Valmistuneita sukkia omenapuiden kukkiessa

Olen nyt päätellyt kaikki viime postauksen kuvissa olevat neuleet, mutta tuon ne kuvattuina tänne pikku hiljaa. Seuraavat työt valmistunevat pikku hiljaa ja alan taas hullutulla kesäkuussa. Onneksi mukaan kelpaavat nykyisin WIPit eli keskeneräiset työt ja niitä tässä yksi aamuyö valvoessani kokoilin yhteen paikkaan.

Tässä kaikki Seitsemän veljestä langasta valmistuneet sukat. Valkoiset ja suiniset ovat valmistuneet pääkaupungissa ollessa.Valkoiset pitsisukat ovat tosi hankalat kuvattavat, mutta menevät hyvin "kaupaksi". Ne ovat naisten kokoa. Siniset ovat ihan perussukat ja joustinneule jatkuu jalkaterän päällä, koska näiden koko on lapselle, 34/35. Viininpunaisten sukkien malli on Niina Laitisen tämän vuoden kalenterin maaliskuun sukat ja siis nimeltään yksinkertaisesti March socks.

Sukkiin kului lankaa yhteensä 272 g eli valkoisiin 88 g, sinisiin 79 g ja viininpunaisiin 105 g.

 

 Omenapuut ovat puhjennet kukkaan, ensin myöhäisin lajike. Vaaleanpunainen on koristeomenapuu.

 

Kyllä täällä neulotaan

Viimeksi valmiita töitä on blogattu viime kuun loppupuolella. On täällä kyllä neulottu ja on valmistunut monenlaista. Paljon on kesken kuten aina.

Tämä kasa on päättelyä ja viimeistelyä vaille valmiita. Keossa on viidet sukat , yksi vauvanpeitto ja yksi iso huivi.Pitäisi saada nämä pois alta, kun KYH eli Kesäyön hullutus on alkamassa kesäkuun alussa. Lisää näistä, kun ovat esittelykunnossa ja sitten kesäkuun alusta neuleiden kanssa hullutellaan heinäkuun loppuun.

Arvottiin äitienpäivänä

Olimme pääkaupungissa lasten perheiden luona äitienpäivän aikaan. Kukkia sain ja runkopelargonian jätin sinne ja muutt toin tänne ilokseni.

Äitienpäivänä arvoimme ja nuorin lapsenlapsi sanoi numeron ja voittaja on Hiisukas. Onneksi olkoon! Laitoin jo Sinulle meilin, jotta saan paketin perille.

Kiitos kaikista kommenteista ja kiva tietää, että on lukijoita vähän epämuodikkaalla blogilla, mutta bloggailu sopii tällaiselle mummi-ihmiselle.

Live In Peace

Edellisessä postauksessa arvonta, jos kiinnostaa.

Aloitin Neulefestareiden etkoiluhuivin. Olen tosi tyytyväinen näihin väreihin. Aika kauan pohdiskelin värejä ja kävin läpi lankavarastoani. No, eipä löytynyt sopivaa. Nyt Tukuwoolin vihreä Havu ja harmaa Humu. Sandnesin Tynn Silk Mohair onkaniin keväisen vihreänä. Toivottavasti saan sen Neulefestareille valmiiksi.

5.5.2019 13 vuotissynttärit ja arvonta

Eka postaus oli 5.5.06 ja niitä on sitten riittänyt huomenna 13 vuotta. Postauksia on ollut 31:stä 89:ään vuosittain. Monenlaista on valmistunut, mutta sukkia eniten ; jkv yli 700 paria. Jonnekin ovat menneet. :) Lapasiakin olen neulonut kymmeniä pareja, vaikken erityisesti tykkää. Huiveja on valmistunut useita ja viime vuosi oli huippu, kun kahdeksan valmistui. Pipoja on valmistunut melkoinen määrä myös , noin 60. Puikoilta on tipahdellut villatakkeja, neulepuseroita, vauvojen neuleita, Etiopian nuttuja, peittoja, kaulureita ja kaikenlaista muuta.

Viime syksynä toiseksi viimeisenä päivänä ehdittiin kuopuksen kanssa Design-museon Sarpanevan näyttelyyn ja kynttilänjalkojen kuva on sieltä. Itselläni on muutama näitä kynttilänjalkoja. Ekat sain isänäidiltä eli mammaltani joskus 70-luvulla kaiketi. Alkuun minullakin oli noita pallokynttilöitä. Nyt Juhava on ottanut uudelleen valmistukseen ne. Rajasin kuvaa niin, että siinä on yksi/vuosi.

