Kotiuduttu Lapista

 

Pieni talitintti laulaa:
Talvi väistyy jo!
Joka päivä lämpimämmin,
paistaa aurinko.
Huhtikuussa lämmin tuuli,
puissa huminoi.
Lumi sulaa, kevään laulu,
kaikkialla soi.
Leskenlehden keltahattu,
kertoo riemuiten;
väistynyt on talven valta,
valo voitti sen.
Anna-Mari Kaskinen

Pääsiäisen iloa jokaiselle!

Kuvissa lastenlasten kanssa tehtyjä pääsiäisseudun koristeita.

Pääsiäissukat

Varastossa on omia ja yhdistysten tavaraa laatikoissa. Välillä arvuuttelee ja avaa laatikoita.Viime käynnillä yhdessä "hehtaarihalli-myymälässä" silmät osuivat Smart Storen värillisiin laatikoihin. Sinisiä oli yksi ja myrkynvihreitä kaksi.  Niillähän heti varaston oven avattua tietää, mitä on missäkin. Ihan näin järkyttävän vihreä laatikko ei ole päivän valolla.

No, laatikosta sukkiin eli varsinaiseen asiaan. Viikonlopun arpajaisiin muiden palkintojen ohelle neuloin viime viikonlopun kokouksissa Pääsiäissukat. Anteeksi vaan, mutta en edes ymmärrä, miksi olen ostanut moista lankaa. Ei ollut kaunista neuloessa ja  ehkä vähän parempi sukissa. Loput langat neuloutuivat pääsiäismuniksi. Suorakaitale aina oikein, jonka ompelin päistä suppuun ja sivusauman kiinni. Langasta riitti toiseen ripustuslenkki ja toiseen ei.Toisen sisällä on viime pääsiäiseltä jäänyt munan sisällä oleva muovikotelo ja toisen sisällä ihan askartelukaupasta ostettu muovimuna. Pääsiäismunia jaksoin tehdä kaikkiaan kuusi niillä langanlopuilla mitä oli. Tässä tämän vuoden puolella olen melkoisen kassillisen jämälankoja antanut tupsujen tekoon yhdelle lapsenlapselle ja toisen peittolankoja yhdelle lapsista. Kiva kun vähän keveni, mutta viime viikkoina olen ostanut pipolankoja 800 g! Se siitä vähennyksestä.

Lanka on Seitsemän Veljestä Aurora. Naisten sukkiin meni 89 g lankaa ja loput pääsiäismuniin.

Olen neulonut paljon muuta tässä, mutta kesken on kaikki. Ehkä pääsäisen jälkeen alkaa olla valmista, kun talvilomakin vietetty.

Uusia pipoja kävelyllä

Viime postauksen pipo sai sitten lisää kavereita viikonloppuna, kun kaksi seuraavaa tilausta on toimitettu saajilleen ja osin valmistettu heidän valvovien silmiensä alla.

 

 Pipot olivat päässeet tänään ulkoilemaan yhdessä. Meillä kotona sanottiin, kun uusi vaatekappale otettiin käyttöön , että se se uudistettiin. Nyt on nämä pipot uudistettu.

Värit tässä pipossa on samat kuin edellisessä postauksessa pipossa: roosa ja valkoinen . Lankana  on samainen Sandnes garnin Lun ull, Merinolanka ja puikot 4 ja 4,5 mm. Resorissa 84 silmukkaa ja pipossa varsinaisesti 84 silmukkaa. Lankaa kului 81 g.   

Tämä samasta langasta neulottu pipo on pikkuisen pienempi , 80 silmukkaa ja samat puikot. Väreinä on mariininsininen ja vaalea merenvihreä. Lankaa kului 62 g.

Lanka on ihanaa, pehmeää merinoa ja mukava neuloa. Syytä onkin, sillä tilauksia ja toiveita on ponnahdellut lisää. :)

Viemisiä/tuliaisia

Huiveja on valmistunut. Viime kesänä olin Veera Välimäen erilaisilla kursseilla kesän Neulefestareilla.Innostuin tosissaan. Olenhan ennenkin tehnyt jotakin. Mutta nyt tänä talvena olen tehnyt useamman ja puikoilla on kaksi tälläkin hetkellä.

Alkuun oli Lystigin lahjaksi saama merinosinkku (yksisäikeinen merinolanka). Vaalea lanka nimeltään Arctic sunrise, (100g/366m). Olen pidempään miettinyt, että mitä lankaa sen kanssa neuloisi huiviin. Huivi oli selvä juttu. Ainakin yhdet langat olen ostanut, mutta kyllä ne paikkansa löytävät jossain muussa huivissa.

