Vauvoille sukkia

 Miten sitä aina jää bloggaamatta valmiita töitä. Yritetään taas saada niitä pois käsistä. Jossakin kulkiessa tarvitsee helppoja töitä käsiinsä ja junasukat ovat sellaisia. Niin monet parit olen niitä neulonut vuosien varrella.

Vihreä-valkoiset sukat on on neulottu valkoisesta On linen Supersockesta ja ohuesta Fabelista. On melkein sääntö, että näihin sukkiin menee lankaa tasan 25 g. Toiset sukat pelkästään valkoisesta Superstockesta. Siis yhteensä 50 g.

 

Onni elää käsityössä-teksti on Taitoshopista ostamassa neulepussissani.
Tyhjennettiin mökki ja kaikenlaiselle tavaralle olen yrittänyt löytää sijoituspaikan. Pikku hiljaa kaikki ovat löytämässä uuden paikkansa. Yhtä neuletakkia katselin ja vien sen kirpparille. Ajattelin sen olevan kuopuksen neuloman, mutta se olikin kuulemma minun neulomani. On se hyvä, että viime reilut 10 vuotta olen kuvannut ja blogannut oikeastaan kaikki neuleet.  Ei niitä näköjään kaikkia muuten muista.

Kohta tulee 13 vuotta täyteen. Pitäisköhän laittaa arvonta ? Luulen, että niin tapahtuu tuossa toukokuun alussa.

Uusi huivi

Ovenvahtimme Boris sai maaliskuussa uuden huivin, mutta se hävisi yksi kaunis päivä.

Hän on ollut tässä pari viikkoa ilman huivia.

 

Tänään neuloin jostain ikivanhasta kerän lopusta uuden huivin Borikselle. En edes muista mitä tuosta langasta olen neulonut ja ilmeisesti 80-luvun lankaa. Käytin koko keränlopun huiviin . Lanka oli epätasaista ja hankalaa neulottavaa, mutta neuloohan noin pienen huivin äkkiä. Lankaa kului 41 g ja 3,5 mm puikoilla tikuttelin menemään.

Boriksen edee
llinen huivi oli tälläinen ja ehti olla vajaa pari viikkoa kaulassa solmussa. Sitten kelpasi jollekin. En oikein usko, että mikään eläin aukaisee solmun ja vie huivin kokonaan. Epäilen että taas joku kaksijalkainen on käynyt vierailulla oven takana. Inhottaa.

Pääsiäisaskartelua

Viime vuonna olin tehnyt lastenlasten kanssa todella paljon silkkipaperikukkia virpomaoksiin ja niitä ei tarvittukaan lisää tänän vuonna. Olivat olleet jemmassa vuoden ja tulivat hyvään tarpeeseen nyt. Oli niin monenlaista muuta puuhaa muutenkin. Tosin yhden lapsenlapsen kanssa teimme pikkutupsuja virpomaoksiin kiinnitettäväksi, mutta ne jäivät kuvaamatta. Muut tekivät itse oksansa, kiinnittivät kukat ja höyhenet,  mutta nuorimmalle tein.

Valmiit oksat olivat sitten odottamassa Palmusunnuntain aamua perinteisessä espanjalaisessa keramiikkakannussa. Suomalaista perinnettä ja espanjalaista yhdessä!

Erilaisia pääsiäismunia kahdenperheen lapsenlapset intoutuivat tekemään. Mummi kuskasi mukanaan materiaalit pääkaupunkiseudulle. Foam clay -massaa styroksimunien päälle ja sitten vain odotetaan pari päivää ja munat ovat kovettuneet.

Lapset ovat kyllä luovia  ja monenlaisia munia syntyi massasta raitamunista tipuihin jne. Keskittyivät näihin ja vanhemmat saivat hoitaa muuttolaatikoiden purkamista. Munat eivät hajoa ja kestävät pääsiäisestä toiseen.

