torstaina, elokuuta 01, 2019

Kesken jäänyt ja kesken jääneitä


  Heinäkuun lopulla olimme kahden lapsenlapsen kanssa Porvoossa päivävisiitillä. Vierailimme J.L.Runebergin kotimuseossa. Vitriinissä on Fredrika Runebergin keskenjäänyt neule. Vitriini on ikkunoiden välissä ja kuvaa ei saanut valitettavasti ilman valonsäteitä. Aasinsillan kautta tämän vuoden KYHäilyyn.

1.6 Ohuet sukat  aikuiselle, kesken olevat otettu jatkettavaksi.
2.6 Yksi pala torkkupeittoon, oranssiin vivahtava
3.6 Lapsen sukat, Nalle Garden langasta
4.6 Miesten sukat; 7V harmaat sinisin raidoin
5.6 Junasukat; jämälangat Katia Jaipur kerästä
6.6 Live in Peace-huivi, festareiden etkoiluhuivi, WIP
7.6 Yksi pala torkkupeittoon, harmaa

8.6 Etiopian nuttu
9.6 Toukokuun kalenterisukat WIP
10.6 Pikkuhuivi
11.6 Kesäkuun kalenterisukat

12.6 Pandalapaset WIP
13.6 Neuletakki lopulta valmiiksi, WIP
14.6. Yksi torkkupeiton pala,kellertävä
15.6. Valkoiset Kertut
16.6  Harmaavalkoisesta Nallesta sukat
17.6 Yksi torkkupeiton pala ,vihreä
18.6.Shusui shrug WIP

19.6. Raitapaita
20.6. Sinisävyiset Annekat-sukat Regiasta
21.6. Vihreät Kerttu-sukat

Neljä työtä jäi siis kesken. Pikku hiljaa esittelen muut 17 valmistunutta. Oli ihan liian isoja töitä ja keskittymistä vaativia. Tohinaa ja touhua oli ihan riittävästi; lastenlasten kanssa meni reilu kuukausi ajasta ja kaikkien lasten perheet olivat meillä lomillaan jonkin aikaa. Silti olen tyytyväinen saavutukseeni.


Runoilijan kirjailtu pyörätuoli. Ihan uskomaton määrä pistoja tässä tuolissa.

3 kommenttia:

KristiinaS kirjoitti...

Hyvinhän sä kuitenkin selvisit tuosta urkasta. Puuh. POrvoo on aina käymisen arvoinen kaupunki. Mahtava tuo tuoli,en oo sitä nähnytkäänn.

iso gnu kirjoitti...

Kiitos Kristiina. Itse asiassa mietinkin, että on ihme kun en muista tuota tuolia. Voisi olla että se on ollutkin varastossa. Herrainhuone eli kettukamari, jossa on kettujen nahkoja ja aseita seinillä kiinnosti lapsia.

KristiinaS kirjoitti...

Näin sen täytyy olla, että tuoli on tuotu esille. Kyllähän museot vaihtavat esineitä kun niitä on niin paljon ettei kaikki kerralla voi olla näytillä.
Mannerheimin museossakin on mun faijan tekemä pahkakulho, 75-v lahja M:lle, se joskus esillä ja joskus taas ei.
Siis, täytyy käydä samoissa paikoissakin eikä vaan todeta, että se on jo käyty ja nähty.