Kuva vähän vääristää lohenpunaista lankaa muuttaen sen kirkkaammaksi kuin onkaan. Lanka on WALK Cozy Merino värissä Summer sorbet. (366m/100g).

Vielä harmaa lanka - the uncommon thread merinoa kuten muutkin. Värinä on chrome. (100 g/ 400m). Ekaksi ostin tummemman harmaan, mutta purin sen aika alkuvaiheessa pois. Oli liian kova väri. Nyt on parempi Huivi on iso ja kivasti monella eri tavalla kaulaan kieputettava. Saaja on jo käyttänytkin sitä ja mallina on alaluokkalainen.

Kuvat otettiin aamulla ennen lähtöämme kotiin. Huivi jäi pääkaupunkiseudulle.  Niin ne aina löytävät kotinsa. Tämä huivi suunniteltiin saajalle. Hän valitsi malliksi Veera Välimäen Neon Beast ja langat mietittiin yhdessä suunnilleen ja minä ostin mahdollisimman toiveiden mukaisesti Titityystä. Huivi on isokokoinen, ihanan pehmeä ja painaa 208 g.

Yksi hiihtolomalaisista tilasi pipon ja sekin jäi pääkaupunkiseudelle jo tehtynä. Toiveena oli väreistä violetti, vaaleanpunainen tai valkoinen. Tällaisen mummi sitten teki . 88 silmukkaa ja leveät raidat  ja tupsu. Oli sopiva. Nyt on sitten tientekin serkkutytölle suunnilleen samanlainen pipo tilattuna ja pikkuveljenne eri värisenä. Vielä puuttuu kolme tilausta. ;) Yleensä serkukset tilaavat peräkkäin samanliasia, tosin tytöt ahkerammin. Lankana oli ihana merino, Sandes garnin Lun ull.Pipo on kevyt 60 g. Pipoja seuraa vielä.:)

Melkein kuin Iisakin kirkko

Vuonna yksi ja kaksi, ei vaan syksyllä 2016 aloitin neuletakin. Malli on Joji Locatellin Earnest cardigan. 
Takki on ensimmäinen, jonka olen neulonut ylhäältä alas. Sitä on neulottu pikku hiljaa. Monet asiat elämässä hidastivat neuleen edistymistä. Pientä takkuamista ja uuden opettelua on ollut. Neulekin ollut sen verran iso, etten ole kuljettanut sitä päivän matkoilla etelään, länteen tai pohjoiseen. Väri on luonnossa syvempi kaunis ruskea kuin kuvissa. Mutta tietysti ruskea ei ole kaikista kaunis. Yksi kummipojistani joskus kaukaisella 70-luvulla ihmetteli, miksi minulla on aina surkeita vaatteita. Onneksi tarkoitti kuitenkin ruskeita eikä mitenkään huonoja tai surkeita.

Muutama kuuden silmukan palmikko on väännetty niskaan, etukappaleiden reunaan ja keskelle selkää. Neljä palmikkoriviä kiertää edessä ja keskellä selässä. Kahden kerroksen helmineulettakin sai vahtia, ettei mennyt väärin. Yhtäkkiä katsoen en ainakaan huomaa isompia virheitä. 

 

Kuvauspäivä oli talven kylmimpiä päiviä. Vähän viileää oli, vaikka takki onkin lämmin. Näihin kuviin saatte tyytyä.

Lankana oli Cascade Yarns Heritage 150 Sock yarn (75 % merino superwash, 25 % nylon)  ja 3,5 mm puikot. Lähes tarkalleen puolikiloa kului lankaa, 501 g.

Arvontavoitto perillä

Osallistun välillä blogien arvontoihin. Villasukkavuosi-blogissa oli arvonta, johon teki mieli osallistua. Ja Onnetar oli suosiollinen. Viime tiistaina Marjaana ilmoitti paketin lähteneen  ja loppuviikolla se oli netin mukaan paikkakuntamme pääpostissa eli omassa postissa. Ajattelin perjantaina , että kyllä se lappu maanantaina tulee. Vielä mitä, ei todellakaan. Illalla seitsemän maissa sähköpostin kopion kanssa menin postiin. Paketti löytyi ja vielä kaupoille ja parin tunnin päästä pääsin avaamaan pakettia. Pelkäsin, että posti ehtii vielä palauttamaan paketin lähettäjälle. Nykyisin säilytysaika on lyhentynyt postissa viikkoon.

