Vielä viime vuodesta

Mitä neuloin viime vuonna, 2024? 

Neuloin tavallista vähemmän. Syynä oli vaivani. Kesäkuussa tömähdin hotellissa käytävän lattialle oven törmäämänä. Vasen kyynärpää ja kyynärvarsi aika tehokkasti estivät kivun takia neulomisen. Pitkään on vaivannut myös käsi-ihottuma ja neulominen on ollut välillä hankalaa ja jopa mahdotonta. Lento-paitani on kesken, kun silkkimohair-langan neulominen on ollut erityisesti vaikeaa.

Sukkia olen vuosittain neulonut aina eniten. Niin tietysti oli myös viime vuonnakin. Sukkia neuloin 39 paria. Yhdet sukat olivat junasukat ja käytännössä kaikki muut sukat olivat aikuisten sukkia. Kaikkien lastenlasteni sukkien koot vaihtelevat välillä 37-44 ja varmaan ensi vuonna koot alkavat numerosta 39.

Suurimman osan olin kuvannut kuukausittain eli näihin kollaaseihin onneksi taisi mahtua kaikki sukat. Fingering-vahvuiset sukat ovat yleensä ns. käsilaukkuneuleena, joita tikuttelen sitten odotellessa vastaanotolle, labraan ja kokouksissa jne. Mutta on ollut pakko niitä muutenkin neuloa, että halukkaat ovat saaneet ohuet sukat. Osa on mennyt yhdistyksien myyjäisiin ja myös muutenkin lahjaksi. Jälkikasvua on 12 ja osa halusi joululahjaksi kahdet sukat. 

Muutama lapsenlapsista halusi joululahjaksi myös lapaset, mutta niitä eivät saaneet. Neulominen jäi loppuvuonna aika vähäiseksi. Nyt olen neulonut niitä jälkijunassa. Onneksi suurimman osan sukista olin neulonut ajoissa ja osa valitsi sukkansa jo syyskuussa. Hauskinta oli, että olivat unohtaneet millaiset sukat halusivat ja joku aikuisista oli unohtanut ylipäätään saavansa sukat.  Neljät lapaset sain valmiiksi alkuvuonna, tumman siniset kelpasivat yhdelle lapsenlapselle. Muut  ovat vielä jemmassa. Ihan yhden kokonaisen pipon sain aikaiseksi ja se on yhdellä lapsella. Yksinkertaisen huivin neuloin jämälangoista itselleni käyttöön ja "vahtikoiramme" Boris sai oravan varastaman huivin tilalle keväällä keltaisen huivin. Sekin alkaa olla aika kulahtanut.

Puseroita neuloin kolme ja yksi vain meni alusta loppuun helposti ja kahden kanssa tukka harmaantui entisestään. Eli tyttären Novitan ohjeella kesäinen toppi ja lapsenlapsen musta pääkallopaita takkusivat koko rahan edestä. Purettua tuli useamman kerran erityisesti Novitan ohjeella neulottua "reikäneuletta". En ymmärtänyt, että ohjeessa voi olla virhe. No, oikeastaan tukkani on harmaantunut/vaalentunut marraskuun -23 sairastetun koronan jälkeen . Sain jälkitautina pälvikaljun ( ei ole vielä kokonaan korjautunut). Takaraivolta lähti hiuksia eniten ja valkoiset/harmaat on tulossa tilalle.

Neuloin lankaa vuoden aikana tarkalleen  5 502 g. Ostettua tuli kuitenkin yllättävän paljon lankaa ja vähän sainkin ja jonkin verran annoin pois ja jotakin laitoin kirpparillekin. Lopputulema vuoden lopussa lankavarastosta +1,109 kiloa. Jospa tänä vuonna saisin vähenemään varastojani.  

Neulebingossani tammikuu -24 ei kyllä montaa osumaa ollut ja tälle vuodelle en sitten tee. Enkä taida tehdä neulelupauksiakaan. Neulo aion. Kyllä asia on niin , että silmukka silloin tällöin pitää pääni kasassa.

