Tyynejä tulin esittelemään

Monen monta vuotta olen suunnitellut virkkaavani puuvillalankojen jämiä Tyyne-patalapuiksi. En muista, milloin näin näitä eka kerran. Sen tiedän, että Hepsin blogissa olen törmännyt tähän malliin ja luvannutkin joskus Hepsille tekeväni näitä. Aina on jäänyt ja jäänyt.

Nyt ennen joulua vika Neulekoulussa aloitettiin patalappu ja multa jäi käännös tekemättä (tein muutakin silloin) . Ajattelin osaavani tehdä sen, kun on kirjallinen ohje ja näin kun illan aikana tekivät.  Eipä onnistunut ja vasta nyt tammikuun eka iltana tuijotin videota (mulla ei ole videon osoitetta, meilini ei ottanut postia vastaan) ja opettaja neuvoi. Taisin saada muutaman harmaan hiuksen lisää.

Eka Tyyne vei aikaa ja käden lihaksetkin olivat tiukilla. Lopulta se loppuviikolla valmistui. Viikonloppuna virkkasin vasemman puoleisen Tyynen ja se valmistui aika joutuisasti. Lankana on joskus 2000-luvun alkupuolella yhdelle lapselleni neuloman puseron jämät Muskat-langasta . Sinisävyinen on jotain Katian puuvillalankaa. Lankaa menee ja varsinkin, kun nämä olivat vähän paksumpia ja lapun koko 25 cm kanttiinsa. Eipä pala sormet. Eiköhän näitä nyt ala tulla välitöinä, kun ohjekin on tuttu. Lankaa kului yhteensä näihin kahteen Tyyneen 145 g.

 

Saali

Keväällä 2022 innostuimme porukalla huivista, jonka on suunnitellut Stephen West. Ostin langat keväthuumassa, kuitenkin ajatellen talvikautta. Ostin molempia lankoja yhden kerän/vyyhdin ja ajattelin varmaan pienempää huivia. No, moni muu asia meni edelle ja huivin aloitus jäi.

Syyskuun alussa aloitin lopulta huivini. Lankoina on Tukuwool dk havu ja Zauberwolle,vihreänkeltaisena. Puikot 3,75 mm olen merkinnyt eli joko ne tai 4,0 mm pyöröt. Nälkä kasvoi syödessä ja halusinkin isomman huivin. Ostin ensin Zauberwollea yhden kerän lisää. Douglas-villatakista jäi lankoja ja käytin siitä havun vihreän loppuun ja taas huivi jäi kesken pidemmäksi aikaa. Ehdin jo unohtaa, että Tukuwool oli dk eikä fingering, jolla olin ehtinyt  uudelleen neulomaan huivia.  Sitten ostin vyyhdin Tukuwool dk havun vihreänä. 

Niin suurta ei kuitenkaan tullut kuin alkuperäinen malli. Perusosaa jäi 18 mallikerrasta 5 neulomatta ja sain alkuperäistä kapeamman aina oikean osuuden. Tai ensin neulottiin molemmilla väreillä oikein toiseen suuntaan ja sitten oikein toiseen suunta molemmilla peräkkäin. Tarkalle Tukuwool meni eli pari metriä jäi. Lankaa kului 396 g tarkalleen. Huivi tai oikeammin saali on ihanan iso, johon voi kääriytyä kunnolla ja vaikka ottaa päikkärit sen alla. Villaa ja siksi on lämmin. Yllä olevassa kuvassa värit on oikein.

 Kuvasin huivin eilen illalla Titityyn neulekoulussa, josta on muodostunut itselleni tärkeä henkireikä. Ihania  neuleystäviä !

Sukilla aloitettiin

Sukkia neuloin parin viikolle eli 52 paria viime vuonna. Nyt aloitin vuoden sukkputkella. Nämä raitasukat aloitin uudenvuoden aattona. Lankana on Seitsemän veljestä Vihreitä kuulia vihreä, yksivärinen lanka ja Vihreitä kuulia raitalanka. Vihreällä neuloin varren suut, kantapään ja kärjet. Koko on  39/40 ja lankaa kului tasan 100 g.

Toiset sukat samaisesta vihreästä Seitsemän veljestä väristä Vihreitä kuulia aloitin 6.1.23. Malliksi otin Niina Laitisen ohjeen Hiljaisuus. Malli oli Suuri käsityö-lehden numerossa 11-12/22 tilaajalahjana. Koko on 39 ja lankaa kului 106 g. Nämä sukat on minusta kivat ja helppo malli ja toistuva.

 

Tammikuun ekassa Suuri käsityö-lehdessä 1/23 oli tilaajalahjana Niina Laitisen malli Isoveli-langalle. Muistin, että varaston piilossa on jkv Isoveli-lankaa. Käytin muut värit kokoaan, mutta harmaata jäi pieni nöttönen. Siis se lanka on saatu kulutettua pois. Lankaa kului 109 g näihin omaan jalkaan tuleviin paksuihin, lämmittäviin sukkiin.

