Elokuun lopun kokeilu

Elokuun vikana viikonloppuna olin tuftauskurssilla Helsingissä. Kurssia veti valokuva- ja kuvataiteilija Kira Leskinen. Kuusi tuntia lauantaina ja sunnuntaina. Ensin käytiin läpi perusasioita ja sitten tehtiin yksi työ. Oma luovuuteni ei ollut kukassaan, vaan tein yhden kirjan mallin mukaan kuvion. Tarkoituksenani oli oppia tuftaamaan, kun näitä lankoja ja jämiä löytyy. 

Ensin piirrettiin haluttu kuvio kankaalle ja kiristettiin kangas tiukalle ja sitten vain tuftaamaan. Harjoittelua se oli, mutta yllättävän meditatiivista. Se vei mukanaan ja tunnit hujahtivat hetkessä ja mulla meni "ylitöiksi" ja ohjaajallakin.

Pikku hiljaa kuva hahmottui. Taulu odottaa edelleen paikkaansa. Ostetut neulat ja kankaat ja kirjontakehys samoin odottavat aikaa parempaa. Ihan mukiin menevä väri-pläjäys tämä on ensityöksi.

Instagramin puolella olen  julkaissut "lauantai-illan neulekatsausta", eli mitä olen viikon aikana edistänyt ja ehkä mahdollisesti saanut jopa aikaiseksi. Tässä on nyt lauantaina otettu kuva, valmiita sukkia ja lapasia en jaksanut hakea pääteltävien kasasta. Kovin oranssista on, alinna on mun Lento-pusero ja reikäinen neule on tyttärelle tuleva pusero, jonka ajattelin hujauttaa nopeasti toisin kävi. Vielä se on vaan vähän kesken. Siitä sitten myöhemmin kuvien myötä. Instassa löytyy nimellä  iso_gnu

 

Syksyyn sukkia

Olen neulonut välillä sukkia ja eilen illalla aloitin päättelyn ja homma jatkui tänään. Höyrytys ja kuvaus oli tänään aurikoisena syyspäivänä. Aika lailla lankaa on tullut huusholliin, vaikka jotain on valmistunutkin. Yksi lapsenlapsi valitsi itselleen kämmekkäisiin lankoja. Plussalla mennään kuitenkin varaston osalta. 

Neulominen on ollut normaalia vähäisempää, kun käsi-ihottumani on ollut välillä aika ärhäkkä. Taas kaaduin, nyt kadulla. Laatoitus oli painunut ja katselin kauas ja en huomannut monttua ja taas mummi lensi tai mätkähti. Osteoporoosi-testi taas, kun otin molemmin rantein vastaan. Ruhjeet ja mustelmat on hävinneet. Polvet ei ihan tykänneet lennosta.

 

Tässä on kasa sukkia. Kasan alimmat sukat on Taitoshopin Oiva-langasta (vastaa 7 Veljestä-lankaa) neulonut miesten sukat kokoa 43/44 ja lankaa kului 118 g. Joku sanoi, että "adidas"-raidat.

Katian Kaisla-langassa on harmoniset , murretut värit. Liukuvärjätty lanka ja raitoja en edes yrittänyt kohdistaa, vaan jatkoin suoraan. Lankaa kului 63 g näihin naisten sukkin.

Nalle-langasta valmistui miesten sukat, jotka on kokoa 43/44. Lankaa kului 91 g. Väri on kuvassa liian oranssi. ukat on okranruskeat kylläkin grafiitinharmain tehostein. 

Nämä sukat on rakkaudellahenna Instassa olleen yhteisneulonnassa ohjeella valmistunut. En ole mikään kirjoneuleiden innostunut neuloja. Tämä malli oli selkeä ja yksinkertainen ja tällainen onnistuu. Eikä ollut ongelmia valmistumisessa ja ei jäänyt roikkumaan. Usein mulla kirjoneuleet jää kesken ja niiden valmistuminen kestää. Langat on Novitan ekoissa Sukkabokseissa tullutta lankaa. Lanka on 7V-lankaa. Muuta jaksoa bokseja en ostanut, kun ekoistakin jäi sukkia tekemättä.  Näihin 39/40 kokoisiin naisten sukkiin meni lankaa 125 g. Jotnekin näistä sukista tulee mieleen joulu-sukat.

