Pitkä tauko

Bloggaamisessa on ollut pitkän pitkä tauko. Neulomista en kuitenkaan ole unohtanut. Mutta ajokilometrejä (tosin pelkääjän paikalla ja usein nukkuen) on tullut melkoisesti tuon toukokuun alun jälkeen ja junamatkoja. Helsingissä on käyty viisi kertaa ja Porissa kaksi kertaa , ja kerran Tampereella ja kerran Kuopiossa. On tyhjennetty yksi isohko huusholli ja oltu muuttamassa kahta perhettä, etsitty toimistoa ja löydettykin,jne. Silmukka silloin tällöin on tehty, mutta keskeneräisiä on pilvin pimein.  Paljon on purettu, ja neulottu uudelleen. Jossakin vaiheessa alkavat valmistua varmaankin.

 

Huushollissa on monenlaista tavaraa nyt. Erilaisia käsitöitä on paljon: neuleita, nyplättyjä liinoja, virkattuja liinoja, mattoja, raanu, pellavaliinoja. Äidin itse kasvattamasta ja käsittelemästä (loukuttu, lihdattu, kehrätty, kudottu) pellavasta liinat ovat rakkaita.

Neulepusero on aikoinaan äidille neulomani sen aikaista muotia. Intarsianeuleita tein paljon. Tämä on muistaakseni TV-kuuluttaja Irene Usvasalon malli. Hän teki ainakin yhden neulekirjan ja neuloi paljon kuulutusten välissä.

Pesin puseron (jopa koneessa hienopesuohjelmalla) ja pusero on kuin uusi. Tuohon aikaan en merkinnyt muistiin  lankoja yms tietoja. Äiti piti paljon puseroa. Meinasin laittaa kirpparille, mutta tuolla se on roikkunut vaatepuussa kodinhoitohuoneessa ja en osaa päättää mitä teen. Olen sen verran äitiä isompi, ettei mahdu päälle.

Joulukuun 19.päivä

Äidillä oli huoneessaan vanha tekemäni joululiina. Olen kuulemma tehnyt sen oppikoulussa ollessani eli 60-luvulla. Luulin sen olevan opiskeluaikainen joululahja. Liina on kaitaliina, jonka molemmissa päissä on sama kolmen kynttilän kuvio. Ei mitään mielikuvaa, mistä olen ottanut mallin. Voisi olla ruotsalaisista lehdistä. Ostin joskus kouluaikoina jonkun ruotsalaisen lehden lukeakseni muutakin ruotsia kuin koulukirjoja. Liina on vielä hyvä, vaikkakin kai lähentelee viittäkymmentä vuotta!

Vietetäänkö joulu komerossa – jolloin komerotkin on siivottava? tällainen lause on Marttojen sivulla. Aiemmin siivosin kaikki komerot ennen juhlia (rippijuhlia, lakkiaisia jne) Yhden kerran ystäväni soitti juhlien jälkeen ja sanoi unohtaneensa viettää aikaa komerossani. Niin nyt vuosiin niiden siivous kuuluu muuhun aikaan, paitsi sen verran että tarvittaessa raivaan tilaa jouluvieraiden tai omille tavaroille. Martat vinkkaa sivuillaan joulusiivoukseen liittyviä asioita.

"Parempi pöly piirongilla kuin emännän aivoissa", sanoi aikoinaan kirjailija Eeva Joenpelto jossain lehtihaastattelussaan. Lause oli vuosikausia rahapussissani muistuttamassa, mikä on tärkeää. Eli ei uuvuteta itseämme ennen joulua, jaksamme olla läheistemme kanssa.

Sitä tikulla silmään, joka vanhoja muistelee

Vanhempieni luona törmää silloin tällöin vanhoihin käsitöihini. Oli pakko kuvata niitä ja muistella vanhoja kaikesta huolimatta.

