Ehti vielä heinäkuussa

Jos kesäkuu hurahti, niin meni heinäkuukin. Kuukaudet kuluvat kuin viikot melkein. Neulomisaika on ollut tosi vähäistä. On ollut marjojen laittoja, mehun tekoa, juhlia ja juhlien valmisteluja. Käsien ihottuma ei oikein tykkää neulomisesta. Sukkia on valmistunut kuitenkin tapani mukaan. 

Nämä ovat kesä- ja heinäkuun satoa. Ja kuvattu terassilla sateiden takia. Pihalla on märkää.  Ekat on Taito-shopista ostettua Olli-lankaa ja siirsin ne sukkakalissa neulottaviksi. Tämä hennon vihreä halusi ehdottomasti Kerttu-sukiksi.  Lankaa kului 90 g. Koko pieni naisten koko 37.

Toisena esittelyssä on Markus Companyn 8 ply-langasta raidalliset sukat ja lanka kului 95 g. Koko on 38. Aloitin nämä joskus touko-kesäkuussa. Kaikki sukat on menossa sukkalaatikkoon ja ajatellen hyväntekeväisyyttä ja loppuvuoden myyjäisiä.

Miesten sukat on kokoa 42. Lankana Olli ja raidoitin, jotta harmaa riitti ja sininen meni lähes loppuun. Sukkiin kului lankaa 112g.

Nämä on Nallen jämiä ja tuo punertavasävyinen raidoitus on Austerman Stepin loppuja . Kivan tuntuiset sukat. Koko on ehkä 39. Lankaa kului 84 g.

Vikat sukat esittelyssä on lasten sukat ja lanka on Lankamaailmasta. Taitaa olla Blossom fade.  Ei ollut näköjään mitään merkintöjä. Lankaa kului 59 g. Koko on 30-32.

Juhlia on on ollut . Oikeana syntymäpäivänä juhlittiin jälkikasvun kera ja nautittiin mm marenkikakkua. Pohjat on porilaisen Annan marenkileipomon. Ihania. Yksi lapsenlapsista ei pidä mustikoista, hän sai oman pienen mansikkaisen marenkikakun.

Oikeana syntymäpäivänä juhlittiin suvun ja ystävien kanssa yhdessä. Eikä satanut koko päivänä, vaikka ensin sitä luvattiin. Nyt mummi on levännyt, vaikka juhlat oli muualla. Jälkikasvua yöpyi muutaman yön kuitenkin. Lisäsävynsä on tuonut mahatauti, joka alkoi pari päivää juhlien jälkeen. Muut ei onneksi saaneet tautia.

 

Ei mitään valmista

Ei ole tullut postailua aikoihin. Ei ole ollut näin pitkiä välejä. Mutta nyt vähän kuulumisia, vaikkei mitään olekaan ihan viimeisteltynä ja kuvattuna. Nekin on sukkia. Käsi parani pikku hiljaa ja jotain pientä vaivaa on ajoittain. Neuloa voisi ja sukkia olen neulonut ja takunnut kaiken muun neulomisen kanssa.

Neulefestarit olivat kuun alussa. Ehdin olla mukana torstaina illalla ja perjantaina illansuuhun asti. Välillä paistoi aurinko ja välillä vähän satoi. Ilmeisesti lauantaina ja sunnuntaina satoi enemmän. Me oltiin pääkaupunkiseudulla juhlissa.

Minulla oli festereilla mukana kaksi neuletta : yksi reikäneule ja yhdet sukat. "Reikäneuleen" kohdalla (lastenlasten antama nimi) enemmän varmaan purin kuin neuloin -ainakin ajallisesti. Sama touhu on sitten jatkunut kotonakin . Nyt se on hylätty ja on mietinnässä. Viikonloppuna pähkäilen  kuopuksen kanssa, että mitä teen sen suhteen. On siihen pätö vähäiseen saatu kulumaan aikaa ja aikaa.

