Eilen oli blogini synttäri, ihan 19 vuotta! Uskomattoman nopeasti vuodet ovat kuluneet. Paljon on tullut neulottua vuosien aikana ja varmaankin erilaiset trendit jotenkin näkyvät blogissanikin. Käsinvärjätyt langat, briossineuleet, huivit , mysteerineulonnat ja erilaiset yhdessä neulomiset (Sukkasato, Kesäyön hullutukset, joulukalenterineulonnat, festarihuivit, hyväntekeväisyysprojektit jne) ovat näkyneet, mutta punaisena lankana on kulkenut aina sukat. Olen neulonut usein aika perussukkia, mutta välillä innostunut muihinkin erilaisiin malleihin. Sukkia on päätynyt perheen, suvun, ystävien jalkoihin muuten vaan tai lahjaksi. Iso määrä on mennyt erilaisiin myyjäisiin lahjoitettuna tai muuten vaan hyväntekeväisyyteen.
Blogin myötä varsinkin alkuvaiheessa oli iso bloggaajien neuleverkosto ja sieltä on vanhoja tuttuja , vaikkakin moni on jäänyt pois. Edelleen blogit on mun lemppareita ja vlogit ei niinkään. Valitettavasti olen välillä laiska kommentoimaan. Instagram on nopea vilkaista, mutta ei sekään ole niin kiva. Vaikka itsekin olen instassa nimellä iso_gnu. Blogini jatkuu, tosin harvemmin nykyisin.
Nyt ei ole neuleita, ovat keskeneräisiä. Mutta kyllä niitä taas kohta tulee.
Äitini puhui aina kangasvuokosta, joka oli hänestä niin kaunis ja ihana kukka. Koskaan en ollut nähnyt ja kurssitoverini muisti asian. Yhtenä koronakeväänä ajelimme hänen kanssaan katsomaan kukkaa Etelä-Savossa. Niin uskomattoman kaunis kukka. Kävelin rinnettä ympäriinsä ja ihailin.
Vielä kuva valkovuokoista, jotka olivat lapsuuteni maisemaan kuuluvia kukkia. Edelleen ne ovat ihania.
Helena Anhavan yhden lempirunoilijani runosta pätkä:
....
"entä jos paljastan teille
että kutojanaisella on juopon sielu,
hän ei juo, hän kutoo.
Itselleenkö -ei- tai kenties sittenkin
vain itselleen,
sille imaginaariselle
joka tahtoisi kääriä villaan
kaikkien maiden repalesielut,
juuri kuin Pussisen akka hän uskoo:
enemmän on lankaa kuin kylmää.
Kun masennus yllättää,
jalat vievät lankakauppaan,
jos raha ei riitä,
hän vain hypistelee ja nuuhkii
(ties vaikka söisi salaa)."
10 kommenttia:
Onnea, onnea! Hieno saavutus tässä heti-mulle-kaikki maailmassa. Jotai sentään on ja pysyy: me bloggaajat! Kyllä sitä entistä, aktiivista blogiyhteisöä kaipaan. Onneksi on muutama blogituttu vielä jäljellä, ja ollaanhan me tavattu ja muutama muukin. Hepsikin vielä jaksaa päivittää sukillaan,) Hyvä Me! Ihana tuo runonpätkä, sitä kyllä joskus johonkin käytän.
Paljon onnea synttärisankarille. Tätä blogia on ollut kiva seurata ja onneksi kirjoitit, että lopettaminen ei ole näköpiirissä.
Joukko entisiä bloggaajia on siirtynyt jos ei tubettamaan, niin ainakin Instagramiin. Mielestäni blogimaailma on aivan oma juttunsa ja vaikka Youtubea katsonkin, on kirjoitetulla sanalla oma painoarvonsa. Pidetään bloggaaminen meidän juttuna.
Kiitos ihanasta Helena Anhavan tekstistä - en tuntenut ennestään, vaikka on minunkin lempirunoilijani.
Vähän ehkä harmittaa kun en ole ollut mukana tuolta 2000-luvun alkuajoilta. Löysin kyllä silloin muoti/tyyliblogit joita luin mutta neulominen ei ollut suuressa roolissa elämässäni silloin niin en lukenut enkä varmaan tiennyt niistä silloin saatikka että olisi itse kirjoittanut. Olen myöhäisherännäinen ja blogini on perustettu vuonna 2018 äitiysvapaalla ja siitä se sitten lähti. Parempi kait myöhään kuin ei milloinkaan.
Paljon onnea ja lisää blogivuosia. Kovin on bloggaajat vähentyneet vuosien varrella, minäkin olen sen huomannut. En jaksa minäkään innostua instasta enkä tubettamisesta, kivempi on kirjoitella kunnon juttuja. Jatketaan me vanhaan malliin
Hyvä runo lopussa, noinhan se juuri menee.
Onnittelut monista blogivuosista! Onneksi vielä löytyy muutama jääräpäinen bloginkirjoittelija, minulle jäärälle lueskeltavaa. Muut sometukset eivät jaksa innostaa, joskus kuuntelen neulevideopodcasteja, mutta harvemmin. Onkin ollut mahtava lueskella kirjoituksia ja nähdä mitä kivaa olet saanut aikaan. Kiitos näistä nopeasti menneistä vuosista neuleiden parissa, ja toivotan vielä monta vuotta lisää :).
Kristiina kiitos! Samaa mieltä, oli se niin blogiyhteisö. Blogeja lukee nopeammin kuin kuuntelee noita videojuttuja. Onhan se samalla itsellekin päiväkirja kaikista neuleista.
Koko runoa en jaksanut ruveta kaivamaan, tuo osa oli tiedostoistani. Hauska runo.
Puikollanikin kiitos! Jooe en lopeta, päivityksiä ei tule niin usein enää. Kyllä kaikki neuleeni laitan. Ehkä kohta rappiotunutta puutarhaakin, kun viitsin ulkoilla. Koivun kukinta on vaan niin hankala, että mieluummin pysyy sisällä.
Bloggaillaan me vaan! Helena Anhava on hyvä. Pitäisikin kaivaa taas runokirjoja esiin.
Maarit, hyvä kun olet nyt mukana. Olin äitiysvapailla 30-25 vuotta aiemmin kuin sinä. Olen aina neulonut enemmän tai vähemmän, mutta 90-luvun lopulta lähtien enemmän kun jäimme taas kahden.
Kiitos Sude! Bloggaillaan me vaan ja luetaan ja kommentoidaan, kun jaksetaan. Luen välillä puhelimesta blogeja ja en jaksa naputella kommentteja. Runo on hyvä tosiaan.
Kutookutoo kiitos! Muuten mulla on ollut välillä ongelmia kommentoida sulle. Häviävät jonnekin avaruuteen.
Lähetä kommentti