Lisää jalkojen lämmittimiä

Nallesta neulottu "makkara"säärystimet  valmistuivat tammikuun alussa.  Näitä en pahemmin purkanut, kerralla valmistuivat.  60 silmukkaa varressa koko matkan. Resorien jälkeen viisi kerrosta oikein ja kolme kerrosta nurin ja oiva telkkarineule oli. Kulutus oli näihin säärystimiin 90 g.

 Neuloin osin viime vuoden puolella ja jatkoin täämn vuoden puolella kahdet säärystimet Novitan Hohde-langasta, jossa on heijastavaa kuitua mukana.. Tein molemmista liian lyhyet ja niin neuloin kaiken langan lopulta säärystimiin. Mustat kelpasivat, pinkit eivät. No, eivätköhäm jollekin kelpaa joskus. Kummatkin n. 95 g eli 190 g.

Ystävänpäivänsukat -haluta vai ei haluta ?

Niina Laitisen sukkia olen neulonut useammat ja olen ollut mukana myös hänen järjestämissään KAListeluissa. ( KAL eli yhteisneulonta). Tämä yhteisneulonta oli Facabookissa. Mietin aikani aloitanko vai en? Aloitin ja päätin kokeilla kapealla pohkeella ajatellen lastenlasta. En valinnut hempeitä värejä siksi. Muutenkin  yritän saada kulutettua lankavarastojani. Eka sukan nähtyään lapsenlapsi ei halunnutkaan, mutta sitten halusi kuitenkin.

 

Pohja on tummanharmaa, toinen väri on valkoinen. Molemmat ovat Nallea. Sinisen ja ruskean sävyissä oleva lanka on Austerman Step-lankaa.

Puikot olivat 3,25 mm KnitPick´s sukkikset.

 

 Sukat eivät ihan valmistuneet ystävänpäiväksi, mutta aloitettiinkin  myöhemmin. Varressa on viimeinen kuvio neulomatta, ettei tullut liian pitkät. Takkusin taas ristiin vahvistetun kantapään kanssa. Kaunis se on , mutta saan neulottua virheitä ja pääsee purkamaan. Jalkaterän kuvioista jätin viinilasit pois ja olin ottavinani varresta pois jättämäni kuvion tilalle jalkaterään. Toista sukkaa neuloessa huomasin luoneeni uudenlaisen kuvion. Väliäkö hällä, kun toiseen sukkaan tein samanlaisen raidan. Sukan koko 36 ja kulutus 142 g.

Hiihtolomalainen odotti kovin sukkia ja valmistuivathan ne ennen etelä-Suomen loman loppua. Lapsenlapsi teki jauhelihamakaroonilaatikon eka kertaa elämässään. Hyvää oli.

Loppuviikolla oli lisää etelän lomalaisia ja kylpyhuoneen lattia oli välillä tämän näköinen. Nyt sitten odotellaan seuraavia lomia.

Breathing space

Keväällä 2018 olimme tyttären kanssa Jyväskylän Käsityömessuilla ja sieltä ostimme tätä Ilun handun merinolankaa. Sunnuntaina, messujen toisena päivän,  värit olivat jo aika vähissä, mutta tämä kombinaatio tuntui houkuttelevalta.

Lanka oli vyyhdeillä jonkin aikaa ja toukokuussa aloitin ja joustinneule valmistui toukokuussa. Joustin oli kierrettyä molemmin puolin, sekä oikeat ja nurjat kerrokset. Kaulus oli hitaampaa neuloa, mutta niin se vaan on, että harjoitus tekee mestarin. Helman joustin alkoi olla jo helpompaa. Heinäkuun lopulla aloin vähän ahkerammin neuloa puseroa.Mutta onhan tässä välissä valmistunut yhtä ja toista muuta. Malli oli heti selvä eli Veera Välimäen breathing space.

Mallitilkkujen jälkeen sopivimmat olivat 3,5 mm pyöröt. Lanka oli handun single merino 365 m/ 100 g ja ostin kolme vyyhtiä keltaista ja yksi farkunsinistä.

 

Pikku hiljaa pusero alkoi valmistua ja alaosan raitoja oli kiva tehdä, kun olivat lyhennettyjä kerroksia ja niin puseron alaosa on hauskan näköinen,vino. Hihoissa Zingin pyöröjen kaapeli on sen verran jäykkä, että otin toiset puikot. Vaihdoin ChiaGoon pyöröihin, joiden kaapelin kanssa on helpompi neuloa.

Viimeistelyjen jälkeen lopulta pusero oli valmis luovutettavaksi tyttärelle viime tapaamisella. Mieluinen oli. Lankaa jäi sen verran , että pienen kolmiohuivin sain neulottua
lopuista langoista. Sinistä jäi vähän enemmän, mutta keltaisen kanssa jännitin, että riittääkä päättelyyn. Riitti ja ihan  20 cm jäi. :) Puseroon kului 337 g ja huiviin 42 g.

Oli niin kivannäköinen, että kovin tekisi mieli aloittaa itsellekin samalla mallilla.Kiva neuloa kun neulotaan ylhäältä alas ja puseron kohdalla ei tarvi miettiä langan riittävyyttä ja ei tule saumoja.

Pokemon vai joku muu

Pokemon-peliä on osa jälkikasvusta pelannut aika ahkerasti. Mummillekin on ehdotettu pelin lataamista puhelimeen. Peli on ilmainen vielä ja sitä on toistettu mummille. Mummi ei vain ole ladannut ja yksi on kiristänyt, että on mummin kaveri, jos lataan Pokemon-pelin.

Niinpä tässä pikku hiljaa jotain on tullut tutuksi pelistä, mm. pallot. Netistä katsomaan kuvia Pokemon-palloista. Löytyipä sieltä kuvia valmiista lapasistakin Pokemon-pallojen mukaan. Eipä muuta kuin kutimet käsiin ja alettiin neuloa. Jospa mummin kavereita oltaisiin.  Lapasissa on intialainen peukalokiila, johon olen ihastunut.

Tein oikeaan lapaseen läpän sormille, naputanhan etusormella puhelintani. Juttelin jälkikasvun kanssa ja vain v a n h u k s e t  käyttävät etusormea, muut peukkuja. Ja sittenpä mummi teki peukaloihinkin läpät. Yhtä väkertämistä ja pikkuisen lankojen päättelyä oli.
Lankana oli Seitsemän veljestä ja Novitan Intialaisen peukalolapasen ohjeella tein.  Kämmenselän pyöryläkuvion virkkasin Nallesta , kun ehdin hävittää lapaslangat (=laitoin talteen). Oikeastaan Nallesta ohuempana tuli parempi merkki. Lankaa kului 48 g.

Kyllähän näitä kokeiltiin, mutta nyt Minecraft oli kova sana. Eipähän nämä mummit pysy kärryillä aina. Lisäksi on puna-keltaisia neuletoiveita huiveista ja sukista satanut. Sitä ihmettelin ääneen, kun värit ei nyt suoranaisesti ole kuin yhden suosikit. Salaisuus tähän olikin Harry Potter.