Paketti oli iloinen, punavalkoinen postipaketti.

Paketin sisältö ei paljastunut heti. Ensin tuli esiin Niina Laitisen kassi. Tiesin odottaa kirjaa ja lankaa.

Olihan siellä suosittu kirja, Villasukkien vuosi. Ehdin jo selata ja vähän suunnitella, mitä langasta syntyy.Sain nimittäin ihanaa sukkalankaa 150 g. Väri ei ole kuvassa oikea, illalla lampun valossa kuvattu. Sitten vielä kahdet suojukset sukkapuikoille kuljetuksen ajaksi. Minullahan on useammat sukat aina kesken. Miten tarpeelliset ovatkaan, kun kuljen niin paljon junassa etelään ja länteen ja taas kotiin.

Todella suurkiitos Marjaana ihanasta arvontavoitosta. Kirjasta tulee varmaan neulottua useammatkin sukat. kaikki muukin oli tarpeen ja kortti oli kaunis!

Hyvää lapaspäivää!

Pikku hiljaa näitä valmistuneita saa kuvattua ja blogattua. Kaiken muun keskellä on aina ottanut jonkun neuleen mukaan ja niitä keskeneräisiä oli  sitten. Vähitellen uusien aloittamisen myötä myös vanhat työt alkavat valmistua, tulla viimeistellyksi ja kuvatuksi.

 Terassin pöydälle joulun alla majoittui kettu ja nyt sai seurakseen kasan lapasia. Osa on tullut lähes valmiiksi joulun alla ja nyt vain neulottu peukalot.  Siniset ovat muuta lankaa ja kaikki muut kolme paria Seitsemän Veljestä.

Vasemmalta oikealle:

Kellanvihreät Ailit aikuiselle naiselle.Kulutus 80 g.

Siniset lapsen lapaset: Heritage 150. Kulutus 42 g.

Musta-kelta-harmaat aikuisen lapaset.  Kulutus 65 g.

Oranssi-kelta-valkoiset koululaisen lapaset. Kulutus 45g.

 

Lunta on meillä ihan kunnon kinokset ja pihassa risteilevät lähinnä kauriiden polut. Nyt saatiin pääkaupunkiseudun hiihtolomalaisia ja kohta on paljon muitakin jälkiä odotettavissa. 

 

 Päättelemättä jäänyt tiskiliina Blend Bamboosta ja lankaa kului 23 g,

Jouluksi ostin kuusenoksista tehdyn poron ja valot ovat tuikkineet siinä. Kohta on aika luopua porosta ja joulu-/kaamosvaloista. Samassa kuvassa on pohjoisen poro ja etelän nuttu eli Etiopian nuttu. Nuttu on tehty langanlopuista.

Hyvää ystävänpäivää!

Minun ystäväni on kuin villasukka, joka talvella lämmittää.
Minun ystäväni on kuin niitynkukka, joka saa minut hymyilemään.

Tässä on tammi- ja helmikuussa valmistuneet sukat. Näin ystävänpäivän kunniaksi ehdin blogata.

 

Vasemmalta oikealle sukat:

Sinivalkoiset körttisukat valmistuivat pääosin joulukuussa, mutta toinen sukka jäi kaiken keskellä kesken kantapään seutuun. Tammikuussa neuloin loppuun. Sukat on ihanan pehmeät naisten sukat. Lankana on Heritage 150 ( Cascade Yarns ), jossa on 75 %  superwash merinovillaa, 25 % nylonia. Neuloin 3 mm cubic´seilla. Kulutus oli 75 g.

Miesten tavan sukat on Novitan Seitsemän Veljestä  Juhani -lankaa. 3,5 mm n koivuisilla puikoilla kuten loputkin sukat. Lankaa näihin hupeni 121 g.

Kahdet seuraavat on samanlaiset, mutta eri värisinä. Lankana samainen Juhani tarjouslanka. Ihastuin roosan sävyyn ja valkoinen on luonnonvalkoinen. Mallina on Kertut- ohje sivupalkissa,Ullassa ja Ravelryssä. Nyt osaan kutoa nämä sukat ihan ilman ohjekaavioita. Helpot ja näyttävän näköiset pitsisukat. Näitä sukkia neuloessa aina muistan 96-v Kerttu-tätini, jolta sukkien malli saatukin. Sukkiin kului 89 g ja 91 g. Ehkä vähän erilainen käsiala sukkapereissa.

Hyvää ystävänpäivää toivotan kaikille blogini lukijoille!