 

Langankulutusta aloin merkitä vasta eka vuoden jälkeen ja noin 100 kiloa on muuttumut erilaisiksi neuleiksi. Lankavarastoni ei ole ihan pieni, mutta pienenee hitaasti kaikista uusista langoista huolimatta. Nytkin tylsästi kaivoin varastojani ja arvonnan voittona on kolme kerää erilaisia ohuita sukkalankoja. Varasto pienenee sitten 300 g. Kovin keväisiä tai kesäisiä värejä ei paljon ollut. Jotain pientä keksin kuitenkin vielä lisää.

Arvontaan osallistut kommentoimalla tähän postaukseen vaikkapa 11.5 mennessä. Sitten äitienpäiväviikonloppuna arvon voittajan.

Vauvoille sukkia

 Miten sitä aina jää bloggaamatta valmiita töitä. Yritetään taas saada niitä pois käsistä. Jossakin kulkiessa tarvitsee helppoja töitä käsiinsä ja junasukat ovat sellaisia. Niin monet parit olen niitä neulonut vuosien varrella.

Vihreä-valkoiset sukat on on neulottu valkoisesta On linen Supersockesta ja ohuesta Fabelista. On melkein sääntö, että näihin sukkiin menee lankaa tasan 25 g. Toiset sukat pelkästään valkoisesta Superstockesta. Siis yhteensä 50 g.

 

Onni elää käsityössä-teksti on Taitoshopista ostamassa neulepussissani.
Tyhjennettiin mökki ja kaikenlaiselle tavaralle olen yrittänyt löytää sijoituspaikan. Pikku hiljaa kaikki ovat löytämässä uuden paikkansa. Yhtä neuletakkia katselin ja vien sen kirpparille. Ajattelin sen olevan kuopuksen neuloman, mutta se olikin kuulemma minun neulomani. On se hyvä, että viime reilut 10 vuotta olen kuvannut ja blogannut oikeastaan kaikki neuleet.  Ei niitä näköjään kaikkia muuten muista.

Kohta tulee 13 vuotta täyteen. Pitäisköhän laittaa arvonta ? Luulen, että niin tapahtuu tuossa toukokuun alussa.

Uusi huivi

Ovenvahtimme Boris sai maaliskuussa uuden huivin, mutta se hävisi yksi kaunis päivä.

Hän on ollut tässä pari viikkoa ilman huivia.

 

Tänään neuloin jostain ikivanhasta kerän lopusta uuden huivin Borikselle. En edes muista mitä tuosta langasta olen neulonut ja ilmeisesti 80-luvun lankaa. Käytin koko keränlopun huiviin . Lanka oli epätasaista ja hankalaa neulottavaa, mutta neuloohan noin pienen huivin äkkiä. Lankaa kului 41 g ja 3,5 mm puikoilla tikuttelin menemään.

Boriksen edee
llinen huivi oli tälläinen ja ehti olla vajaa pari viikkoa kaulassa solmussa. Sitten kelpasi jollekin. En oikein usko, että mikään eläin aukaisee solmun ja vie huivin kokonaan. Epäilen että taas joku kaksijalkainen on käynyt vierailulla oven takana. Inhottaa.

Pääsiäisaskartelua

Viime vuonna olin tehnyt lastenlasten kanssa todella paljon silkkipaperikukkia virpomaoksiin ja niitä ei tarvittukaan lisää tänän vuonna. Olivat olleet jemmassa vuoden ja tulivat hyvään tarpeeseen nyt. Oli niin monenlaista muuta puuhaa muutenkin. Tosin yhden lapsenlapsen kanssa teimme pikkutupsuja virpomaoksiin kiinnitettäväksi, mutta ne jäivät kuvaamatta. Muut tekivät itse oksansa, kiinnittivät kukat ja höyhenet,  mutta nuorimmalle tein.

Valmiit oksat olivat sitten odottamassa Palmusunnuntain aamua perinteisessä espanjalaisessa keramiikkakannussa. Suomalaista perinnettä ja espanjalaista yhdessä!

Erilaisia pääsiäismunia kahdenperheen lapsenlapset intoutuivat tekemään. Mummi kuskasi mukanaan materiaalit pääkaupunkiseudulle. Foam clay -massaa styroksimunien päälle ja sitten vain odotetaan pari päivää ja munat ovat kovettuneet.

