Neulefestarit mielessä

Koneeni kanssa on ongelmia, parin päivän takkuamisen jälkeen pääsin toisesta kaikkien salasanojen häviämisen ja  muun jälkeen. Tekninen tukeni on kaukana muilla mailla.
Neulefestarit olivat ja menivät . Hauskaa oli ja aurinkoa, neulomista, risteilyä, tapaamisia ja ostoksiakin tänä vuonna reilusti. Kaikilla langoilla on suunnitelma.

Tämä lanka oli uusi tuttavuus -sweetgeorgia. Aivan upeita värejä oli tässä langassa ja muutama vyyhti joululahjasukkiin ja -lapasiin lapsenlapsille tuli ostettua.  Minun pitää jatkaa mamman eli äitini perinnettä, kun hän aikoinaan lastenlasten sukkiin laittoi jouluna karkkia ja sittemmin myös ksylitolipurkkaa. Lapsenlapset muistelivat kaikki lämmöllä näitä odotettuja lahjoja; kirjoneulelapasia ja raitasukkia. Aikuistuttuaan saivat samat lahjat ilman karkkia. Äitini muistotilaisuudessa lapsenlapseni tulivat supattamaan: mummi, etkö voisi tehdä samalla lailla.  Nyt siis jatkossa annan sukat ja lapaset jouluna ja karkkeja johonkin sukkaan tai lapaseen laitettuna.

Handulta ostin myös sukkalankaa ja silmukkamerkkejä. Merkeillä on ihme tapa hävitä tai sitten on monessa työssä kiinni. Puffalan sukkalankaakin tuli ostettua.

La Fee Fil  lankakakkuja olen katsellut, mutta nyt ostin huivia varten yhden. Huivimalli on vielä hakusessa, mutta kyllä se löytyy Ravelrysta.

Siellä sitä istuttiin penkeillä ja tuoleilla ja puhutiin ja neulottiin ja joskus purettiinkin ja tutustuttiin uusiin ihmisiin ja tavattiin vanhoja tuttuja. Loma! eläkeläiselläkin.

 

Tässä se kasa on, mikä tuli ostettua. Sitä on sitten vain ruvettava saamaan valmista toisesta päästä. Kovin vihreävoittoiselta tuo keko näyttää. Se väri miellytti itseä nyt. Tummanvihreästä tulee villatakki itselleni ja oikealla vähän pilkottavasta vaaleammasta vihreästä on tulossa myös itselleni pusero. Lopuista sukkia ja lapasia .  La Fee Fil-in langasta huivi itselle tai jollekin muulle.

Stephenin huivit ja briossia. Ei ihan vielä minun heiniäni. Myöhäistyin kursseille ilmoittautumisessa, jos ensi vuonna...

Toivolan pihalla

Neulefestarit alkoivat jo tänään,mutta huomenna ehdin paikalle jossakin vaiheessa. Lapsenlapsia on ollut tämän viikon vieraanamme ja lähtevät huomenna.

Toivolaan pihalla olen huomenna ja kursseille en ehtinyt kaikessa hässäkässä ilmoittautua, en siis ole enää nopea.  Laivaristeilylle olen menossa. Haikukaan ei ehtinyt tietenkään valmiiksi, ei lähellekään. Onneksi ei ole pakkokaan.Joka kesä olen ollut mukana KYHissä eli Kesäyön hullutuksessa. Nyt ei kyllä tullut mieleenkään. Kunhan neuloo keskeneräisiä pois alta ja odottamassa on yksi ja toinen suunniteltu neule lankoineen.

Mitenhän sitä pysyisi aisoissa houkutusten keskellä viikonloppuna. Kuusivuotias lapsenlapsi totesi tänään lankavarastojani katsellessa, että mummilla on ihan liikaa lankoja. Jospa se lause soisi takaraivossa viikonloppuna. :)

Pitkä tauko

Bloggaamisessa on ollut pitkän pitkä tauko. Neulomista en kuitenkaan ole unohtanut. Mutta ajokilometrejä (tosin pelkääjän paikalla ja usein nukkuen) on tullut melkoisesti tuon toukokuun alun jälkeen ja junamatkoja. Helsingissä on käyty viisi kertaa ja Porissa kaksi kertaa , ja kerran Tampereella ja kerran Kuopiossa. On tyhjennetty yksi isohko huusholli ja oltu muuttamassa kahta perhettä, etsitty toimistoa ja löydettykin,jne. Silmukka silloin tällöin on tehty, mutta keskeneräisiä on pilvin pimein.  Paljon on purettu, ja neulottu uudelleen. Jossakin vaiheessa alkavat valmistua varmaankin.