Kauriita vierailee tontillanne tiheästi. Ennätys oli, että metsikön reunassa oli viisi kaurista ruokailemassa. Yhtenä päivänä satuin näkemään, kun nuori uros oli menossa pihastamme kotikatumme yli naapurin puolelle. Hän katsoi ensin oikealle ja sitten vasemmalle ja sitten kipitti yli kadun :)

Lahjaksi saadut

Kauniit kirjoneulesukat sain viime lauantaina.

Kerttu-tätini on pirteä,iki-ihana ja aikaansaava ja muut huomaava ihminen. Ikää on yli 96 vuotta.  Kerttu-sukkien malli on häneltä kopioitu. Sain tässä muutama vuosi (lähes kuusi vuotta sitten) Kainuun lapaset. Nyt sain nämä sydämelliset sukat. Ne lämmittivät jalkojani hotellissa äidin siunaus- ja muistotilaisuuden jälkeen. Hän antoi muistotilaisuuden jälkeen meille kaikille kuudelle sisarukselle itse neulomansa sukat tai lapaset. Veljet saivat Suomi-sukat ja muut siskot kirjoneulelapaset. Minä sain sukat, kun olin saanut lapaset aiemmin. Se oli niin lämmin ja suloinen asia raskaana päivänä.

Veeraa edelleen, huivi numero 4

 

Niin on loppuvuoden pehmeän harmaansiniset värit tässä huivissa, joka meni viikonloppuna omistajalleen lahjaksi. Lempeät on värit . Tällä Veeran huivilla aloitin tätä huivittelua. Useampaan kertaan aloitinkin, ennen kuin alkoi sujua. Mitä opin: Uutta ei kannata aloittaa kyläillessä ja keskustellessa, vaan ihan rauhassa yksin kotosalla. Ja niin malli ei olekaan hankala!

Malli on Veera Välimäen The First Light. Lankana on Louhittaren luolan merinoa kuten kelta-vihreässä huivissa. Tuulen Tytär ja väreissä Sarastus ja joku muu ja en valitettavasti nyt tähän hätään löydä. Tuntui olevan mieluinen ja perheen miesväkikin fiilisteli huivin pehmeyttä. sain hauskan kuvan heistä, mutta sitä en teille jaa. Lankaa kului 160 g.

Mopo on karannut käsistä huivien suhteen. Kaksi aloitettua, eiku kolme aloitettua on odottamassa vuoroaan. Tämän vuoden aikana ehkä näette huiveja lisää.

Lahjalangoista, huivi numero 3

Oltiin talonvahtina naapurin matkan ajan. Tuliaisiksi sain Norjasta kaksi lankakerää. Nämä värit ovat seuranneet elämässäni pitkään ja uudelleen ja uudelleen ovat olleet käytössä. Nyt valitettavn kauan on ollut aika mustavoittoinen väriskaala, tosin vähän piristettynä harmaalla ja beigellä. Välillä yritän aina tietoisesti ostaa muun värisiä vaatteita.
Mietin, että mitä teen langasta itselle. Sukat ja kämmekkäät? Huiviin päädyin ja tein niin ison kun sain. Nyt on harteilla iso huivi lämmittämässä.

Huivin malli on alunperin Simplicitas Ulla-neuleesta. Muuten ohjeen mukaan, mutta reunapitsiä en ole tehnyt. Neuloin reunaan vain aina oikein ja näin reuna ei kierry. Lankana on norjalainen Vikingin Nordlys ( 75 % superwash  wool, 25 % nylon ) 100g / 350 m. Tähän meni aika tarkkaan kummatkin kerät  ja kokoa on siis. Kulutus oli 192 g.

Huivi numero 2

 Neulefestareilta kesällä ostin huivia varten Louhittaren luolan Tuulen tytärtä.  Väreinä on vihreän sävyissä Lehto ja murrettu keltainen  Keltamulta. Ihanaa konepestävää merinoa, mutta käsinpesua suositellaan. Zingin pyöröillä 3,5 mm neuloin.  Malliksi valikoitui Veera Välimäen Stripe Studies.

Joulukuun alun junamatkalla huivi sai alkunsa ja sattumalta ostetussa lehdessä oli suunnittelijan Veera Välimäen haastattelu. Neuleen alku, ohje ja lehden sivua ja Veeran kuva. Neulefestareilla olin hänen kursseillaan ja taisin vähän hurahtaa huiveihin. No, halukkaita huivin ottajia lähipiirissä riittää niin paljon kuin jaksan vain neuloa. Aloittelen tässä uusia ja ehkä ne joskus valmistuvat.