Lapset ovat kyllä luovia  ja monenlaisia munia syntyi massasta raitamunista tipuihin jne. Keskittyivät näihin ja vanhemmat saivat hoitaa muuttolaatikoiden purkamista. Munat eivät hajoa ja kestävät pääsiäisestä toiseen.

Hauskoja olivat nämä pikkupoikien naama-munat , jotka iloisesti hymyillen odottavat pääsiäistä.Vielä on massaa ja täytyy katsoa halauavatko loputkin lapsenlapset tehdä näitä.

Valmiit pipot kuviin

Pipot ovat olleet jo jonkin aikaa valmiina. Kuvaaminen on vain jäänyt ja jäänyt.

Eka pipo on tuttu. Olen tehnyt yhden aiemmin tällä värillä ja toisen vaaleamman pipon. Nyt niitä on sitten kolme tehtynä. Eiköhän tämäkin mene kaupaksi. Lankana on Sandnes Garnin Borstet alpakka. Kulutus oli 44 g.

Tämän ja seuraavan pipon lanka on ostettu kauan sitten Titityystä. Aloitin silloin pipon ja sain melkein valmiiksi, mutta... Aloituksen tein ihan uudella tavalla ja mietin koko pipon ajan ,että se on varmaan liian kireä riittävästä silmukkamäärästä huolimatta. Niinhän se oli. Otti päähän ja purin sen lopulta talvella ja aloitin uuden pipon. Lankaa jäi ja tein toisenkin . Raidat ovat ihan omasta päästä ja toinen pipo sileä ja toinen 2 0, 2n joustinta. Koko on aikuisen miehen päähän ja näyttävät vähän hassuilta pienipäisellä patsaalla. Oikeasti jäin miettimään kolmatta pipoa, kun lankaa riittäisi jollekin pikkupojista. Mutta se on jäänyt tässä kaiken muun alle. Lanka oli varmaankin Semilla Melange 100 % villa. Neuloin menemään mm:n pöyröillö ja molempiin pipoihin kului lankaa yhteensä 77g.

Meillä on parina päivänä tullut lunta ihan kunnolla. Märkää ja painavaa lunta ja se on tehnyt pahojansa puutarhassa meillä ja muillakin. Omenapuu vaurioitui ja vaahteroista katkeili latvoja ja isoja oksia. Leikkimökki säästyi taas ihmeen kaupalla, kun yhden vaahteran latvus rojahti maahan. Kunhan hanget sulaa, niin näkee mitä on tapahtunut kaikkiaan pihassa.

Amppareiden karkotukseen

Välillä takapihan terassilla syöminen on ollut hankalaa ampiaisten takia.  Heti kun meni ruokalautasen kanssa ulos, niin ampiaisia pörräsi lautasella vaatien osansa. Suomen kesä on niin lyhyt, että olisi kiva nauttia ulkona olosta mahdollisimman paljon.  Viime keväänä kävin taisteluun ampiasten kanssa ilman mitään myrkkyjä.  Mökillä tein ekaksi suodatinpussista ja paperista valepesän ja kiinnitettiin terassin kattoon. Kotona tein vähän kauniimpia eli virkkasin harmaasta langasta pesän ja täytin sanomalehdellä. Viime kesän yksi oli terassin katossa naulattuna ja toinen leikkimökin katossa paikoissa, jonne ampparit tekevät pesänsä yleensä.
Viime kesänä ihan yksittäisen ampparin näin terassilla, mutta muuten saavat asustaa tontilla muualla rauhassa.

Virkkasin Seitsemän veljestä langasta 3,5 mm:n virkkuukoukulla. Tein ihan omasta päästä ja vähän erikokoisia niistä tuli. Niin on  ne pesätkin ovat erikokoisia. Virkkasin melkoisen määrän ja myyjäisissä myytiin niitä ja onneksi jäi sen verran, kun olin luvannut virkata lasten huusholleihinkin.

En tiedä oliko sattumaa vai ihan oikea juttu viime vuonna.Toimi kuitenkin meillä ja ystävällä. Kuulemma ampparit on reviiritietoisia ja eivät änkeä toistensa reviirille. Sisällä virkatuissa pesissä on Hesaria ja Keskisuomalaista. Vanhat valepesät ovat olleet katetulla terassilla ja ovat valmiina siellä jo. Lankaa kului  kuvan pesiin ja muutamiin muihinkin n.120 g.