 

Huushollissa on monenlaista tavaraa nyt. Erilaisia käsitöitä on paljon: neuleita, nyplättyjä liinoja, virkattuja liinoja, mattoja, raanu, pellavaliinoja. Äidin itse kasvattamasta ja käsittelemästä (loukuttu, lihdattu, kehrätty, kudottu) pellavasta liinat ovat rakkaita.

Neulepusero on aikoinaan äidille neulomani sen aikaista muotia. Intarsianeuleita tein paljon. Tämä on muistaakseni TV-kuuluttaja Irene Usvasalon malli. Hän teki ainakin yhden neulekirjan ja neuloi paljon kuulutusten välissä.

Pesin puseron (jopa koneessa hienopesuohjelmalla) ja pusero on kuin uusi. Tuohon aikaan en merkinnyt muistiin  lankoja yms tietoja. Äiti piti paljon puseroa. Meinasin laittaa kirpparille, mutta tuolla se on roikkunut vaatepuussa kodinhoitohuoneessa ja en osaa päättää mitä teen. Olen sen verran äitiä isompi, ettei mahdu päälle.

Täysin purjein eteenpäin

On taas huivituttanut. Lopulta sain huivini kuvattua aurinkoisena iltana pihalla. Harmaan omenapuun rungolle tuo tuntui sopivan väreiltään. Keväinen iltaaurinko tuli esiin, kun olin kuvaamassa ja vähän haittasi. Kiva kuitenkin, kun aurinko paistoi.

 Malli on Katrine Birkenwasserin Flying Jib Shawl. Löytyy Ravelrystä. Lentävältä purjeelta se näyttääkin. Purje sopinee tähän aikaan, kun huomenna tulee 12 vuotta bloggausta. Aika lailla tahti on harvennut vuosien varrella. Kiva on välillä selata ja katsella , mitä tulikaan tehtyä. Kaikkea ei millään muistaisi. Eteenpäin jatketaan rauhallista tahtia, kuten mummille sopii.

Lanka on WalkCollection Cozy Merino, superwash merinovillaa.
366 m / 100 g | 100 % superwash-merino. Harmaa on Grannyt Grey ja kauniin poltetun oranssin ja harmaan yhdistelmän langan värin nimeä en nyt löydä.  Kirjaukseni ovat mitä sattuu. 191 g.

Malli oli helppo ja mukava neuloa. Alussa oli hankalaa saada reunasilmukoita riittävän löysäksi, purkuun meni kerran, mutta muuten kivaa neulottavaa. Lanka oli myös ihanaa neuloa 3,75 mm puikoilla.  Neuloessa jo suunnittelin erilaisin langoin neulottavaa uutta huivia. Mutta ensin nyt muuta.

Värit sointuvat hyvin harmaaseen graniittiin ja punaiseen tiiliseinään.;) Lisäksi lempeät värit sointuvat harmenevaan mummiin.

Hauskaa vappua!

Olemme saaneet nauttia viikonlopusta vappuun pienestä vieraasta. Kaikenlaista on ehditty touhuta yhdessä. Osassa on tarvittu isovanhempien apua.

 

Sinellissä oli hauska askartelupaketti, jossa oli valmiina kynät ja eri värisiä silkkimassoja ja vähän helmiäismassaa.  Kauniita ja kivat koristeet muotoutuivat kolmasluokkalaisen käsissä. Massa oli kovettumassa, kun kynät uusinen "päineen"  olivat pystyssä mukissa.

Tanhupallolla on karvamato, johon mummikin on tutustunut vaikkei seurannutkaan Putous-ohjelmaa. Kaikenlaista on säästössä; ikivanha hupun reunan turkis. En edes muista missä takissa on ollut aikanaan. Näiden todellisten karvamatojen teossa tarvittiin isovanhempien apua. Talutusnuorien virkkaukseen ei mennyt kauan aikaa lapsenlapselta. On tosi nopea virkkaamaan.