 

Jämälankahuivi

Aloitin joskus keväällä huivin huivilankojeni jämistä. Aloitin kapeasta päästä ja lisäykset on toisella sivulla joka toinen kerros.  Molemmisssa reunoissa on 2 silmukan i- cord.  Värien vaihtumiskohtaan tein muutaman kahden kerroksen raidan.

Aion pitää huivia takin alla. On ohut, kun on fingering-vahvuisista langoista neuloista. Pyöröpuikot on ehkä 3,5 mm. Lankaa kului 175 g. Kuvassa vain sutaisin huivin kaulaan ja kuvasin.

Kuvat on otettu Titityyssä Neulekoulussa tämän viikon tiistaina. Siksi huivissa on vähän taitoksia, kun oli kassissa rutussa. Mukana oli Lento-puseroni, johon en ole kevään jälkeen tarttunut. Nyt vielä yksi takunnut kesäjuttu pitää saada alta pois.  Mutta ehkä kohta jatkan sen jälkeen. Joululahjasukkia neulon kyllä välissä.

                                     Hyvää alkanutta syksyä!

Lopulta valmiina

Mummi neuloi tietysti puseron, jota toivottiin. Aloitin tämän 23.3 kirjanpitoni mukaan. Toive esitettiin jo aiemmin, mutta aikaa meni mietintään, miten toteutan puseronsa. Lopulta päätin tehdän mustan puseron ylhäältä alas ja silmukoin kuvion. Sekin sitten jossain vaiheessa löytyi. Lanka on mustaa Peer Gynt. Aloittaminen siirtyi, kun yritin laistaa koko homman. Mustan neulominen ei ole lemppariani ja kuviokaan ei kiinnostanut.

Puseron ohje on Petit knitin No frills cardigan. Ihan perusmalli puserolle, jossa on pyöreä pääntie. Vartalo-osa valmistui nopeasti ja oli jo huhtikun alkupuolella valmis. Hihoja mietittiin sitten pidempään.

Osin aloitin kuvan silmukoinnin ennen hihojen neulomista. Ajattelin, että puseron liikuttelu olisi helpompi silmukoitaessa. Mutta silmukointi mustaan puseroon näillä kymmenillä ja leikatuilla silmillä ei ollut ihan helpompia hommia. Kuvion purkamiseen käytin varmaan enemmän aikaa kuin itse silmukoimiseen. Isonsin kuvion kaavion isoksi. Kirkkaan lampun alla tein kuviota jonkin aikaa ja sitten taas muuta.

Neuloin kyllä välillä hihat ja vähäiset trumpettihihat sävelsin ja onneksi ne kelpasivat ja osuivat oikean mittaisiksi heti ensi kerralla.

Oli kyllä helpottunut olo, kun sain valmiiksi. Tietysti toinen vielä odotti puseroaan. Nyt on talven pakkasille ja syksyn leireille lämmin pusero. Jos ja kun kyllästyy joskus kuvioon, niin vain purkaa. Mietin intarsiaakin, mutta kappaleina puseron neulominen ei innostanut. Pyöröintarsia ei netissä näyttänyt hyvältä. Hienointa on tietenkin, että saaja tykkää puserostaan kovasti.





 

Hermolevon tarve

Eilen iltapäivällä istuin sekä harmistuneena että helpottuneena kakkoskodin parvekkeella kahvilla Muumimamman kanssa. Tänään palattiin kaiken kaikkiaan hyvältä viikonloppumatkalta kotiin. Nukuin melkein koko matkan autossa eli siis muutaman tunnin ja tinnitus on ihan hyvä korvissa nyt niskojen takia.

Olen neulonut lapsenlapselle mustaa puseroa pitkään. Aloitin sen    ja mustan neulominen on aika tuskallista näillä vuosikymmenillä ja leikatuilla silmillä. Se vielä onnistui, mutta kuvion silmukoiminen eteen ja taakse vei kyllä pinnani joustavuuden ihan loppuun. Siitä sitten myöhemmin. Pusero on valmis ja kuviot on silmukoitu. Pusero on saajallaan ja kuvia ja tekstiä siis joskus myöhemmin.

