Vuoden 2020 kooste

Viime vuonna neuloin tai virkkasin aika lailla. Lankaa kului 8 152 g. Lisäksi annoin lankaa pois jälkikasvulle ja vein jonkin verran kirpparille. Ostin kuitenkin ihan kiitettävästi uutta lankaa. Titityy on ihan liian lähellä, muutama kilometri vain. Lankavarastoni muutos on kaikesta huolimatta miinus-merkkinen eli vähennystä 4,515 kg. Yksi syy on Anna- ja Toivo-nukkien tekijöille antamani langat. Heille käy erilaiset lankakerien loput, nukeille saa pienestäkin määrästä vaatteita.Hiuksiin sopivat monenlaiset langat. Nuket ovat Unicefin työn hyväksi myytäviä mollamaijoja, joita vapaaehtoiset tekevät.

Isompia töitä sain valmiiksi neljä huivia, kaksi villapuseroa. Etiopian nuttuja tein kolme kappaletta. N. 130 senttisen kokoisia neuletakkeja tein kolmelle serkukselle samalla Mehukekkerien Trio-mallilla eri värityksin.

Sukat on se, mitä teen eniten joka vuosi. Parhaisiin sukkavuosiini en tänä vuonna päässyt. Jos laskin oikein niin valmiita on 48 paria - ei ihan joka viikolle sukkaparia. Kuvissa voi olla osin samoja kahdesti ja joku voi puuttua. Palkkiraitasukkia Maija-lankojeni varastosta tein useamman parin, ainakin viisi paria. Junasukkia tein useamman parin, kun varastot alkoivat olla tyhjiä. Suurin osa meni hyväntekeväisyyteen, yksi pari meni kummipojan tytölle. 

Kielojen kanssa kuvassa on Vuonuen Pentti-langasta tehdyt sukat, joissa ei ole polyamidia, vaan tencelia. Jätin ne kotiin miehelle nähdäkseni miten kestävät kulutusta.

Tytöillä lastenlapsista on aina selkeät toiveet joululahjasukista; mitä väriä ja millaisin kuvioin ja sukkien paksuudesta. Toinen toivoi vanhaa rosaa tai savun sinistä ja eteen pitsikuvio, ohutta lankaa. Vasemmalla keskellä on mukaillut Niina Laitisen Soulmates III. Toinen toivoi keltaiset sukat ja paljon palmikoita. Keltaista ei ollut itsellä ja lopulta päädyin Sisu-lankaan ja uusimman Novitan sukkalehden Mimosa-malliin. Sopiihan se keltainen Mimosa-sukkiin.

Tiina Kuun kirjasta Tuhansien villasukkien maa tein Valuva taivas sukat tyttärelle (keskirivissä oikealla). Malli oli tehdessä vähän outo, mutta sukka istuu uskomattoman hyvin jalkaan. Neulominen sujui hyvin, kun suostuin tekemään juuri ohjeen mukaan. 

Pipoja on tullut tehtyä muutama. Ensinnä kaksi pikkulapsen pipoa Etiopian nuttujen pariksi. Sininen peruspipo on lapsen koko. Alarivin ulommaiset ja keskirivin keskimmäinen ovat Oslo hat-ohjeella, joka on Ravelryssa. Kanervan värinen on mun pipo ja olen pitänyt sitä paljon. Kerrankin joku itselle sopiva, jota olen ilennyt pitää jopa keskustassa käydessäni.  Sitten on pari Myrsky-pipoa, joiden ohje on myös Ravelryssä. Pihavahtimme sai taas uuden huivin. Orava/t eivät tykkää huivista tai tykkäävät paljon. Useampi huivi on revitty ja hävinnyt. Osa ilmeisesti naapuriin. He löysivät oravan pesän, jossa oli kaikenlaista; heiniä, kankaan palasia,yms.

Viidet lapaset tein valmiiksi viime vuonna, Siililapaset ja mustat lapaset on viimeiset tilatut työt-lastenlapsille. Alkuvuodesta tein toiselle tyttö-lapsenlapselle sydänkuvioidyt värikkäät lapaset. Tummanharmaa-valkoiset on KAL-lapaset/Niina Laitinen.  Ylännurkassa on paksusta puuvillalangasta virkatut pannunaluset, jotka mulla on käytössä. Halusin vain kuluttaa langan johonkin pois.

Monenlaista tuli tehtyä ja ihan valmiiksi asti jopa. Mutta monen monta keskeneräistä on huushollissa. Aloitin syksyllä PetiteKnitsin No frills cardigan- neuletakin ja se edistyy hitaasti. Pari huivia on kesken ja muuta pientä. Eri tilanteisiin on siis erilaisia töitä. Nyt tämän vuoden suurprojekti, joka ei ehtine valmiiksi tänä vuonna, on Sirkka Könösen ryijy:Kukkaportti. Tarkoitus on kyllä vähentää tavalla toisella lankavarastoa tänäkin vuonna.