Tanhupallon askartelukirjassa oli suunnilleen tällaisen hammasharjatelineen ohje. Päähän sopivia styrox-palloja ei ollut mummin varastoissa, mutta vanhat sukkahousut pumpulitäytteellä ajavat saman asian. Ainahan sitä ohjeita mukaillaan - itse ainakin neuleohjeita usein.
Nopeasti aika hurahti kaikenlaista touhutessa ja vappuakin juhliessa . Ehdittiin keskustaan ostoksillekin.

 Mukavaa Vapun jatkoa jokaiselle ja alkavaa kevättä!

Keskeneräisten keskeltä

Melkoista vauhtia elämä on välillä. Ihan pakko on miettiä, miten ehtisi töihin kaiken keskellä. Onneksi on eläkkeellä. Mahtavat lumimäärät ovat pihasta sulaneet lähes silmissä ja lumikellot ovat kukkineet jo jonkin aikaa ja muutkin alkavat työntää päätään esiin. Pääkaupungissa kevät on pidemmällä ja sain taas ihailla valkovuokkoja. Napsin jossain aamulla ohikulkiessa vielä aurinkoa odottavia valkovuokkoja.

Illan suussa ennen kotiin lähtöä nappasin pikapikaa nämä avoinna olevat valkovuokot kuvaan.

 

Näitä pipoja neuloin eriväreissä ja vähän eri kokoisina kaikkiaan kahdeksan. Tämä oli kesäteloilla, mutta pääsi vielä kuvaan.  Lankana  on edelleen Sandnes garnin Lun ull, Merinolanka ja puikot 4 ja 4,5 mm. lankaa tähän kului 82 g. Nyt on korissa eri värisiä jämiä merinolankaa. Huivin vai raitapipon neulon ensi syksyksi jollekin?

 

Lanka on aivan ihastuttavan pehmeää ja ihana pitää. Ei kutita missään nimessä.

Yhden vaaleanpuna- valkoraitaisen pipon kaveriksi tein Seitsemän Veljestä langasta lapaset. Nyt totutulla intialaisella peukalolla ja suht kapeana alakoululaiselle. Lankaa kului 48 g. Sukkia odottaa kuvausta, samoin yksi huivi on viimeistelyä vaille valmis.

Puikoilla on sen verran keskeräisiä, että täytynee kesäkuu pitää keskeneräisten lopetuskuuna.Vuodesta toiseen olen osallistunut Keäsyön hullutukseen eli aloittanut kesäkuun ekasta päivästä juhannukseen joka päivä uuden työn ja pyrkinyt saamaan ne valmiiksi heinäkuun loppuun. Nyt jos olen järkevä, niin en osallistu moiseen hullutukseen.

Pihaa siivotessa talven jäljiltä löytyi lasten vanhan hiekkakasan pohjilta melkoinen määrä vauva-korvasieniä. Siellä ne kasvavat.

Melkoinen yllätys oli. Pihassa ei ole koskaan kasvanut korvasieniä.

Pipoja

Oli pakko ottaa pikaotos ja kuvailla sitten myöhemmin. On näet menossa nyt kolme näistä synttärilahjaksi. Olen lähes korvia myöten täynnä näitä raitapipoja. Nyt on kaikki kuusi lastenlasta saanut/saamassa piponsa. Kaksi lapsistakin sai omansa.Tytöt saivat jo aiemmin ja yksi pojista. Neljäskin on jo omistajallaan, ei tosin kuvattu. Sama  malli, mutta väri kelta-vihreänä. Lankana  on samainen Sandnes garnin Lun ull, Merinolanka ja puikot 4 ja 4,5 mm kaikissa pipoissa. Näihin neljään kului 273 g.