Huiveja x 3

Edellisellä Hesan matkalla tuli toiveita huiveista. Yksi hiihtolomalainen oli jo toivonut aiemmin  punakeltaisia sukkia ja niiden neulomisen mietin jättäväni syksyyn. Sitten Hesassa toinen lapsenlapsi toivoi  raitahuivia punaisella ja keltaisella. Pari päivää myöhemmin tuli ihan saman kuuloinen toive vielä yhdeltä lapsenlapselta. Kaikkien kolmen lempivärit eivät ole punainen ja keltainen. Ne ovat vain kuopus-lapsenlapsen lempivärejä. Pakko oli kysyä, miksi juuri nämä värit. Mummi kuuli esityksen HarryPotterin kirjoista ja niissä esiintyvistä hahmoista/henkilöistä ja väreistä.

Punainen ja keltainen kuuluvat Rohkelikkojen tuvan oppilaiden väreihin.  Eipä sitten muuta kuin neulomaan. Mietin aluksi ohutta lankaa, mutta kahden huivin neulomiseen liian työlästä. Mummi haluaa neuloa muutakin.(Ohuen langan pelon taustalla oli pelko useampienkin huivien neulomisesta. Muistissa viime talven pipojen neulominen. Kahdeksan samanlaista pipoa neuloin samanlaisin raidoituksin, mutta onneksi eri värein ). Netistä katselin huiveja ja ohjeita. Päädyin lopulta paksumpaan lankaan ja 1o,1n neuleeseen. Lankana oli Smart, koska siinä oli lähes oikean väriset punaiset ja keltaiset. Puikot olivat 4mm. Lanka on myös pehmeää ja miellyttävää.

Huivissa on vain 32 s ja 19 kerrosta samalla värillä ja vaihto. Tuli yhdeksän punaista ja kahdeksan keltaista raitaa. Päättelemistä oli taas kerran.  Leveys ja pituus oli ohjeistettu huivien saajilta. Hapsut sain tehtyä vasta tällä viikolla. Kulutus yhteensä oli 255 g.

Aiemmin neuloin vahtikoirallemme uuden huivin. Hiihtolomainen kehoittu neulomaan Borikselle uuden huivin, kun vanha oli niin kulunut ja värit haalistuneet. Vanhaa Rose mohairia vaaleanviolettina ja viininpunaista Seitsemän Veljeksen loppuja 4,5 mm puikoilla ja 15 silmukkaa kerroksella. Huivista niin pitkä kuin mohairlankaa riitti. Niin Boris sai uuden huivin, joak painoi 32 g.

Takapihalla on lunta, mutta etupihalla lähellä taloa aurinkoa on sulattanut lunta ja lumikellot heti työntävät kukkansa esiin. Ihania.

Missä neulot?

Tykkään neulomisesta ja neulon aika monessa paikassa.Niina Laitisen sukkakalenterista 2019 maaliskuun sukat työn alla.

Olen istunut tänään pesulassa pesemässä ison kasan lakanoita ja tyynyliinoja ja kylpypyyhkeitä. Pesin ja kuivasin ja vein puhtaana kotiin. Tyhjensimme tällä viikolla mökin ja se määrä pyykkiä kotikoneella olisi vienyt aikaa ja kuivattaminen olisi ollut lähinnä ongelma. Nyt kaikki on pesty ja kohta mankeloitukin.  Kyllä siellä pesulassakin voi neuloa ja sukka eteni mukavasti. Missä muualla neulot kuin kotisohvalla?

Pääsiäissukat

Piti keksiä joku arpajaispalkinto ja niin taas kerran kaivoin lankavarastojani. Yritin löytää keväisiä lankoja. Nallea löytyi kevään vihreä ja perusvalkoinen. Oranssia lankaa muistin olleen, kun se oli ystävänpäiväsukkien yhtenä värivaihtoehtonani. Löytyihän se oranssi Sisu, joka tosin on jonkin verran ohuempaa kuin Nalle, mutta sopii kuitenkin noiden lankojen kanssa.

Aloitin Niina Laitisen Pääsiäissukat, mutta se oli sen verran hidasta, kun oli vain joku päivä aikaa ja paljon muuta hommaa. Purin sen alun ja palasin takaisin tipluraitoihin. Niitä olen tehnyt ennenkin ja mallia ei tarvitse katsoa ja aika lailla tulee yksivärisiä kerroksiakin. Ainoa hankaluus oli vain , että langat menevät välillä sotkuun ja saa selvitellä. Vihreässä raidassa on keltaiset tiplut, mutta kuvassa eivät näy niin hyvin kuin sukissa.Huomenna nämä ovat jonkun sukat. Lankaa kului 74 g.