Marraskuun lopussa alkoi Titityyn Piilopirttisukkien mysteeriKAL eli yhteisneulonta, jossa lopputulos selviää vasta lopussa. Lankana on Sandnes garnin Perfect, joka on ehkä vähän paksumpaa kuin Seitsemän veljestä. En ole kovin sirosäärinen ja sukat ei ole mulle sopivat.

Värit on jouluiset ja luulen että joku jälkikasvusta saa nämä ihanan lämpimät sukat. Lankaa näihin kului yhteensä 235 g. Puikot oli 3,5 mm sukkikset.

Erityisesti tästä vihreiden puiden osuudesta tykkäsin. Kyllä nuo pienet mökitkin on kivoja. Nilkan joustin ja jalkaterän päällys oli kivaa palmikkokuviota.

Sijaistoimintoja

Jonkun pitäisi vähän siivoilla ja siirrellä tavaroita paikasta a paikkaan b. Joku istuu koneella ja katselee kuvia ja lukee muiden blogeja. Oikeasti olen yrittänyt tuntitolkulla viime aikoina saada facebook-tiliäni auki hakkeroinnin jälkeen. Mikään ei toimi mun ajatusten mukaisesti. Ei onnistu. Olkoon "lukossa", kunnes saan jonkun katsomaan. Onneksi on blogi ja ennen muuta neuleita kesken ja puikoilla ihan riittävästi. 

Ulkona on tolkuttoman liukasta ja en ole halunnut lisää rasittaa onnettoman tukkoista päivystystä ja aika sisällä oloa tämä on ollut. Oltiin lasten luona joulun aikaan ja jätin vanhat nastakengät sinne vahingossa. Tänään kolmannesta liikkeestä löytyi sopivat nastakengät.( On kuulemma käynyt kaupaksi) Nämä on hyvät ja jos huomenna lähtisi kävelylle.

Vuosikatsauksia lukiessa mietin, että mitään ei kannata varmaan mun luvata. Aina käy päinvastoin, Langatkin vaan lisääntyi kaikesta neulomisesta huolimatta. Ne lisääntyy luultavasti salaa mun vaatehuoneen laatikoissa. Tai oikeasti lankojen vastustamaton  kutsu kaikuu aina korviini ja langat eksyvät kassan kautta varastoihini.

Ajattelin ilman kirjallista lupausta tarttua kiinni niskasta kaikkiin keskeneräisiin neuleisiini. Mutta mikä on tilanne? Huivi on keskeneräinen ja sitä välillä neulon, yhdet fingering-vahvuisesta langasta olevat sukat on "laukkuneule" ja tänään odotellessa useampi kerros eteni. Mutta olen aloittanut uuden vuoden aattona sukat ja toiset sukat eilen. Eilen tuli Suuri Käsityö ja siinä oli Isoveli-langalle Niina Laitisen ohje.Langan loppuja löytyi sopivasti kotoa ja sain ne pois vähän mallia muokaten. Nyt sukat on neulottu valmiiksi ja odottavat viimeistelyä ja vielä bloggausta.  Tänään lupasin yhdelle lapsenlapselle uuden neulepuseron, kun edellinen on käynyt pieneksi. Ehkäpä joskus välillä joku keskeneräisistä eksyy välillä puikoille.

Näillä mietteillä huushollin kimppuun hetkeksi. 

 

Vuosikatsaus 2022

Lähinnä itselleni koostin vuoden 2022 neuleet ja vähän muutakin. On ollut ja tapahtunut maailmassa monenlaista vuoden aikana. 

Neulominen on rakas harrastus ja vaikuttaa myönteisesti moneen asiaan. Melkoisesti olen neulonut vuoden aikana ja aloittanutkin monta työtä, jotka ovat edelleen kesken. Kesken on kyllä aikoja sitten aloitettuja töitä. Joka vuotiseen tapaan toivon, että osa valmistuisi tulevan vuoden aikana. Jotkut ehkä valmistuvat.

Lankaa kului tämän vuoden aikana 9,121 kiloa. Lankaa kulkeutui lisää varastoihini ja pääsääntöisesti ostamalla, eli lankavarastoni ei mitenkään pienentynyt. Se kasvoi yrityksestä huolimatta 1,455kg.

Monenmoista valmistui vuoden aikana, pääasiassa sukkia. Niitä neuloin ikäänkuin parin viikossa eli 52 paria vuodessa. Se oli yllätys itsellenikin. Vuonna -21 sukkavarastoni tyhjeni hyvin, kun vietin pyöreitä vuosiani, niin vieraat saivat sukkaparin lähtiessään. Jälkikasvulle , omalle perheelle annoin joululahjaksi sukat, 13 paria. Tein pariin myyjäisiin, jotta onhan niitä saanut tikutella. Mutta se on niin mukavaa puuhaa ja aina voi välillä neuloa pätkän ja taas jatkaa. Kuvissa vain osa sukista ja löytyhän ne blogista.