 Joulukuun monet juna- ja automatkat neuloin huivia ja pikku hiljaa se valmistui viime vuoden puolella. Viimeistelyt jäivät tälle vuodelle. Painoa kertyi 182 g. Enää huivi odottaa omistajaansa ja sirtyy hänen käyttöönsä ensi viikonloppuna.

Huivit kuvattu tammikuisessa aurinkoisessa pakkassäässä sormet melkein jäässä. Tänään keritty seuraavan huivin langat. paitsi valmistuneita on vielä kaksi esittelemättä.

Huiveilua, huivi-iloa,huivi numero 1

 Siinä ne on valmistuneet ja viimeistellyt huivit kasassa. Tippuvat sitten tänne yksitellen.

 

Pienin huivi on nyt tämän vuoden puolella neulottu. Piti löytää helppo ja yksinkertainen malli, vaikka ajatukset kulkisivat missä tahansa. Lisäykset keskellä ja reunoissa reikärivinä. Pääosin tehty matkoilla länsirannikolle ja äidin luon ollessa. Huivista tuli kiva pikkuhuivi kaulaa lämmittämään ja nyt sellaista tarvitseekin tänään ja huomenna.  Lankana on pitkään vuoroaan odottanut Marks & Kattens : Fame Rand. (70 % superwash villa, 25 % polyamid ja 5 % acryl) ja pestäkin saa 40 asteessa. Pieni pätkä jäi lankaa ja huivin paino on 93 g. Tuota lankaa ei näkynyt enää myynnissä. Sukkalangaksi olen sen todennäköisesti ostanut joskus.

2017 valmistuneita

.

Viime vuonna, 2017, neuloin mielestäni samoin kuin ennen. Lankaa kului kuitenkin paljon vähemmän,noin 4,5 kiloa. Paljon rantautui lankaa eri tilanteissa meille. Valmistuneita ei ole niinkään, mutta keskeneräisiä löytyy huushollista. Ehkä alkuvuonna alkavat valmistua. Aika monta työtä olen saanut päättelyä ja viimeistelyä vaille valmiiksi, kun olen kulkenut äitiä katsomassa.  Olen tehnyt paljon "helppoja" neuleita, joissa ei tarvi laskea, eikä seurata tiukasti ohjetta ja eikä ole haitannut, jos on nukahtanut matkalla kesken työn.

Sukkia valmistuu edelleen eniten. 48 sukkaparia neuloin viime vuonna ja se on todella paljon vähemmän kuin yleensä.Sukkia eksyi joulun aikaan lahjapaketteihin aika monta paria.Aikuisten sukkia valmistui eniten, 27 paria ja junasukkia valmistui 12 paria.

Lapasia valmistui useammat kuin aiemmin, 12 paria. Intialainen peukalokiila on se, mikä on innostanut neulomaan. Se on helppo ja istuu käteen. Saajat ovat tykänneet. Olen katsonut Novitan ohjetta, mutta tehnyt selkeästi kapeammat lapaset saajien toivomusten mukaan. Kolmet kämmekkäät neuloin ja ne menivät heti kaupaksi. Jos tänä vuonna tekisi jonkun kämmekäs-parin myös.

Huiveja neuloin 5 kappaletta vuoden aikana ja aloitin aika monta ja ne sitten ehkäpä valmistuvat tämän vuoden puolella. Toiveitakin olisi toteutettavaksi asti. Isotöisin oli oma Ito Sensai-langasta neuloma huivi ja sitäkin oikeastaan vain mohair-silkkilangan takia. Heidi Alanderin huivin tein lahjaksi. Samoin värikkään kolmiohuivin, jota lapsenlapsi piti aluksi yötä päivää. Nyt ei uskalla pitää, ettei likaannu. No, mummi lupasi uuden, kun menee huonoksi joskus.

Kesän KYH-työt aloitettuna. Saattaisi olla nytkin melkein samanlainen kasa, jos kaivaisi kaikki ufot yhteen kasaan. Nyt tammikuussa päätin tehdä kaksi keskeneräistä loppuun ja sitten voin aloittaa uuden työn.Näinkin keskeneräiset vähenevät.

Pikkujuttuja tuli myös tehtyä. Ampparipesiä kappaletta virkkasin neljä ja täytin sanomalehdellä. Tiskiliinoja neiuloin saman verran. Etiopian nuttuja sain neulottua vain yhden valmiiksi ja toinen on keskeneräinen ja yhden piponkin tein.