lauantaina, heinäkuuta 16, 2016

Festarimeininkiä


Ekat neulefestarit ovat meneillään Jyväskylässä. Tämä viikonloppu piti olla muualla Suomessa, mutta suunnitelmat ovat sitävarten, että muuttuvat. Sateista on ollut ja vielä aamulla kuuden aikaan ropisi kunnolla vettä. Aamun kaupunkireissulla, ei viitsinyt jäädä Toivolan pihalle vesisateessa. No, ehtipä laittaa viimeiset mansikat ja syödä lounaan ennenkuin aurinko alkoi paistaa. Toivolan pihalla oli myyntikojuja ja populaa ja lankaa... Huomenna vielä ehtii.

 Iltapäivällä Ilun laatikoita ja värien sinfoniaa. Ihanat puulaatikot muuten. Jotain ostin...


Väinämöinen-sukkalankaa ja vähän muutakin lankaa.  Väri-ilottelu jatkuu. Jotain ostin...

 Oli siellä muitakin kojuja ja kuvassa saalis. Uhoava, pääset osalliseksi näistä ihanuuksista!
+ 950 g. 

Lopuksi jostain Käsityömessuilta, luultavasti Jyväskylästä ostettuja mosaiikkeja ja nyt yksi sudenkorento koristaa kivipuroamme.

13 kommenttia:

Täti Punainen kirjoitti...

Hyvät oli sun ostoksesi ja oli kiva tavata!:)

Osakainen kirjoitti...

Minä olen aina toivonut olevani festarityyppi, mutta näköjään kaikki menee ohi, kun en tiedä.

iso gnu kirjoitti...

Täti Punainen: samoin oli kiva tavata. Pieni syyllisyys jäytää ostetusta lankakasasta. :)

Osakainen: se on helppoa näin kotipaikkakunnalla ja monen syyn takia olin mukana vain iltapäivällä.

Sipi kirjoitti...

Hyviä ostoja teit, lankaan sortuu niin helposti..ja monesti sitä kotona sitten miettii että oliko taas aivan pakko ostaa :D No, aina niille käyttöä löytyy, ennemmin tai myöhemmin.. Sudenkorento on ihana!

Susanna maalta kirjoitti...

Ihanaa lankaterapiaa väreineen!

Matleena kirjoitti...

Aivan ihana tuo sudenkorento ja ihania lankalaatikoita! Eipä ole kumma, jos sortuu ostamaan liikaakin lankaa.

iso gnu kirjoitti...

Sipi: Kiiots kommentistasi! Ihanat langat on ihan syötäviä ja lähes "pakko " saada. Niistä tehdyt sukat menee/varataan yleensä ennenkuin saan valmiiksi. Toisaalta sukkalankoja pitää olla jemmassa, sukkiahan teen eniten. No, oli siinä lapsia varten ja yhtä pipoa ja yhtä huivia varten lankoja. Teimme yhden koulunsa aloittavan lapsenlapsen sudenkorentoja ja hän ehti tehdä kaksi ja vei äidilleen.

Susanna: Kiitos! Väriterapia on välillä todella tarpeen.

Matleena:Kiitos! Eikö vaan, todella sortuu kaikkien ihanuuksien edessä. Suurimmalle osalle on jo käyttötarkoitus.

seijap kirjoitti...

Kristiinan kanssa iltajuhlassa mietimme olitko paikalla, eivät siis vaan tiemme kohdanneet, tai emme toisiamme tunnistaneet.

iso gnu kirjoitti...

Seijap: Harmi, ettei tavattu. Alunperin meidän piti olla Porissa. Suunnitelmat muuttuivat viime tipassa ja olimmekin sitten kotosalla. Käväisin (useamman tunnin) olin Toivolan pihalla. Ensi vuonna?😊

KristiinaS kirjoitti...

SeijaP jo kirjoittikin, että sua kaipailimme, mä jo päivällä ajattelin ja yritin telepaattisesti saada sua näköetäisyydelle. No, ensi kerralla pitää oikein sopia treffit.

iso gnu kirjoitti...

Kristiina: Olisi ollut niin kiva tavata. Harmi, kun telepatia ei toiminut. Ensi vuonna ja tosiaan sovitaan etukäteen.

Hepsi kirjoitti...

Komea lankasaalis on sinullakin, melkein yhtä paljon kuin minulla!
Kaunis sudenkorento!

MysteryKnitter kirjoitti...

Kaunis sudenkorento! Hieno saalis!