Tämän "reikäneule"puseron ajattelin nopeasti neuloa yhdelle lapselle. Mitä vielä? Olen varmaan kolmeen kertaan neulonut langat ja ei onnistu kaiken maailman mallitilkuista huolimatta. Ehdin epäillä jo neuletaitoni hävinneen ja dementian alkavan. Miettinyt  ja pohtinut, mistä mättää. No, eilen tytär kysyi olenko katsonut Novitan sivuilta onko siinä virhe. En tietysti- itseään sitä aina ekaksi epäilee. Ohjeesta PUUTTUI kaksi kerrosta! Mä en ole tyhmä. Mutta neljäs kerta toden sanoo, kun jaksan ruveta uudelleen neulomaan. Harmittaa, ottaa päästä, harmittaa myös oma tyhmyys, kun ei osannut epäillä virhettä. Eka kerran tällainen sattui. Täällä nyt jahkaillaan , milloin uskaltaisi tarttua neuleeseen uudelleen. Vaiko pitäisikö neuloa muutamat sukat välillä. Tällaista tällä kertaa!

 

Ehti vielä heinäkuussa

Jos kesäkuu hurahti, niin meni heinäkuukin. Kuukaudet kuluvat kuin viikot melkein. Neulomisaika on ollut tosi vähäistä. On ollut marjojen laittoja, mehun tekoa, juhlia ja juhlien valmisteluja. Käsien ihottuma ei oikein tykkää neulomisesta. Sukkia on valmistunut kuitenkin tapani mukaan. 

Nämä ovat kesä- ja heinäkuun satoa. Ja kuvattu terassilla sateiden takia. Pihalla on märkää.  Ekat on Taito-shopista ostettua Olli-lankaa ja siirsin ne sukkakalissa neulottaviksi. Tämä hennon vihreä halusi ehdottomasti Kerttu-sukiksi.  Lankaa kului 90 g. Koko pieni naisten koko 37.

Toisena esittelyssä on Markus Companyn 8 ply-langasta raidalliset sukat ja lanka kului 95 g. Koko on 38. Aloitin nämä joskus touko-kesäkuussa. Kaikki sukat on menossa sukkalaatikkoon ja ajatellen hyväntekeväisyyttä ja loppuvuoden myyjäisiä.

Miesten sukat on kokoa 42. Lankana Olli ja raidoitin, jotta harmaa riitti ja sininen meni lähes loppuun. Sukkiin kului lankaa 112g.

Nämä on Nallen jämiä ja tuo punertavasävyinen raidoitus on Austerman Stepin loppuja . Kivan tuntuiset sukat. Koko on ehkä 39. Lankaa kului 84 g.

Vikat sukat esittelyssä on lasten sukat ja lanka on Lankamaailmasta. Taitaa olla Blossom fade.  Ei ollut näköjään mitään merkintöjä. Lankaa kului 59 g. Koko on 30-32.

Juhlia on on ollut . Oikeana syntymäpäivänä juhlittiin jälkikasvun kera ja nautittiin mm marenkikakkua. Pohjat on porilaisen Annan marenkileipomon. Ihania. Yksi lapsenlapsista ei pidä mustikoista, hän sai oman pienen mansikkaisen marenkikakun.

Oikeana syntymäpäivänä juhlittiin suvun ja ystävien kanssa yhdessä. Eikä satanut koko päivänä, vaikka ensin sitä luvattiin. Nyt mummi on levännyt, vaikka juhlat oli muualla. Jälkikasvua yöpyi muutaman yön kuitenkin. Lisäsävynsä on tuonut mahatauti, joka alkoi pari päivää juhlien jälkeen. Muut ei onneksi saaneet tautia.

 

Ei mitään valmista

Ei ole tullut postailua aikoihin. Ei ole ollut näin pitkiä välejä. Mutta nyt vähän kuulumisia, vaikkei mitään olekaan ihan viimeisteltynä ja kuvattuna. Nekin on sukkia. Käsi parani pikku hiljaa ja jotain pientä vaivaa on ajoittain. Neuloa voisi ja sukkia olen neulonut ja takunnut kaiken muun neulomisen kanssa.

Neulefestarit olivat kuun alussa. Ehdin olla mukana torstaina illalla ja perjantaina illansuuhun asti. Välillä paistoi aurinko ja välillä vähän satoi. Ilmeisesti lauantaina ja sunnuntaina satoi enemmän. Me oltiin pääkaupunkiseudulla juhlissa.