Jyväskylän käsityömessut

Jyväskylässä on tänä viikonloppuna käsityömessut. Olihan siellä samaan aikaan hyvinvointi- ja antiikkimessutkin, jotka kummatkin jätin väliin. Ostin Niina Laitisen kirjoneulesukkien ohjeet ja ja Pakkasyöt-sukkaohjeen. Tähän malliin on jo langat pengottu varastoistani -saaja valitsi jo olemasta olevista langoista.Kirjoneulesukatkin on tilattu. :) Lisäksi korttiaskarteluun pari stanssia ja yhden leimasinsetin. Korttipohjia tarvitaan aina ja lisäksi muutama ihana jäätelönappi lasten kortteihin.

Lankoja tietenkin hypistelin ja jotain on todella ostettava. Mutta lankaa ostin suunniteltuun projektiin 400 g. Aloittelen joskus myöhemmin, ehkä jää syksyn puolelle. Langat on Handun ihanaa merinovillaa. Omista varastoistani poistui 450 g tyttären neulottavaksi. Siis ei lisääntynyt langat tänään.

Keskeneräisiä löytyy melkoinen kasa huushollista. Mutta ehkä pikku hiljaa valmistuvat, mutta on ollut muuta touhua ja vielä jatkuukin jokin aikaa. oikeasti on ihan pakko välillä ihmetellä yhtä asiaa, miten sitä ehti tehdä pitkää päivää ja työviikkoa. ;)

Kotiuduttu Lapista

 

Pieni talitintti laulaa:
Talvi väistyy jo!
Joka päivä lämpimämmin,
paistaa aurinko.
Huhtikuussa lämmin tuuli,
puissa huminoi.
Lumi sulaa, kevään laulu,
kaikkialla soi.
Leskenlehden keltahattu,
kertoo riemuiten;
väistynyt on talven valta,
valo voitti sen.
Anna-Mari Kaskinen

Pääsiäisen iloa jokaiselle!

Kuvissa lastenlasten kanssa tehtyjä pääsiäisseudun koristeita.

Pääsiäissukat

Varastossa on omia ja yhdistysten tavaraa laatikoissa. Välillä arvuuttelee ja avaa laatikoita.Viime käynnillä yhdessä "hehtaarihalli-myymälässä" silmät osuivat Smart Storen värillisiin laatikoihin. Sinisiä oli yksi ja myrkynvihreitä kaksi.  Niillähän heti varaston oven avattua tietää, mitä on missäkin. Ihan näin järkyttävän vihreä laatikko ei ole päivän valolla.

No, laatikosta sukkiin eli varsinaiseen asiaan. Viikonlopun arpajaisiin muiden palkintojen ohelle neuloin viime viikonlopun kokouksissa Pääsiäissukat. Anteeksi vaan, mutta en edes ymmärrä, miksi olen ostanut moista lankaa. Ei ollut kaunista neuloessa ja  ehkä vähän parempi sukissa. Loput langat neuloutuivat pääsiäismuniksi. Suorakaitale aina oikein, jonka ompelin päistä suppuun ja sivusauman kiinni. Langasta riitti toiseen ripustuslenkki ja toiseen ei.Toisen sisällä on viime pääsiäiseltä jäänyt munan sisällä oleva muovikotelo ja toisen sisällä ihan askartelukaupasta ostettu muovimuna. Pääsiäismunia jaksoin tehdä kaikkiaan kuusi niillä langanlopuilla mitä oli. Tässä tämän vuoden puolella olen melkoisen kassillisen jämälankoja antanut tupsujen tekoon yhdelle lapsenlapselle ja toisen peittolankoja yhdelle lapsista. Kiva kun vähän keveni, mutta viime viikkoina olen ostanut pipolankoja 800 g! Se siitä vähennyksestä.

Lanka on Seitsemän Veljestä Aurora. Naisten sukkiin meni 89 g lankaa ja loput pääsiäismuniin.

Olen neulonut paljon muuta tässä, mutta kesken on kaikki. Ehkä pääsäisen jälkeen alkaa olla valmista, kun talvilomakin vietetty.

Uusia pipoja kävelyllä

Viime postauksen pipo sai sitten lisää kavereita viikonloppuna, kun kaksi seuraavaa tilausta on toimitettu saajilleen ja osin valmistettu heidän valvovien silmiensä alla.