 

Katsaus neulevuoteen 2023

Aika paljon ehdin neuloa viime vuonna. Monenlaista valmistui: puseroita, lapaset, pipoja, patalappuja (virkattu tosin), huiveja ja ennen muuta sukkia. Lankaa kului neuloen ja pikkuisen myös virkaten yhteensä 8,369 kiloa. Se määrä ei kuitenkaan vähentynyt lankavarastosta, kun aina ostaa uutta ja saa kyllä lahjaksikin. Mutta lankavarastoni onneksi pieneni, eikä kasvanut kuten useina vuosina. Pieneminen oli  tarkalleen 3,126 kiloa ja tyytyväinen olen.

Erilaisia puseroita neuloin viisi ja ne oli kaikki jälkikasvulle. Yhdet lapaset sain aikaiseksi, mutta korjaus tullee tänä vuonna, kun on Sweets&Socks-blogissa alkaa Lapasboxi 2024. Tyyne-patalappuja olen suunnitellut monta vuotta ja kaksi sain aikaiseksi alkuvuonna.

Sukkia olen neulonut aika lailla eli 53 paria. Siis sukkaparin olen neulonut viikossa. Perussukkia olen neulonut aika lailla, Kerttu-sukkia aika lailla.

Ohuita sukkia olen neulonut aika lailla. Jälkikasvu tykkää pitää sukkia sellaisenaan. Niina Laitisen mallilla olen neulonut muutamat sukat. Osaan sukista olen käyttänyt jämälankoja.

Toivo-huivin neuloin tätini hautajaisiin. Stephen Westin Botanic shawl valmistui alkuvuonna ja tuo huivi on ihanan iso ja lämmin. Vihreä on yksi mun lempiväreistä. Kauluria tein pitkään ja hartaasti ja takkusin syystä tai toisesta. Muutaman pipon neuloin ja langat olisi varattu yhteen.

Neuleet ei kestä ikuisesti. Äitini kuoli 6 vuotta sitten. Parina viime vuonna ei äiti ei enää jaksanut neuloa. Sitä ennen hän neuloi sukat ja lapaset lapsenlapsilleen ja näiden perheille. Olen itse neulonut nyt sukkia jälkikasvulle ja osin muillekin sukulaisille. Keskimmäinen totesi, että villasukkia on paljon rikki. Hän halusi opetella parsimaan. Annoin ohjeen pestä sukat etukäteen ja nyt vuoden vaihteessa yksi iltapuhde käytettiin pojan kanssa erilaisten parsimistekniikoiden opiskeluun ja sukat saatiin parsittua ja poistin vielä nukat. Parsiminen sujui hienosti.

 

Vuosikatsaus 2022

Lähinnä itselleni koostin vuoden 2022 neuleet ja vähän muutakin. On ollut ja tapahtunut maailmassa monenlaista vuoden aikana. 

Neulominen on rakas harrastus ja vaikuttaa myönteisesti moneen asiaan. Melkoisesti olen neulonut vuoden aikana ja aloittanutkin monta työtä, jotka ovat edelleen kesken. Kesken on kyllä aikoja sitten aloitettuja töitä. Joka vuotiseen tapaan toivon, että osa valmistuisi tulevan vuoden aikana. Jotkut ehkä valmistuvat.

Lankaa kului tämän vuoden aikana 9,121 kiloa. Lankaa kulkeutui lisää varastoihini ja pääsääntöisesti ostamalla, eli lankavarastoni ei mitenkään pienentynyt. Se kasvoi yrityksestä huolimatta 1,455kg.

Monenmoista valmistui vuoden aikana, pääasiassa sukkia. Niitä neuloin ikäänkuin parin viikossa eli 52 paria vuodessa. Se oli yllätys itsellenikin. Vuonna -21 sukkavarastoni tyhjeni hyvin, kun vietin pyöreitä vuosiani, niin vieraat saivat sukkaparin lähtiessään. Jälkikasvulle , omalle perheelle annoin joululahjaksi sukat, 13 paria. Tein pariin myyjäisiin, jotta onhan niitä saanut tikutella. Mutta se on niin mukavaa puuhaa ja aina voi välillä neuloa pätkän ja taas jatkaa. Kuvissa vain osa sukista ja löytyhän ne blogista.