Ainahan sitä tulee ostoksia festareilla. Lankaa ostin 550 g  ja sitten erilaista tilpehööriä (niistä osa lahjaksi). Aloitetaan vaihteeksi oikealta alhaalta on kolme vyyhtiä Elduryarnsilta ( vaalea on Elekantti ja sinisistä isompi on raitalanka ja minivyyhti varren suuhun, kantapäähän ja kärkiin) ja vasemmalla Rva Silmusolmulta sukkasetti väriltään Niitty. Ylimmät kaikki Ilolta .Vaalea Aara  Mieli(kesän festariväri Autere) suunnittelin yhteen lahjahuiviin, sinisävyinen Aatos on väriltään Haru. Pallokerä on Taivaanrantayarn , väri Mari. Itse asiassa kaikki muut  kuinAaran Mieli on sukkiin.

Nämä silmukkamerkit oli kahvin juojana ihan pakko ostaa. Pieni suloinen kahvipannu ja kaksi kahvikuppia oli aivan liikuttavan suloiset silmukkamerkit.

Lisää erilaisia silmukkamerkkejä ja osa lahjaksi. Enää en muista keneltä nämä merkit ostinkaan.

Olimme yhden lapsenlapsen rippijuhlissa. Tässä kahvipöydän kaunis kukka-asetelma. Lauantaina oli konfirmaatio ja sunnuntaina juhlat suvulle ja ystäville. Maanantaina juhliin yritti vielä n.20 000 mehiläistä, mutta onneksi jäivät autokatokseen. Mehiläistarhaajien liitosta sitten joku tuli hyvin varustautuneena hakemaan koko poppoon. No, jokunen jäi kuitenkin muutamaksi päiväksi eksyneenä pörräämään.

Käyn marjassa torilla ja olen taas vakimyyjältäni ostanut mustikoita. Selkä ei kestäisi nyt poimimista, mutta tämäkin taitaa olla asia, josta sain lapsena ja nuorena tarpeeksi. Olen kyllä lasten kanssa joskus käynyt mustikassa. Pidempään marjat on ollut torilta. Lisäksi olen säästynyt perkaamiselta. Jonkin verran olen laittanut jo punaisia viinimarjoja. Pääosa ei ole vielä kypsiä. Pari, kolme rasiaa olen saanut jo vattujakin. Vihon viimeinen marja puutarhassa. Olemme kiskoneet vatun alkuja pitkin pihaa sieltä ja täältä.  On se silti hyviä. :)

Mustikkapiiras muropohjassa on hyvä. Tämä oli jo toinen piirakka. Tässä laitoin pohjaan osan kaurahiutaleita ja kermaviilin ja kananmunan sijaan on sitruunakreemi ja desi kermaa. Oli hyvää. Tätä taidan jatkossa leipoa. Varmaan vaniljakreemi sopii hyvin herukoiden kanssa. Lauantaina tein pakastimeen tilaa; reilu 12 litraa mehua viime vuoden herukoista, raparperista, aroniasta ja oli vähän omenaakin.

Seuraavalla kerralla sitten valmiita neuleita  - ainakin sukkia. Yhdet pyöreät juhlat vielä tässä vietetään. Onneksi juhlat muualla. Olisi melkoinen homma järjestää kotona. Sitäkin on tehty useamman kerran -on ollut ristiäisiä (omien ja lastenlasten), rippijuhlia, lakkiaisia ja kyllä joitakin pyöreitä syntymäpäiviäkin juhlittu. Siivottu ja leivottu ja laitettu pihaa kuntoon. No, ikä tekee tehtävänsä ja ei enää jaksa niin touhuta.  

 

Kesäkuu meni

Pihan kukkia olen ihaillut. Kukkivat vaan todella nopealla tempolla helteiden myötä. Mutta onhan noita ja on rikkaruohoja ja levittäytyviä kasveja ei -suunnitelluille paikoille. Tontin laidalla kukkii ketoneilikka ja muutaman kituvuoden jälkeen se on päättänyt ilokseni levittäytyä (toivottu juttu).

