12 kommenttia:

Sude kirjoitti...

Kauniit värit peitossa, eipä ihme että toisenkin jo haluavat.

Susanna maalta kirjoitti...

Ihana Isoäidinneliöpeitto! Mahtava idea, joka pitää pitää mielessä. Minkä kokoisella koukulla virkkasit?

Raitalammas kirjoitti...

Hieno peitto! Itse olen tehnyt vastaavia ohuiden sukkalankojen jämistä. Pitäisi varmaan joskus tehdä paksummastakin langasta. Nää on siitä kivoja, kun yhdistämisvaihe jää kokonaan pois.

iso gnu kirjoitti...

Sude: Kiitos!. Eikö vaan jämistäkin tule kivan näköistä! Seuraava lapsenlapsi halusi vähän kirkkaampia värejä, sitten nähdään mitä siitä tulee.

Susanna: Kiitos! Virkkuukoukku on 3,5mm. Virkkaminen jotenkin tuntuu sormissa ja nyt käytännössä olen vaihtanut virkkukoukut paksumpivartisiin ja se helpottaa.

Susanna maalta kirjoitti...

Minä olen jo pitkää virkannut Prymin paksuvartisilla koukuilla, joita minulla on kahta kokoa. Joulupukki toi minulle KnitPron kotelon, jossa on 9 kpl erikokoisia paksuvartisia koukkuja.

iso gnu kirjoitti...

Lammas: Kiitos! Yhdistäminen on aina vähän tylsää. Näitä isonpiakin peittoja on kiva talvella tehdä, kun työ lämmiittää jalkoja. Mulla on ohuista sukkalangoista kesken yksi peitto ollut jo pitkään, mutta eiköhän sekin joskus valmistu.

Matleena kirjoitti...

Upean värinen peitto! Heti tuli halu matkia sinua ja alkaa tuollaisen tekoon. ;) Niinhän se tahtoo käydä, kun näkee jotain kaunista. :D

iso gnu kirjoitti...

Matleena: Matki vaan. Tuohon peittoon saa kaikki pienetkin keränloputkin ja päättely sujuu samalla virkatessa. Ihanan lämmin se on virkatessa polvilla. Jännä että tuohon uppoaa sujuvasti ihan eriväriset langanloput.

Susanna maalta kirjoitti...

Mä laitoin tän mun to do- listalleni. Sormet syyhyis jo, muttakun pitää tehdä muut ensin alta pois.

iso gnu kirjoitti...

Mulla on taas seuraava peitto alkutekijöissä. Teen aina välillä. Virkkaus ei ole ihan ykkösjuttuni. Vaikka aika paljon kai virkkaankin. mä olen sellainen, että on useampi työ kesken. Teen aina , mitä huvittaa.

Susanna maalta kirjoitti...

Mä oon kova innostumaan kaikesta. Niimpä mulla tuppaa olemaan keskeneräisiä töitä samaan aikaan vaikka kuinka monta. Ja kun selailee nettiä, törmää vaikka mihin uusiin houkutuksiin. Osa tuppaa ufoutumaan. Varsinkaan päättely ja yhdistely ei yhtään huvita mua. Virkata tykkään tosi paljon, enemmän, kuin neuloa.

Anonyymi kirjoitti...

Emmerdalessa Dinglen kotona on ihanan mahtavia virkattuja peitto ja - juurikin tällaisia kuin tämä :)