Hauskoja olivat nämä pikkupoikien naama-munat , jotka iloisesti hymyillen odottavat pääsiäistä.Vielä on massaa ja täytyy katsoa halauavatko loputkin lapsenlapset tehdä näitä.

Valmiit pipot kuviin

Pipot ovat olleet jo jonkin aikaa valmiina. Kuvaaminen on vain jäänyt ja jäänyt.

Eka pipo on tuttu. Olen tehnyt yhden aiemmin tällä värillä ja toisen vaaleamman pipon. Nyt niitä on sitten kolme tehtynä. Eiköhän tämäkin mene kaupaksi. Lankana on Sandnes Garnin Borstet alpakka. Kulutus oli 44 g.

Tämän ja seuraavan pipon lanka on ostettu kauan sitten Titityystä. Aloitin silloin pipon ja sain melkein valmiiksi, mutta... Aloituksen tein ihan uudella tavalla ja mietin koko pipon ajan ,että se on varmaan liian kireä riittävästä silmukkamäärästä huolimatta. Niinhän se oli. Otti päähän ja purin sen lopulta talvella ja aloitin uuden pipon. Lankaa jäi ja tein toisenkin . Raidat ovat ihan omasta päästä ja toinen pipo sileä ja toinen 2 0, 2n joustinta. Koko on aikuisen miehen päähän ja näyttävät vähän hassuilta pienipäisellä patsaalla. Oikeasti jäin miettimään kolmatta pipoa, kun lankaa riittäisi jollekin pikkupojista. Mutta se on jäänyt tässä kaiken muun alle. Lanka oli varmaankin Semilla Melange 100 % villa. Neuloin menemään mm:n pöyröillö ja molempiin pipoihin kului lankaa yhteensä 77g.

Meillä on parina päivänä tullut lunta ihan kunnolla. Märkää ja painavaa lunta ja se on tehnyt pahojansa puutarhassa meillä ja muillakin. Omenapuu vaurioitui ja vaahteroista katkeili latvoja ja isoja oksia. Leikkimökki säästyi taas ihmeen kaupalla, kun yhden vaahteran latvus rojahti maahan. Kunhan hanget sulaa, niin näkee mitä on tapahtunut kaikkiaan pihassa.

Amppareiden karkotukseen

Välillä takapihan terassilla syöminen on ollut hankalaa ampiaisten takia.  Heti kun meni ruokalautasen kanssa ulos, niin ampiaisia pörräsi lautasella vaatien osansa. Suomen kesä on niin lyhyt, että olisi kiva nauttia ulkona olosta mahdollisimman paljon.  Viime keväänä kävin taisteluun ampiasten kanssa ilman mitään myrkkyjä.  Mökillä tein ekaksi suodatinpussista ja paperista valepesän ja kiinnitettiin terassin kattoon. Kotona tein vähän kauniimpia eli virkkasin harmaasta langasta pesän ja täytin sanomalehdellä. Viime kesän yksi oli terassin katossa naulattuna ja toinen leikkimökin katossa paikoissa, jonne ampparit tekevät pesänsä yleensä.
Viime kesänä ihan yksittäisen ampparin näin terassilla, mutta muuten saavat asustaa tontilla muualla rauhassa.

Virkkasin Seitsemän veljestä langasta 3,5 mm:n virkkuukoukulla. Tein ihan omasta päästä ja vähän erikokoisia niistä tuli. Niin on  ne pesätkin ovat erikokoisia. Virkkasin melkoisen määrän ja myyjäisissä myytiin niitä ja onneksi jäi sen verran, kun olin luvannut virkata lasten huusholleihinkin.

En tiedä oliko sattumaa vai ihan oikea juttu viime vuonna.Toimi kuitenkin meillä ja ystävällä. Kuulemma ampparit on reviiritietoisia ja eivät änkeä toistensa reviirille. Sisällä virkatuissa pesissä on Hesaria ja Keskisuomalaista. Vanhat valepesät ovat olleet katetulla terassilla ja ovat valmiina siellä jo. Lankaa kului  kuvan pesiin ja muutamiin muihinkin n.120 g.