Tätini Kerttu oli neulonut kuusikymppisilleni lahjan minulle ja miehelleni. Kainuun metsiä kuvaavat sukat ovat mieheni -ei siis minulle. Upeat ja hienoa, taitavaa työtä!
Minä sain Kainuun lapaset, joiden väri ei ole ihan kohdallaan. En ole ehtinyt kuvaamaan aiemmin, mutta lokakuun alussa olisi ollut kyllä aurinkoisia päiviä ja värit olisivat toistuneet paremmin. Näitä voi kuulemma neuloa telkkaria katsoessa! Ihailen kirjoneuleen tasaisuutta, ei missään kiristä. Kerttu-tätini on tuttu Kertuista, sukkamallista. Uhoava kirjasi sen talteen.
1 kommentti:
Upeat lahjat olette saaneet! Ja kuvissakin näkyy jäljen tasaisuus. Minä olen suunnitellut tekeväni joskus nuo Kainuun sukat, lapaset olen tehnyt itselleni. Sukat sopisivat hyvin miehelleni, joka on Kainuusta kotoisin, mutta hänellä on monta paria äitini kutomia sukkia käyttämättömänä. Se pidättelee minua kutomasta hänelle noita, mutta ehkä minä sittenkin joskus... ;D
Lähetä kommentti