Minulla oli festereilla mukana kaksi neuletta : yksi reikäneule ja yhdet sukat. "Reikäneuleen" kohdalla (lastenlasten antama nimi) enemmän varmaan purin kuin neuloin -ainakin ajallisesti. Sama touhu on sitten jatkunut kotonakin . Nyt se on hylätty ja on mietinnässä. Viikonloppuna pähkäilen  kuopuksen kanssa, että mitä teen sen suhteen. On siihen pätö vähäiseen saatu kulumaan aikaa ja aikaa.

Ainahan sitä tulee ostoksia festareilla. Lankaa ostin 550 g  ja sitten erilaista tilpehööriä (niistä osa lahjaksi). Aloitetaan vaihteeksi oikealta alhaalta on kolme vyyhtiä Elduryarnsilta ( vaalea on Elekantti ja sinisistä isompi on raitalanka ja minivyyhti varren suuhun, kantapäähän ja kärkiin) ja vasemmalla Rva Silmusolmulta sukkasetti väriltään Niitty. Ylimmät kaikki Ilolta .Vaalea Aara  Mieli(kesän festariväri Autere) suunnittelin yhteen lahjahuiviin, sinisävyinen Aatos on väriltään Haru. Pallokerä on Taivaanrantayarn , väri Mari. Itse asiassa kaikki muut  kuinAaran Mieli on sukkiin.

Nämä silmukkamerkit oli kahvin juojana ihan pakko ostaa. Pieni suloinen kahvipannu ja kaksi kahvikuppia oli aivan liikuttavan suloiset silmukkamerkit.

Lisää erilaisia silmukkamerkkejä ja osa lahjaksi. Enää en muista keneltä nämä merkit ostinkaan.

Olimme yhden lapsenlapsen rippijuhlissa. Tässä kahvipöydän kaunis kukka-asetelma. Lauantaina oli konfirmaatio ja sunnuntaina juhlat suvulle ja ystäville. Maanantaina juhliin yritti vielä n.20 000 mehiläistä, mutta onneksi jäivät autokatokseen. Mehiläistarhaajien liitosta sitten joku tuli hyvin varustautuneena hakemaan koko poppoon. No, jokunen jäi kuitenkin muutamaksi päiväksi eksyneenä pörräämään.

Käyn marjassa torilla ja olen taas vakimyyjältäni ostanut mustikoita. Selkä ei kestäisi nyt poimimista, mutta tämäkin taitaa olla asia, josta sain lapsena ja nuorena tarpeeksi. Olen kyllä lasten kanssa joskus käynyt mustikassa. Pidempään marjat on ollut torilta. Lisäksi olen säästynyt perkaamiselta. Jonkin verran olen laittanut jo punaisia viinimarjoja. Pääosa ei ole vielä kypsiä. Pari, kolme rasiaa olen saanut jo vattujakin. Vihon viimeinen marja puutarhassa. Olemme kiskoneet vatun alkuja pitkin pihaa sieltä ja täältä.  On se silti hyviä. :)

Mustikkapiiras muropohjassa on hyvä. Tämä oli jo toinen piirakka. Tässä laitoin pohjaan osan kaurahiutaleita ja kermaviilin ja kananmunan sijaan on sitruunakreemi ja desi kermaa. Oli hyvää. Tätä taidan jatkossa leipoa. Varmaan vaniljakreemi sopii hyvin herukoiden kanssa. Lauantaina tein pakastimeen tilaa; reilu 12 litraa mehua viime vuoden herukoista, raparperista, aroniasta ja oli vähän omenaakin.

Seuraavalla kerralla sitten valmiita neuleita  - ainakin sukkia. Yhdet pyöreät juhlat vielä tässä vietetään. Onneksi juhlat muualla. Olisi melkoinen homma järjestää kotona. Sitäkin on tehty useamman kerran -on ollut ristiäisiä (omien ja lastenlasten), rippijuhlia, lakkiaisia ja kyllä joitakin pyöreitä syntymäpäiviäkin juhlittu. Siivottu ja leivottu ja laitettu pihaa kuntoon. No, ikä tekee tehtävänsä ja ei enää jaksa niin touhuta.  