Neuloin itselleni -21 aloitetun Douglas-villatakin loppuun Tukuwoolista. Ihana, lämmin ja on nyt mun lempi-villatakkini palelevana henkilönä. Kahdelle lapsenlapselle neuloin puserot. Pojat pitivät kovasti niistä ja ainakin toinen yritti nukkua eka yönä sen kanssa, mutta oli otettava pois liian lämpimänä. Kesäksi tein yhden lyhythihaisen puseron itselleni vaikka koskaan en ole ymmärtänyt yhdistelmää: kesä ja neulepusero. Villatakkia kyllä saattaa tarvita Suomen kesässä.

Pikkutöitä neuloin useammanlaisia. Valkoiset kämmekkäät tein tilauksesta lapsenlapselle ja ne tuntuivat kivoilta ja neuloin sitten itsellenikin langanlopusta samanlaiset (vähän pidemmällä varrella). Toiset/kolmannet kämmekkäät tein tyttärelle puseron langoilla muunnellen Tiina Huhtaniemen Ensilumi-lapasia. Vikat oli Tukuwoolista ja samoin Tiinan ohje. Lapasia valmistui kolme paria. Panda-lapaset olivat pitkään olleet kesken.

Pipoja valmistui  5. Yhdet säärystimet neuloin. Yksi vaivainen apupupu näki päivän valon. Peitto olikin useamman vuoden projekti, mutta nyt lopulta valmis. Yksi kauluri valmistui itselleni. Ryijy on edistynyt hieman ja sitä pitäisi nyt päivien pidetessä taas jatkaa. Kaiken kaikkiaan erilaisia neuleita valmistui 73 kappaletta ja siitä suurin osa oli luitenkin sukkia eli 52 paria.

Joulukortteja ja myös onnittelukortteja tein melko kasan itselle ja kahdelle järjestölle myyjäisiin.

Vielä muutama kuva kesän kukista puutarhassamme.

 Mietin elettyä elämää, nyt kun vaihtuu vuosi tää. Hyviä hetkiä vuodessa tässä, toisinaan kyynel kimmeltämässä. Terveys, koti, ystävät hyvät, siitä muodostuu elämän hyvät. Elämän raanua kutoessamme, raitojen värejä valitessamme, kirkkaat värit, ilon juovat, tummat raidat osansa tuovat.

Hyvää uutta vuotta!

Yhteenvetoa vuodesta 2019

Tammikuu on hyvässä vauhdissa  ja viime vuoden tilastoja olen mietiskelyt, mutta jos nyt kirjoittaisi tänne. Opettelin tekemään kollaaseja. Muutaman kuvan erinäisten tohelointien jälkeen sain aikaiseksi kuitenkin. Kaikista viime vuoden töistä en laittanut näihin kollaaseihin. Mutta näkyväthän ne blogissa kuitenkin.

Huiveja tein useamman viime vuonnakin, vaikka osa jäi kesken. Edellisen vuoden  Haiku- huivi valmistui ihan vuoden alussa ja on käytetty aika lailla. Villapesusiskot matkusti maailman toiselle puolelle lämmittämään. Viisi isoa huivia neuloin, pienempiä useampi varmaankin myös samana verran. Boris.-koiramme sai useamman huivin, kun orava vei aina huivin omaan käyttöönsä. Alhaalla keskellä oleva huivi on vielä esittelemättä ja paremmin kuvaamatta. Lapsenlapsille tein kaksi Harry Potter-huivia.

Sukkiakaan ei jaksa kaikkia laittaa tänne. Aika monet ovat löytäneet uuden kodin. Sukkia on vauvasta vaariin. Osa ihan perussukkia ja osa erilaisista yhteisneulonta-projekteista.

Mustia miesten sukkia tein kaksi paria. Mustat ei oikein innosta, mutta niitä aina kysytään. 

 

Sukkia tuli valmiiksi vuoden aikana 47 paria ja kolme paria säärystymiä.