Kesäkuu oli viuhke kuukausi. Vieraiden suhteen oli ennätyskuukausi. Useimmat lapsenlapset ovat viettäneet aikaa mukkilassa (siis paikka, jossa mummi ja ukki asuvat). Lapsia ja puolisoitaan on näkynyt myös. Yksi pidempi aikainen yövieras on ollut viikolla ollessaan tällä seudulla matkatyössä. Lapsenvahtinakin oltiin yksi viikonloppu.  Hääpäivä (48 v) meni ihan omia aikojaan ohi, paitsi ruokakauppa-reissulla poikettiin kahvilla ja leivoksilla kahden lapsenlapsen kanssa. Laski, että ihan viisi vuorokautta koko kuussa oltiin kahdelleen. 

Yhden lapsenlapsen kanssa olin yhtenä iltapäivänä Hoplopissa ja silloin sain neulottua onneksi. Pusero alkaa olla loppusuoralla, muttei valmistunut kesäkuussa valitettavasti. Nämä neulomisiltapäivät alkavat olla kohta takana, kun jälkikasvu kasvaa vauhdilla ja mummi ei pääse istumaan Hoplopiin ja neulomaan.

Yhtenä kesäisenä viikonloppuna oltiin häissä Pomarkussa , Satakunnassa. Kuvassa Pomarkun vanha kirkko, joka on muistaakseni valmistunut v.1804 ja uusi kivikirkko samalle mäelle on valmistunut v.1921 ollen jo reilusti yli 100 vuotta. Kirkonmäellä on esi-isieni hautoja. Lähempänä kirkkoa on isovanhempieni ja tätieni haudat. Äitini on istunut rippikoulussa vanhassa kirkossa ja muistaakseni pääsi uudessa ripille 40-luvulla.

Samaisena hääviikonloppuna Porissa hotellissa aamiaiselta tullessa oli käytävässä vasemmalla puolella siivojat huoneessa ja ovi auki ja väistin sitä oikealle. Samalla hetkellä aukesi oikealta huoneen ovi ja heitti mummi nurin. Vedin hartioitani ja päätäni eteenpäin, etten olisi lyönyt päätäni kiviseinään. Kyynärpää iskeytyi lattiaan ja vasen lonkka. Mustelmia ja ei murtumia. Olipa osteoporoosi-testi, ei ollut. Kyynärpää on edelleen kipeä ja osin kyynärvarsikin. Alkuun oli aika lailla kirvelevää kipua ja särkylääkeiden turvin sain reilun viikon ajan nukuttua. Ei vieläkään kunnossa ja kipuilee erityisesti rasituksen jälkeen. Olin suunnitellut neulovani juhannuksen, kun ei ollut vieraita. Hetken saattoi neuloa ja sitten oli annettava käden levätä. Tuosta mustelma levisi sitten kivasti kudoksissa.

Mansikoita olen laittanut niin, että silmissäkin mansikat pyörivät . Olen näet laittanut lasten perheille ja itsellemme. Syönyt olen samalla melkoisesti mansikoita, ja hyviä ne ovat.

Pieni kulttuuripläjäys: käytiin yhden tyttären kanssa Suomen Käsityönmuseossa tutustumassa Jukka Rintalan näyttelyyn. Oli mm. itsenäisyyspäivän pukuja, esiintymisasuja, hääpukukin. Kuvia Friitalan ajoilta jne. Jos liikutte Jyväskylässä päin, niin lämmin suositus näyttelystä ja tietenkin koko museosta. En ole vieläkään kyllästynyt lukuisista käynneistäni huolimatta. 

Pihan kukat kukkivat, tämä on tosin sormivaleangervon oikeassa koossaan aika vaatimaton kukka. Kultakuoriaisia olen nyt muutaman kerran yrittänyt saada kuvaan. Niiden hohtava kuori on kuin jalokivi.

 Kutookutoo oli katsonut langankulutustaan. Niin katsoin minäkin kirjanpidostani ja mitenkaan se ei ole alkuvuonna vähentynyt. Lisäys on varastossani ollut poikkeuksellisen lankaisaa eli 3,557 kg. Olen neulonut kuitenkin (valmiiksi asti) 2,293 kg edestä. Onneksi on viittä vaille valmiita töitä, jotka ehkä saattavat oslataan loppuvuoden saldoa kääntää. Lankaa on jotenkin vaan kulkeutunut tänne eli lähemmäs kuusi kiloa jo alkuvuonna!