Hunajaa valkoisilla hangilla

 

Tässä on alku huiville Flying foxtail shawl. Malli on Stephen Westin. Kun opettelin briossin, niin aina näkyy sitä olevan neuleissani.  Alku oli hankalaa ja uskonpuutekin vaivasi tässä vaiheessa. Mutta jatkoin sitkeästi tutkittuani ohjeen eri projekteja Ravelry-sivustolla. Totesin, että tältä se vielä näyttää tässä vaiheessa. Hyvin kaikki sujui, kun vaan teki niin kuin ohjeessa sanottiin.

 

 

 Useammalla automatkalla olen huivia neulonut ja muutenkin siellä ja täällä. Neuleessa tapahtui jotakin muutaman kerroksen välein ja useampi kerros oli ihan perusjuttua. Välillä vähän tylsää, varsinkin loppupuolella,kun kerroksella alkoi olla satoja silmukoita.Lopun i-cord oli aika puuduttava ja aikaakin meni. Vielä enemmän aikaa meni, ennen kuin saan pääteltyä langat ja muutenkin työn viimeisteltyä.

 Mallissa on keskellä hieno kuvio ja muuten perus-briossia. Värit on mun lempivärejä, mutta kyllä huiville löytyi halukas ottajakin. Kai sitten luovutan.

 On se vaan niin kaunis omasta mielestä. Koko on ihana, johon voi kääriytyä. Korkeus on 90 cm ja "siivet " kaartuvat hyvin hartioille. Lanka oli Frida Fuchsin sukkalanka

Light Fingering

75% Bluefaced Leicester, 25% Polyamidi

425 meters / 100 grams ja väreissä Kurkuma ja Whisky. Lankaa kului 278 g. Jäi vielä hyvin lankaa. Kohta voisi tehdä Westin huivin Vertices Unite.

 Ja vielä hunajankeltaiset huovutetut Sydänlapaset. Sandnes garnin Fritisgarn-lankaa ja ohejkin on heiltä. Pidän näistä lapasista kovin. Lankaa kului 86 g.

1+1+1=2

Oslo-pipoja on näkynyt jo pidempään netissä. Sytyn aina vähän myöhässä eri juttuihin. Ennen joulua ostin langat ja tein yhden pipon. Tein ohjeen isommalla koolla. Mietin välillä, mutta neuloin matkoilla pipoa. Ohoh, se olikin vähän tavallista isompaan päähän. Siihen vähäksi aikaa pipo-kuume laantui.

Aloitin sitten 104 silmukalla ajatellen, että onhan noita päitä eri kokoisia lähisuvussa. Voin sitten antaa johonkin sopivaan päähän, jos ei satu puolisolle sopimaan. Se sopi ja jäi siis kotiin.

Lankana on ihan Arwetta kaksinkertaisena, väreinä vaalemapi ja tumma harmaa. Neuloin 3,5 mm Chiagoo-pyöröillä. Malli on ravelrystä Oslo-pipo.


Kuvassa on vielä toinen eli kolmas pipo, joka on vähän pienempi. Siinä on 100 s. Laitoin tämän kuvan, josta näkee mallin. Neulotaan sileää neulettä pitkä tuubi, välillä vain käännetään toisin päin. Viimeistellessä taitetaan reuna ja ommellaan. Korvien kohdalle tulee kolminkertainen neulos ja on siis lämmin.
Pipoihin meni 100g + 98 g . Lankaa on vielä. Mutta Arwetta on niin ihanaa sukkalankaakin. Katsotaan nyt mitä siitä tulee. Tai voihan niistä tulla pipo yhdistettynä johonkin muuhun lankaan. Tällekin pipolle on ottaja jo valmiina.

Saman tien aloitin omaan ulkoilutakkiini sopivaa pipoa samalla mallilla Arwetasta ja Isagerin Silk Mohairista  

Kolme kertaa on neulottu pipo ja kaksi pipoa saatu aikaiseksi.

Ostin Prismasta vikan Jonsukat-kirjan ja Seiska Veikkaa mustana, valkoisena ja vahvana pinkkinä. Kuvä vääristää värit.
Tänään sukka lähti etenemään. Kaipasin värikästä neulottavaa. On ollut vähän ankean värisiä.

Yhteenvetoa vuodesta 2019

Tammikuu on hyvässä vauhdissa  ja viime vuoden tilastoja olen mietiskelyt, mutta jos nyt kirjoittaisi tänne. Opettelin tekemään kollaaseja. Muutaman kuvan erinäisten tohelointien jälkeen sain aikaiseksi kuitenkin. Kaikista viime vuoden töistä en laittanut näihin kollaaseihin. Mutta näkyväthän ne blogissa kuitenkin.

Huiveja tein useamman viime vuonnakin, vaikka osa jäi kesken. Edellisen vuoden  Haiku- huivi valmistui ihan vuoden alussa ja on käytetty aika lailla. Villapesusiskot matkusti maailman toiselle puolelle lämmittämään. Viisi isoa huivia neuloin, pienempiä useampi varmaankin myös samana verran. Boris.-koiramme sai useamman huivin, kun orava vei aina huivin omaan käyttöönsä. Alhaalla keskellä oleva huivi on vielä esittelemättä ja paremmin kuvaamatta. Lapsenlapsille tein kaksi Harry Potter-huivia.

Sukkiakaan ei jaksa kaikkia laittaa tänne. Aika monet ovat löytäneet uuden kodin. Sukkia on vauvasta vaariin. Osa ihan perussukkia ja osa erilaisista yhteisneulonta-projekteista.

Mustia miesten sukkia tein kaksi paria. Mustat ei oikein innosta, mutta niitä aina kysytään. 

 

Sukkia tuli valmiiksi vuoden aikana 47 paria ja kolme paria säärystymiä.

Tässä on kaikkea sekalaista. Etiopian nuttuja tein oikeasti yhden, mutta entisetkin löysivät tiensä Tansaniaan.  Yksi vauvanpeitto valmistui, oma dominopeitto on hätävaraneuleena Hesassa ja valmistuu joskus. Alakuvan Susanne Sommerin neule valmistui Neulefestareiden aikaa ja on ihana.

Kaikenlaista pientä on valmisunut vuoden aikana myös , harmaasta langasta virkattu valeampiaispesiä, pikkus sukkia joulukalenteriin, pipoja.  Lapaset näköjään puuttuvat, mutta ei väliä. Niitä oli 4 paria. Pipoja oli samoin 5. Kesken on useampi työ, mutta oli valmistuneita kuitenkin reilusti yli 70 työtä. Lankaakin kului reippaasti yli 7 kiloa. Pois lahjoitin yli 8 kiloa ja jonkin verran meni kirpparille. Tämä on nyt tällainen pikakatsaus menneeseen vuoteen.

Neulottu on tänäkin vuonna jo, mutta viimeistelty ei ole vielä. Yhdet kirjoneulelapaset aloitin lapsenlapselle tilauksesta, toinen pyysi kuviolangasta sukat.

Lämmin kiitos kaikista kommentoinneista ja keskusteluista ja livenä tapaamisistakin viime vuonna!