Keskeneräistä

Edelliseen postaukseen liittyen, että vihreätä löytyy tältä isoäidiltä. Viime kesäinen kuva, jonka lapsenlapseni nappasi puistossa ollessamme. Vihreää: penkki, vesipullon korkki ja yksi neulekassini, jossa lukee knitting is my superpower.  Joskus muutamia vuosia sitten joku lapsenlapsista oli  sitä mieltä, että olen supermummi. Innokkaana kysyin, mitä kaikkea voimia ja tehtäviä supermummilla on. Vastaus oli: laittaa ruokaa. Se siitä supermummiudesta. :D

Tänään on ollut vähän muita hommia kuin neulominen. Eilen illalla oli pakko ottaa kuva tällä hetkellä aktiivisesti edistettäviä neuleita ja ei-aktiivisesti edistettävät ovat muualla ja muutamat edelleen kuvaamatta.

Aktiivikasa on tässä. Kolmet sukat näyttävät olevan kesken. Yhden pipon sain pois kasasta eilen. Kaksi huivia, joista puuttuu päättelyä ja tupsut. Yksi hartiahuivi on vaiheessa ja puuvillainen vauvanpeitto on just aloitettuna. Kuusi vaan!

Lumikello-sukat

Ennen joulua Taito-lehden mysteerineulontana oli Emma Karvosen suunnittelemat Lumikello-sukat. Sukkiin lankaa sai ostaa jo Tampereen Käsityömessuilta. Pari kertaa ohi kuljettuani palasin takaisin ja ostin tuota Louhittaren Luolan Väinämöinen Sport- lankaa, joka oli värjätty ihana tätä varten ja oli nimeltään Taito Special. Näin voimakkaan vihreitä lankoja ei ole paljon eteen tullut. Halusin juuri tätä lankaa, vaikka olishan tuohon käynyt moni muukin.

Lanka oli valmiina ja mysteerisukkien ohje tuli nettiin pätkä kerrallaan muutaman päivän välein. Loppuvuosi oli kuitenkin niin kiireinen joululahjaneuleiden kanssa, että jätin sovinolla myöhempään ajankohtaan neulottavaksi.

Ohjeita sai kyllä lukea aika tarkkaan eka sukan kohdalla tai oli sekä kirjalliset ohjeet että hyvät kuviot. Taisin käyttää kuvioita enemmän. Toinen sukka meni sitten jo sujuvammin. Muutaman kerran jouduin purkamaan, kun luetun ymmärtämisessä oli pieniä ongelmia.

Ekaa sukka neuloin aika pitkän pätkän istuessani sairaalassa polilla tutkimuksissa muutaman tunnin ja odotusta oli välissä aina. Eipä neulojalle aika tule pitkäksi, kun saa ihan rauhassa neuloa posottaa.
Eikä hermostutakaan asiat.

Loppuhankaluuden sukissa tuotti kärjen silmukoiden silmukointi. Jonkinlaista hahmottamisen vaikeutta taitaa olla, mutta onneksi sain asiantuntevaa ohjausta.Sukat on pääteltykin.

Lumikello -ohje on nyt ravleryssa ja ilmaiseksi siellä.

Siinä ne ovat Lumikello. Taidan pitää nämä itselläni . Ehkäpä väri ei miellyttäisikään monia. ;)
Lankaa kului 82 g.  Alla vielä oikeat, aidot lumikellot pihastani. Yksi lempikukistani.

Lisää jalkojen lämmittimiä

Nallesta neulottu "makkara"säärystimet  valmistuivat tammikuun alussa.  Näitä en pahemmin purkanut, kerralla valmistuivat.  60 silmukkaa varressa koko matkan. Resorien jälkeen viisi kerrosta oikein ja kolme kerrosta nurin ja oiva telkkarineule oli. Kulutus oli näihin säärystimiin 90 g.

 Neuloin osin viime vuoden puolella ja jatkoin täämn vuoden puolella kahdet säärystimet Novitan Hohde-langasta, jossa on heijastavaa kuitua mukana.. Tein molemmista liian lyhyet ja niin neuloin kaiken langan lopulta säärystimiin. Mustat kelpasivat, pinkit eivät. No, eivätköhäm jollekin kelpaa joskus. Kummatkin n. 95 g eli 190 g.