 

Kesäkuu meni

Pihan kukkia olen ihaillut. Kukkivat vaan todella nopealla tempolla helteiden myötä. Mutta onhan noita ja on rikkaruohoja ja levittäytyviä kasveja ei -suunnitelluille paikoille. Tontin laidalla kukkii ketoneilikka ja muutaman kituvuoden jälkeen se on päättänyt ilokseni levittäytyä (toivottu juttu).

Kesäkuu oli viuhke kuukausi. Vieraiden suhteen oli ennätyskuukausi. Useimmat lapsenlapset ovat viettäneet aikaa mukkilassa (siis paikka, jossa mummi ja ukki asuvat). Lapsia ja puolisoitaan on näkynyt myös. Yksi pidempi aikainen yövieras on ollut viikolla ollessaan tällä seudulla matkatyössä. Lapsenvahtinakin oltiin yksi viikonloppu.  Hääpäivä (48 v) meni ihan omia aikojaan ohi, paitsi ruokakauppa-reissulla poikettiin kahvilla ja leivoksilla kahden lapsenlapsen kanssa. Laski, että ihan viisi vuorokautta koko kuussa oltiin kahdelleen. 

Yhden lapsenlapsen kanssa olin yhtenä iltapäivänä Hoplopissa ja silloin sain neulottua onneksi. Pusero alkaa olla loppusuoralla, muttei valmistunut kesäkuussa valitettavasti. Nämä neulomisiltapäivät alkavat olla kohta takana, kun jälkikasvu kasvaa vauhdilla ja mummi ei pääse istumaan Hoplopiin ja neulomaan.

Yhtenä kesäisenä viikonloppuna oltiin häissä Pomarkussa , Satakunnassa. Kuvassa Pomarkun vanha kirkko, joka on muistaakseni valmistunut v.1804 ja uusi kivikirkko samalle mäelle on valmistunut v.1921 ollen jo reilusti yli 100 vuotta. Kirkonmäellä on esi-isieni hautoja. Lähempänä kirkkoa on isovanhempieni ja tätieni haudat. Äitini on istunut rippikoulussa vanhassa kirkossa ja muistaakseni pääsi uudessa ripille 40-luvulla.

Samaisena hääviikonloppuna Porissa hotellissa aamiaiselta tullessa oli käytävässä vasemmalla puolella siivojat huoneessa ja ovi auki ja väistin sitä oikealle. Samalla hetkellä aukesi oikealta huoneen ovi ja heitti mummi nurin. Vedin hartioitani ja päätäni eteenpäin, etten olisi lyönyt päätäni kiviseinään. Kyynärpää iskeytyi lattiaan ja vasen lonkka. Mustelmia ja ei murtumia. Olipa osteoporoosi-testi, ei ollut. Kyynärpää on edelleen kipeä ja osin kyynärvarsikin. Alkuun oli aika lailla kirvelevää kipua ja särkylääkeiden turvin sain reilun viikon ajan nukuttua. Ei vieläkään kunnossa ja kipuilee erityisesti rasituksen jälkeen. Olin suunnitellut neulovani juhannuksen, kun ei ollut vieraita. Hetken saattoi neuloa ja sitten oli annettava käden levätä. Tuosta mustelma levisi sitten kivasti kudoksissa.

Mansikoita olen laittanut niin, että silmissäkin mansikat pyörivät . Olen näet laittanut lasten perheille ja itsellemme. Syönyt olen samalla melkoisesti mansikoita, ja hyviä ne ovat.

Pieni kulttuuripläjäys: käytiin yhden tyttären kanssa Suomen Käsityönmuseossa tutustumassa Jukka Rintalan näyttelyyn. Oli mm. itsenäisyyspäivän pukuja, esiintymisasuja, hääpukukin. Kuvia Friitalan ajoilta jne. Jos liikutte Jyväskylässä päin, niin lämmin suositus näyttelystä ja tietenkin koko museosta. En ole vieläkään kyllästynyt lukuisista käynneistäni huolimatta. 

Pihan kukat kukkivat, tämä on tosin sormivaleangervon oikeassa koossaan aika vaatimaton kukka. Kultakuoriaisia olen nyt muutaman kerran yrittänyt saada kuvaan. Niiden hohtava kuori on kuin jalokivi.