Tuo ruusukuvio on pienen neliskulmaisen pellavaliinan yhdessä nurkassa. Muistelen pisteelleni sitä joskus kolmisenkymmentä vuotta sitten. Äiti on varmaankin saanut sen joksikin lahjaksi syntymäpäivänään tai äitienpäivänä. Kuvio on kaunis vieläkin ja siksi kai liina oli pöydällä useaan kertaan pestynä.

Punatulkut olivat pellavaisen kaitaliinan molemmissa päissä. Liina on tehty todennäköisesti 70-luvun lopulla, jolloin tein samalla mallilla itselleni vihreään pellavaan vastaavan liinan. Sekin on meillä käytösää edelleen jouluna ja alkutalvesta. Molemmat kuviot ovat muistaakseni yhdestä ulkomaisesta ristipistomallikirjasta, jonka mukaan on tehty paljon ja kaikenlaista. Mutta se oli silloin kun näkökyky oli tarkempi. Se kirjanen on jossain tallessa merkkauslankojen kanssa. Siihen aikaan ja vielä 80-luvullakin tein kortteja ristipistoilla paljon: erilaisia joulukortteja, syntymäpäiväkortteja, vauvakortteja, hääkortteja jne.

Kirjailtu kaitaliina joskus todennäköisesti 80-luvun puolella tehty valmiiseen pohjaan. Kuvat saa muuten klikkaamalla isommaksi, jos haluaa vaikka mallia katsoa.

Se näistä muistoista tällä kertaa.

Loma on ohi

Viikko hujahti tosi vikkelään pohjoisessa Hetassa. Oli aurinkoa, valkoisia hankia, sinistä taivasta sekä aikaa olla ja hiihdellä ja täyshoito. Ruoka oli hyvää ja palvelu erinomaista ja kodikasta! Oli loma! Ihan noin korkealle en hiihtänyt tänä vuonna, mutta kuvissa palautuvat mieleen...

Käsitöitä tuli tehtyä iltaisin ja matkoilla. Lähinnä sukkia valmistui, mutta kuvia joskus myöhemmin. Päättelen ne ensin. Tässä on mukana ollut vanha neule, joka on Sirkka Könösen malli ja aloitin sen joskus vuonna 1 ja 2 ( oikeastaan vuonna -96) ja tein hartaasti muutaman vuoden aikana. Sysäsin sen välillä aina syrjään, mutta lopulta kaikki silmukat oli neulottu! Molemmat hihatkin neuloin kahteen kertaan. Lankoja oli useita eri sävyjä ja niiden erottaminen toisistaan oli hankalaa -varsinkin talvisaikaan. Mutta vuosien uurastus tuotti tuloksen - tytär sai lupaamani puseron! Värejä oli muistaakseni 16 tai 18 erilaista. Mallin nimi oli Sininen kuutamo.

Mamman neulomuksia ja vähän omaakin

Äiti ei ole kuulemma jaksanut pahemmin neuloa joulun jälkeen- tässä tämän vuoden tuotoksia; kirjoneulelapasia ja sukkia jälkikasvulle -siis aikuisten kokoa. Vein lahjaksi lankaa ja ennen muuta lempilahjan, joka oli kuulemma paras eli tutun Eeva Haaviston Sata kansanomaista kuviokudinmallia. Se päihitti uuden kauniin nahkaisen laukunkin! Malleista oli monta tuttua äidilleni, joita hän on tehnyt hamassa nuoruudessaan ennen minua! Jonkun mallin hän oli jo aikeissa kysyä saman rapun nuorelta naiselta, mutta nyt se löytyi täältä. Ei tarvinnut lainata toisen vantusta, jota oli ihaillut ja yrittänyt muistaa ja piirtää kotona. Eli odotettavissa lisää uusia lapasia. No pitäjiä löytyy seuraavista sukupolvista. Oma Sata ...-kirjani on vielä tulematta.

Huono kuva jostain hamasta nuoruudesta tekemästäni virkatusta pöytäliinasta, joka nyt näkyi olevan äitini parvekkeella päydällä.