 

 Pipot olivat päässeet tänään ulkoilemaan yhdessä. Meillä kotona sanottiin, kun uusi vaatekappale otettiin käyttöön , että se se uudistettiin. Nyt on nämä pipot uudistettu.

Värit tässä pipossa on samat kuin edellisessä postauksessa pipossa: roosa ja valkoinen . Lankana  on samainen Sandnes garnin Lun ull, Merinolanka ja puikot 4 ja 4,5 mm. Resorissa 84 silmukkaa ja pipossa varsinaisesti 84 silmukkaa. Lankaa kului 81 g.   

Tämä samasta langasta neulottu pipo on pikkuisen pienempi , 80 silmukkaa ja samat puikot. Väreinä on mariininsininen ja vaalea merenvihreä. Lankaa kului 62 g.

Lanka on ihanaa, pehmeää merinoa ja mukava neuloa. Syytä onkin, sillä tilauksia ja toiveita on ponnahdellut lisää. :)

Viemisiä/tuliaisia

Huiveja on valmistunut. Viime kesänä olin Veera Välimäen erilaisilla kursseilla kesän Neulefestareilla.Innostuin tosissaan. Olenhan ennenkin tehnyt jotakin. Mutta nyt tänä talvena olen tehnyt useamman ja puikoilla on kaksi tälläkin hetkellä.

Alkuun oli Lystigin lahjaksi saama merinosinkku (yksisäikeinen merinolanka). Vaalea lanka nimeltään Arctic sunrise, (100g/366m). Olen pidempään miettinyt, että mitä lankaa sen kanssa neuloisi huiviin. Huivi oli selvä juttu. Ainakin yhdet langat olen ostanut, mutta kyllä ne paikkansa löytävät jossain muussa huivissa.

Kuva vähän vääristää lohenpunaista lankaa muuttaen sen kirkkaammaksi kuin onkaan. Lanka on WALK Cozy Merino värissä Summer sorbet. (366m/100g).

Vielä harmaa lanka - the uncommon thread merinoa kuten muutkin. Värinä on chrome. (100 g/ 400m). Ekaksi ostin tummemman harmaan, mutta purin sen aika alkuvaiheessa pois. Oli liian kova väri. Nyt on parempi Huivi on iso ja kivasti monella eri tavalla kaulaan kieputettava. Saaja on jo käyttänytkin sitä ja mallina on alaluokkalainen.

Kuvat otettiin aamulla ennen lähtöämme kotiin. Huivi jäi pääkaupunkiseudulle.  Niin ne aina löytävät kotinsa. Tämä huivi suunniteltiin saajalle. Hän valitsi malliksi Veera Välimäen Neon Beast ja langat mietittiin yhdessä suunnilleen ja minä ostin mahdollisimman toiveiden mukaisesti Titityystä. Huivi on isokokoinen, ihanan pehmeä ja painaa 208 g.

Yksi hiihtolomalaisista tilasi pipon ja sekin jäi pääkaupunkiseudelle jo tehtynä. Toiveena oli väreistä violetti, vaaleanpunainen tai valkoinen. Tällaisen mummi sitten teki . 88 silmukkaa ja leveät raidat  ja tupsu. Oli sopiva. Nyt on sitten tientekin serkkutytölle suunnilleen samanlainen pipo tilattuna ja pikkuveljenne eri värisenä. Vielä puuttuu kolme tilausta. ;) Yleensä serkukset tilaavat peräkkäin samanliasia, tosin tytöt ahkerammin. Lankana oli ihana merino, Sandes garnin Lun ull.Pipo on kevyt 60 g. Pipoja seuraa vielä.:)

Melkein kuin Iisakin kirkko

Vuonna yksi ja kaksi, ei vaan syksyllä 2016 aloitin neuletakin. Malli on Joji Locatellin Earnest cardigan. 
Takki on ensimmäinen, jonka olen neulonut ylhäältä alas. Sitä on neulottu pikku hiljaa. Monet asiat elämässä hidastivat neuleen edistymistä. Pientä takkuamista ja uuden opettelua on ollut. Neulekin ollut sen verran iso, etten ole kuljettanut sitä päivän matkoilla etelään, länteen tai pohjoiseen. Väri on luonnossa syvempi kaunis ruskea kuin kuvissa. Mutta tietysti ruskea ei ole kaikista kaunis. Yksi kummipojistani joskus kaukaisella 70-luvulla ihmetteli, miksi minulla on aina surkeita vaatteita. Onneksi tarkoitti kuitenkin ruskeita eikä mitenkään huonoja tai surkeita.

