Järripeipot pitivät konserttiaan eilen. Punarinta lauloi joku ilta sydämen kyllyydestä.
Tiina Huhtaniemen ohje Cold Spell tuntui mielenkiintoiselta ja aloitin sen tammi-helmikuun vaihteessa ja maaliskuun alussa sain neulottua viimeistelyä vaille. Huivia on käytetty ja se on odottanut vuoroaan päästä blogiin. Väri on kellanruskea, josta pidän. Joku kyllä väitti tätä lapsenkakan väriseksi.
Lankoina olivat La bien aimee merino singles ja väri harmaa San tokki. Filcolana Tilia on sinapinruskea ja huivi on kellertävän ruskea. Olen nähnyt huivin , jossa oli sama merino, mutta Tilia oli harmaa. Se huivi oli harmaa. Nämä kahden värin kombinaatiot on hauskoja .
Huivia on taas neulottu autossa matkalla jonnekin, kokouksissa ja telkkaria katsoessa. Tämä huivi jää ehdottomasti itselle. Lankaa meni 281 g. Kaksi vyyhti La bien aimee:ta ja kolme Tiliaa (25 g).
Tämä on aloitettu pari vuotta sitten. Pitsissä jotenkin tuli ongelmia, en edes muista mitä. Huivi jäi. Nyt alku vuonna tartuin uudelleen neuleeseen. Oikeastaan puuttui ihan vähäsen viimeistä pitsijaksoa ja reuna. En todella ymmärrä, mikä sai keskeyttämään neuleen ja tunteen, että tästä ei tule mitän. Lankaa en enää muista ja vyötekin vuosien varrella häipynyt jonnekin. Merinosinkkua on.
Huivi on iso, sirpin muotoinen. Ohje oli tänä vuonna Suuri Käsityö-lehden tammikuun numerossa suomeksi. Lankaa meni 201 g. Värit on minun, mutta saa nähdä, haluaako joku tämän.
7 kommenttia:
Komeat ja kauniin väriset huivit.
Mua harmittaa ku mulla on jo monta huivia ja oon huono niitä käyttämään niin en voi neuloa huiveja vaik olis kiva tehdä ja käyttää kivoi värei jne. No, kaikkea ei vaan voi.
Tylsistyttää tää 'oleilu', sais jo loppua.
Kauniita luonnon sävyjä!
Kauniita huiveja <3 Erityisesti tykkään ensimmäisestä, se näyttää juuri sellaiselta, johon olisi ihana kietoutua, kun viluttaa. Pitääpä surffailla vähän, minkälaisia nuo langat ovat, koostumus yms.
Ihania huiveja! Just sellaisia värejä että niitä on helppo yhdistellä jos minkäkin värisiin vaatteisiin. Oli hauska huomata että ensimmäinen on saanut yhden kannattajan, minä taas ihastuin enempi jälkimmäiseen (toki molemmat ovat kauniita). Siksi vahvasti uskon että huiville kyllä löytyy haluaja :)
Kristiina: Kiitos! Mies totesi eilen, että eikö noita huiveja ole tarpeeksijo. Onneksi on tyttäret ja miniä ja lapsenlapsista tytötkin kasvavat. Tai annan lahjakasi jos raaskin. Tykkään onneksi itse käyttää huivia, "ettei niskaan vedä". Olen ihan samaa mieltä, että tylsistyttää todella. Huomaa, ettei huvita oikein tehdäkään mitään.
Paula : kiitos!
Villasukka: Se eka huivi on se, josta en luovu. Ihanan lämmin ja riittävän suuri.
Kutookutoo:kiitos! Yleensä kaikki on löytänyt uuden omistajan, jos haluan luopua. On olemassa varauslistojakin. :) "Jos luovut, niin olen eka jonossa" Onneksi jälkikasvu tykkää neuleista.
Hupisista, joko se kuudeskin koronaviikko ehti lopuilleen! :O Tähän vissiin alkaa tottua. No ei sentään, kyllä minä odotan tämän päättymistä oikein todella, mutta eihän tälle mahda mitään.
Molemmat huivit ovat kauniita. Minustakin olisi mukava tehdä huiveja enemmänkin, mutta oma huivivarasto pullistelee ja jemmapussissaninikin on muutama lahjaksi pääsyään odottamassa.
Matleena: Mä aloitin viikonloppuna eristyksen ennen muita, kun oma tilanne oli sellainen. Kyllä sen päättymistä odottaa,erityisesti läheisten näkemistä livenä.
Mies tosiaan yksi päivä, eikö noita huiveja ole jo tarpeeksi. Lahjoja tosiaan on hyvä olla jemmassa.
Lähetä kommentti