 Kutookutoo oli katsonut langankulutustaan. Niin katsoin minäkin kirjanpidostani ja mitenkaan se ei ole alkuvuonna vähentynyt. Lisäys on varastossani ollut poikkeuksellisen lankaisaa eli 3,557 kg. Olen neulonut kuitenkin (valmiiksi asti) 2,293 kg edestä. Onneksi on viittä vaille valmiita töitä, jotka ehkä saattavat oslataan loppuvuoden saldoa kääntää. Lankaa on jotenkin vaan kulkeutunut tänne eli lähemmäs kuusi kiloa jo alkuvuonna!

Ihanaa keskikesän juhlaa!

Juhannusruusut on jo kukkineet ja valkoinen pioni alkaa tiputtelemaan terälehtiään. Näitä nyt ihailen.

Nyt on juhannus näin laulavi taivas, maa,
sitä lintuset livertäen haastaa.
Pois painui jo pilvet metsän taa,
niin selkeä on ilma ja kukassa maa.

Näin seisovi kauniina luonto yhä,
sen täyttävi tuoksut ja rauha pyhä.
Tuo ihmisrintaan se onnen rauhaa,
-Nyt on juhannus! - Tahtoo se riemuiten laulaa.

Hyvää juhannusta Viljo kajavan runon sanoin jokaiselle!

Tällä viikolla oli Titityyssä sukkalankojen ale ja mun sormia syyhytti ja tilasin netistä ja hain kaupalta. Kassillinen sukkalankaa! 20.-23.6 on neulemaraton eli juhannuksen puolimaraton. Yritän neuloa niin paljon kuin ehdin ja käteni antaa myöden. Sunnuntaina tullessani hotellin aamiaiselta oli käytävässä siivous menossa ja huoneen ovi oli auki ja väistin sitä ja pam! Joku tuli käytävän toiselta puolen ja avautuva ovi tyrmäsi tämän mummin. Kellahdin lattialle ja lonkkaan ja vas. kyynärpäähän ja kyynärvarteen sattui. Päätäni ehdin vetää , etten lyönyt sitä kunnolla seinään. Ei murtumia, kiitos vahvojen luiden kaikista riskitekijöistäni huolimatta ja "pehmusteistanikin" on apua. Käsi on kipeä ja ilman kipulääkeitä ei vieläkään pärjää. Vähän hankalaa on neulominen ja kauan ei viitsi neuloa.

Raita-sukkia

On ollut vauhdikas kesän alku. Kukkien kukinta on edennyt vauhdilla. Oli pakko ottaa tänään perjantaina 13.6 kuva pionista, joka kohta puhkeaa kukkaan.

Ekat raitasukat on Nalle-langasta yksivärisenä sinisenä ja raitalanka on Austerman step 6-langan loppuja.  Sukkiin kului lankaa 55 g ja ne ovat kokoa 28/30. Nämä sukat kuuluvat #sukkalankakaliin. Kts edellinen postaus.

Toiset sukat samalla kombolla eli Nallella ja Austerman step 6:lla ovat nämä aikuisen sukat, kokoa 38. Lankaa kului näihin  sukkiin 82 g. Samaiseen sukkalankakaliin kuuluu.

Nämä sukat ovat kokonaan Austerman step 6 - lankaa. Sukkiin kului lankaa 93 g ja ovat kokoa 38/39. Nämäkin käyvat sukkalankakaliin.

Nämä sukat ovat Eldur Yarnsin lankaa väriltä pastelligootti. Puikot olivat  muistaakseni 2,25 mm pyöröt. Koko on  sama 38/39 ja lankaa kului 59 g. MNäin ollen 100g kerästä on vielä reilusti jäljellä.

Lapsenlapsen musta pusero alkaa olla loppusuoralla. Vietin pari kolme tuntia Hoplopissa yhden lapsenlapsen kanssa ja edistyin, kun ei ollut muutakaan tekemistä. Silmukointikuvio on vielä kesken kuitenkin ja hihasta puuttuu vähän. Jos ensi kerralla olisi valmista.

 

Yhden tapahtuman lopuksi huutokaupattiin kukat ja huusin tämän valkoisen kerrotun petunian. Isokukkaisen ainoa ongelma on vanhojen kukkien pois nyppiminen, että jaksaa kukkia. Ne ovat inhottavan tahmeita kukkia, että aina on kädet pestävä.