Ystävänpäivänsukat -haluta vai ei haluta ?

Niina Laitisen sukkia olen neulonut useammat ja olen ollut mukana myös hänen järjestämissään KAListeluissa. ( KAL eli yhteisneulonta). Tämä yhteisneulonta oli Facabookissa. Mietin aikani aloitanko vai en? Aloitin ja päätin kokeilla kapealla pohkeella ajatellen lastenlasta. En valinnut hempeitä värejä siksi. Muutenkin  yritän saada kulutettua lankavarastojani. Eka sukan nähtyään lapsenlapsi ei halunnutkaan, mutta sitten halusi kuitenkin.

 

Pohja on tummanharmaa, toinen väri on valkoinen. Molemmat ovat Nallea. Sinisen ja ruskean sävyissä oleva lanka on Austerman Step-lankaa.

Puikot olivat 3,25 mm KnitPick´s sukkikset.

 

 Sukat eivät ihan valmistuneet ystävänpäiväksi, mutta aloitettiinkin  myöhemmin. Varressa on viimeinen kuvio neulomatta, ettei tullut liian pitkät. Takkusin taas ristiin vahvistetun kantapään kanssa. Kaunis se on , mutta saan neulottua virheitä ja pääsee purkamaan. Jalkaterän kuvioista jätin viinilasit pois ja olin ottavinani varresta pois jättämäni kuvion tilalle jalkaterään. Toista sukkaa neuloessa huomasin luoneeni uudenlaisen kuvion. Väliäkö hällä, kun toiseen sukkaan tein samanlaisen raidan. Sukan koko 36 ja kulutus 142 g.

Hiihtolomalainen odotti kovin sukkia ja valmistuivathan ne ennen etelä-Suomen loman loppua. Lapsenlapsi teki jauhelihamakaroonilaatikon eka kertaa elämässään. Hyvää oli.

Loppuviikolla oli lisää etelän lomalaisia ja kylpyhuoneen lattia oli välillä tämän näköinen. Nyt sitten odotellaan seuraavia lomia.

Breathing space

Keväällä 2018 olimme tyttären kanssa Jyväskylän Käsityömessuilla ja sieltä ostimme tätä Ilun handun merinolankaa. Sunnuntaina, messujen toisena päivän,  värit olivat jo aika vähissä, mutta tämä kombinaatio tuntui houkuttelevalta.

Lanka oli vyyhdeillä jonkin aikaa ja toukokuussa aloitin ja joustinneule valmistui toukokuussa. Joustin oli kierrettyä molemmin puolin, sekä oikeat ja nurjat kerrokset. Kaulus oli hitaampaa neuloa, mutta niin se vaan on, että harjoitus tekee mestarin. Helman joustin alkoi olla jo helpompaa. Heinäkuun lopulla aloin vähän ahkerammin neuloa puseroa.Mutta onhan tässä välissä valmistunut yhtä ja toista muuta. Malli oli heti selvä eli Veera Välimäen breathing space.

Mallitilkkujen jälkeen sopivimmat olivat 3,5 mm pyöröt. Lanka oli handun single merino 365 m/ 100 g ja ostin kolme vyyhtiä keltaista ja yksi farkunsinistä.

 

Pikku hiljaa pusero alkoi valmistua ja alaosan raitoja oli kiva tehdä, kun olivat lyhennettyjä kerroksia ja niin puseron alaosa on hauskan näköinen,vino. Hihoissa Zingin pyöröjen kaapeli on sen verran jäykkä, että otin toiset puikot. Vaihdoin ChiaGoon pyöröihin, joiden kaapelin kanssa on helpompi neuloa.

Viimeistelyjen jälkeen lopulta pusero oli valmis luovutettavaksi tyttärelle viime tapaamisella. Mieluinen oli. Lankaa jäi sen verran , että pienen kolmiohuivin sain neulottua
lopuista langoista. Sinistä jäi vähän enemmän, mutta keltaisen kanssa jännitin, että riittääkä päättelyyn. Riitti ja ihan  20 cm jäi. :) Puseroon kului 337 g ja huiviin 42 g.

Oli niin kivannäköinen, että kovin tekisi mieli aloittaa itsellekin samalla mallilla.Kiva neuloa kun neulotaan ylhäältä alas ja puseron kohdalla ei tarvi miettiä langan riittävyyttä ja ei tule saumoja.