Tässä on kaikkea sekalaista. Etiopian nuttuja tein oikeasti yhden, mutta entisetkin löysivät tiensä Tansaniaan.  Yksi vauvanpeitto valmistui, oma dominopeitto on hätävaraneuleena Hesassa ja valmistuu joskus. Alakuvan Susanne Sommerin neule valmistui Neulefestareiden aikaa ja on ihana.

Kaikenlaista pientä on valmisunut vuoden aikana myös , harmaasta langasta virkattu valeampiaispesiä, pikkus sukkia joulukalenteriin, pipoja.  Lapaset näköjään puuttuvat, mutta ei väliä. Niitä oli 4 paria. Pipoja oli samoin 5. Kesken on useampi työ, mutta oli valmistuneita kuitenkin reilusti yli 70 työtä. Lankaakin kului reippaasti yli 7 kiloa. Pois lahjoitin yli 8 kiloa ja jonkin verran meni kirpparille. Tämä on nyt tällainen pikakatsaus menneeseen vuoteen.

Neulottu on tänäkin vuonna jo, mutta viimeistelty ei ole vielä. Yhdet kirjoneulelapaset aloitin lapsenlapselle tilauksesta, toinen pyysi kuviolangasta sukat.

Lämmin kiitos kaikista kommentoinneista ja keskusteluista ja livenä tapaamisistakin viime vuonna!

Vuoden 2018 valmiiksi saatua

Laskin jo vuodenvaihteessa, mitä olin saanut aikaiseksi viime vuonna.Eri asia on sitten saada ne tänne. Monenlaista sitä kaikkien muuttojen ja muun touhun keskellä on ehtinyt saada aikaan.

Sukat on syntynyt kaikkiaan 34 paria. Yleensä olen tehnyt muutamat junasukat ja nyt ei yhtään. Niina Laitisen Villasukkavuosi-kirjasta neuloin kaikki talvi-sukat. Kaikki lapsenlapset saivat joululahjasukat. Yksi on pitänyt yötä päivää mummin neulomia sukkia.Mikä ilo, että sukat kelpaavat. Monet sukat ovat menneet lahjoiksi, mutta myös hyväntekeväisyyteen.

 


 Pipoa tein yhdeksän ja aloitin useampia. Osa on valmistunut täämän vuoden puolella. Opettelin briossia ja yksi lapsenlapsi sai lempiväreissään: punaista ja keltaista. Alku vuonna neuloin merinovillasta pipon ensin yhdelle lapsenlapselle ja sitten toinenkin halusi ja kolmaskin, neljäskin.. Neuloin kuusi pipoa ja sitten lapsistakin kaksi halusi pipon. Viimeisen saman mallisen, onneksi ne olisvat eri värisiä alkoi tuntua vähän työläältä.

 

Huivivuosi taisi olla. Kahdeksan pääsi loppuun asti ja neulekorissa on pari keskeneräistä ja yksi valmsitui heti tämän vuden alussa ja on bloggaamatta. Näköjään suurimman osan jätin itselleni. Kaikkia oli kiva tehdä ja mukava käyttää .

 


Lapasia syntyi kuusi paria.
 Tässä muutama pari malliksi.
 

Villatakki on pitkä projekti ohuesta langasta palmikkoinen kahden kerroksen helmineuleineen. On todella ihana lämmin ja siksi ollut lähinnä talvikäytössä.





Tiskiliinoja valmistui viisi kappaletta ja vain yksi Etiopian nuttu.

Siis 64 eri työtä neuloin loppuun ja lankaa kului juuri 6 kiloa eli 6,045 kg. Kuinka paljon langat lisääntyivät en uskalla edes ajatella. Keskeneräisiä en edes laske.

Mikä oli keskeistä neulomisessa viime vuonna?

1. purkaminen.
En muista että minään vuonna olisin niin paljon purkanut ja neulonut ja ihan tavan sukkiakin.