Neuloin itselleni -21 aloitetun Douglas-villatakin loppuun Tukuwoolista. Ihana, lämmin ja on nyt mun lempi-villatakkini palelevana henkilönä. Kahdelle lapsenlapselle neuloin puserot. Pojat pitivät kovasti niistä ja ainakin toinen yritti nukkua eka yönä sen kanssa, mutta oli otettava pois liian lämpimänä. Kesäksi tein yhden lyhythihaisen puseron itselleni vaikka koskaan en ole ymmärtänyt yhdistelmää: kesä ja neulepusero. Villatakkia kyllä saattaa tarvita Suomen kesässä.

Pikkutöitä neuloin useammanlaisia. Valkoiset kämmekkäät tein tilauksesta lapsenlapselle ja ne tuntuivat kivoilta ja neuloin sitten itsellenikin langanlopusta samanlaiset (vähän pidemmällä varrella). Toiset/kolmannet kämmekkäät tein tyttärelle puseron langoilla muunnellen Tiina Huhtaniemen Ensilumi-lapasia. Vikat oli Tukuwoolista ja samoin Tiinan ohje. Lapasia valmistui kolme paria. Panda-lapaset olivat pitkään olleet kesken.

Pipoja valmistui  5. Yhdet säärystimet neuloin. Yksi vaivainen apupupu näki päivän valon. Peitto olikin useamman vuoden projekti, mutta nyt lopulta valmis. Yksi kauluri valmistui itselleni. Ryijy on edistynyt hieman ja sitä pitäisi nyt päivien pidetessä taas jatkaa. Kaiken kaikkiaan erilaisia neuleita valmistui 73 kappaletta ja siitä suurin osa oli luitenkin sukkia eli 52 paria.

Joulukortteja ja myös onnittelukortteja tein melko kasan itselle ja kahdelle järjestölle myyjäisiin.

Vielä muutama kuva kesän kukista puutarhassamme.

 Mietin elettyä elämää, nyt kun vaihtuu vuosi tää. Hyviä hetkiä vuodessa tässä, toisinaan kyynel kimmeltämässä. Terveys, koti, ystävät hyvät, siitä muodostuu elämän hyvät. Elämän raanua kutoessamme, raitojen värejä valitessamme, kirkkaat värit, ilon juovat, tummat raidat osansa tuovat.

Hyvää uutta vuotta!

Lopultakin

Kesällä 2018 aloitin neulomaan dominopeittoa. Lankoina erilaiset harmaat, vihertävät,erilaiset murretut punaiset ja sinapinkeltainen Seitsemän Veljestä-lanka. Keltaista jäi reilusti villatakista ja olen tehnyt siitä jotkut sukat ja nyt tähän ja vieläkin jäi.

Neule on ollut kakkos-kodissamme ajatuksella, että on aina jotakin neulottavaa, jos neule jäisi kotiin Keski-Suomeen. Ei ole jäänyt kertaakaan. Alkuun peittoa on kiva neuloa, mutta kun koko kasvaa , niin helteillä ei viitsi neuloa. Talvella ja viileällä on kiva neuloa, kun polvet pysyvät lämpiminä. 3,5 mm pyöröllä ja palan koko on ensin 39 silmukkaa, jotka poimitaan edellisten palojen reunoista. Tämä on paras puoli tässä peitossa; ei palojen yhteen ompelemista tai muuten yhdistämistä. Lankoja onneksi päättelin tässä viime aikoina aina käydessämme. Peitto edistyi tosi hitaasti korona-aikana, kun pysyttiin kotona.

 Paloja on kaikkiaan 10 x 13. Peiton kokoa en ehtinyt mitata tänään, mutta hyvä päivätorkkujen peitto se on. Eilen illalla sain reunan virkattua kiinteillä silmukoilla ja loputkin langat pääteltyä. Lankaa kului ruhtinaallisesti eli 1,240 g. Tämän vuoden lankasaldoni taitaa muuttua negatiiviseksi kaikesta runsaasta lankojen ostosta huolimatta.

Näitä dominopeittoja olen tehnyt pari ennen; yhden itselleni (on postauksen vika eli 1) ja yhden ystävälleni. Yksi on keskeneräinen ja ollut sitä kauan. Sitä olen neulonut fingering-vahvuisista sukkalankojen jämistä. Nyt mietin, että veisinkö sen varatyöksi kakkoskotiin vai olisiko se kotona polvia lämmittävä työ talvella.

Rauhallista joulua!

 Me taasen laulamme riemuiten,

kun joulu, joulu on meillä!

Se valtaa sielun ja sydämen

ja surun särkevi entisen,

mi kasvoi elämän tiellä!

Oi käykää, ystävät, laulamaan,

kun joulu, joulu on meillä!

Se tuttu, ystävä vanhastaan,

on tänne poikennut matkoillaan

ja viipyy hetkisen meillä.

Nyt tähtitarhoihin laulu soi,

kun joulu, joulu on meillä!

Nyt maasta taivaaseen päästä voi,

jos sydän nöyrä on lapsen, oi,

kun joulu, joulu on meillä!

Oi anna Jumala armoas,

kun joulu, joulu on meillä!

Ja kansaa suojaa sun voimallas,

meit' auta näkemään taivaitas,

kun joulu, joulu on meillä!