2. Opettelin briossin ja taisin vähän innostuakin.

3. Huiveja syntyi poikkeuksellisen paljon ja listalla olisi tällekin vuodelle ja muutama kesken.

4. Keskeneräisiäkin tuli aika paljon.Osaa oli vain pakko kokeilla ja sitten tuli muuta, joka oli pakko tehdä. Osa jäi kesken, kun olen takunnut neuleiden kanssa poikkeuksellisen paljon.  Ajatukset ovat olleet monessa muussa asiassa kiinni.

5. Neulomisaika jäi vähemmällekuin muina vuosina. Oli niin paljon muuta tekemistä.

Ei ihan sataa

Yksi vuosi taas hujahti nopeasti. Onneksi kirjaan ylös, mitä olen neulonut. Muuten olisi varmaan tunne, ettei muistaisi paljon saaneensa valmiiksi. En muista olenko muina vuosina laskenut kaikkia yhteen. Nyt laskin ja valmistuneita töitä on 99 eli yhtä vaille sata ja viittä vaille, etten olisi saanut  kahta työtä valmiiksi viikossa! Vuoden aikana on ollut monenlaista asiaa ja tapahtumaa ja aina ei niin helppojakaan. Neule on kulkenut mukana ajanvietteenä, ajatusten taustalla, rentouttajana jne. Tässä ollaan nyt taas alkamassa uutta vuotta ja miettimässä tulevaa ja toivomassa hyvää.

                                                          

      

Kirjoneuleita en ole paljon neulonut aikoihin. Mutta nämä Niina Laitisen Joulukalenterisukat tuntuivat mukavilta neuloa. Suunnitelmissa on uusi parikin. Nämä ovat lentäneet jo pesästä heti valmistuttuaan.                      

Pari kuvaa lisää vuoden aikana valmistuneista sukista. Mietin neulomieni sukkien määrää muutama postaus sitten. Päädyimme isoon lukkun. Viime vuonna -2015 - valmistui 64 paria sukkia. Miesten sukkia oli 9 paria ja kaikki "kävivät kaupaksi" heti. Naisten sukkia valmsitui 30 paria ja erikokoisia lasten sukkia 14 paria. Vauvojen sukkia, junasukkia lähinnä, valmistui 11 paria.

Erilaisia päähineitä neuloin 14 , joista vauvan päähineitä oli 11 kappaletta. Erilaisia palmikkopipoja neuloin alkuvuonna yhden lapsen perheeseen kolmet. Vauvojen pipot ovat jo vauvojen päätä lämmittämässä kaukana Afrikan viileissä öissä. Samaan hyväntekeväisyyskohteesen meni ns. Etiopian nuttuja 10 kappaletta .

 Kaikkea muuta valmistui kappalemäärissä vähemmän (kahdet lapset, yhdet kämmekkäät, yhdet säärystimet, tiskirättejä kaksi, vartiokoirallemme uusi huivi).

Isompiakin töitä tein; itselleni neuloin harmaan arkivillatakin Janne-langasta. Olen todella pettynyt lankaan, nukkaa ihan kunnolla. Mutta takki on käytössä on ihanan lämmin. Varmaan on  yksi käytetyimmistä vaatteistani -- vaikkakin vain kotosalla.

Dominopeitto ystävän syntymäpäivälahja. Peitot ovat aika isotöisiä ja lämmittävät itseäkin valmsitusvaiheessan:  nyt se lämmittää ystävää ja hän on tyytyväinen peittoonsa.

                             



Hauskin työ on ollut ehkä tupsuista tehty ovikranssi. Pitkään se on ollut suunnitelmissa, mutta nyt vasta sain sen tehtyä. Tupsuja tein pikku hiljaa.

Neulonut olen vuoden aikana kuluttaen lankaa 9,022 kg. Melkoinen kasa se olisi lankaa. On vuosia, jolloin neulottua/virkattua on tullut enemmän. Lankavarastokin kaikesta ostetusta uudest langasta huolimatta pieneni reilu 1,250 g.  Tavoite oli, ettei ainakaan lisäänny.

Mielenkiinnolla odotetaan alkavna vuoden neuleita. Blogini täyttää 10 keväällä :). Nyt on muutama työ kesken; kaksi isompaa ja jotkut sukat ainakin. Varmaan jemmoista löytyy muutakin keskeneräistä.