Muutama kuuden silmukan palmikko on väännetty niskaan, etukappaleiden reunaan ja keskelle selkää. Neljä palmikkoriviä kiertää edessä ja keskellä selässä. Kahden kerroksen helmineulettakin sai vahtia, ettei mennyt väärin. Yhtäkkiä katsoen en ainakaan huomaa isompia virheitä. 

 

Kuvauspäivä oli talven kylmimpiä päiviä. Vähän viileää oli, vaikka takki onkin lämmin. Näihin kuviin saatte tyytyä.

Lankana oli Cascade Yarns Heritage 150 Sock yarn (75 % merino superwash, 25 % nylon)  ja 3,5 mm puikot. Lähes tarkalleen puolikiloa kului lankaa, 501 g.

Arvontavoitto perillä

Osallistun välillä blogien arvontoihin. Villasukkavuosi-blogissa oli arvonta, johon teki mieli osallistua. Ja Onnetar oli suosiollinen. Viime tiistaina Marjaana ilmoitti paketin lähteneen  ja loppuviikolla se oli netin mukaan paikkakuntamme pääpostissa eli omassa postissa. Ajattelin perjantaina , että kyllä se lappu maanantaina tulee. Vielä mitä, ei todellakaan. Illalla seitsemän maissa sähköpostin kopion kanssa menin postiin. Paketti löytyi ja vielä kaupoille ja parin tunnin päästä pääsin avaamaan pakettia. Pelkäsin, että posti ehtii vielä palauttamaan paketin lähettäjälle. Nykyisin säilytysaika on lyhentynyt postissa viikkoon.

Paketti oli iloinen, punavalkoinen postipaketti.

Paketin sisältö ei paljastunut heti. Ensin tuli esiin Niina Laitisen kassi. Tiesin odottaa kirjaa ja lankaa.

Olihan siellä suosittu kirja, Villasukkien vuosi. Ehdin jo selata ja vähän suunnitella, mitä langasta syntyy.Sain nimittäin ihanaa sukkalankaa 150 g. Väri ei ole kuvassa oikea, illalla lampun valossa kuvattu. Sitten vielä kahdet suojukset sukkapuikoille kuljetuksen ajaksi. Minullahan on useammat sukat aina kesken. Miten tarpeelliset ovatkaan, kun kuljen niin paljon junassa etelään ja länteen ja taas kotiin.

Todella suurkiitos Marjaana ihanasta arvontavoitosta. Kirjasta tulee varmaan neulottua useammatkin sukat. kaikki muukin oli tarpeen ja kortti oli kaunis!

Hyvää lapaspäivää!

Pikku hiljaa näitä valmistuneita saa kuvattua ja blogattua. Kaiken muun keskellä on aina ottanut jonkun neuleen mukaan ja niitä keskeneräisiä oli  sitten. Vähitellen uusien aloittamisen myötä myös vanhat työt alkavat valmistua, tulla viimeistellyksi ja kuvatuksi.

 Terassin pöydälle joulun alla majoittui kettu ja nyt sai seurakseen kasan lapasia. Osa on tullut lähes valmiiksi joulun alla ja nyt vain neulottu peukalot.  Siniset ovat muuta lankaa ja kaikki muut kolme paria Seitsemän Veljestä.

Vasemmalta oikealle:

Kellanvihreät Ailit aikuiselle naiselle.Kulutus 80 g.

Siniset lapsen lapaset: Heritage 150. Kulutus 42 g.

Musta-kelta-harmaat aikuisen lapaset.  Kulutus 65 g.

Oranssi-kelta-valkoiset koululaisen lapaset. Kulutus 45g.

 

Lunta on meillä ihan kunnon kinokset ja pihassa risteilevät lähinnä kauriiden polut. Nyt saatiin pääkaupunkiseudun hiihtolomalaisia ja kohta on paljon muitakin jälkiä odotettavissa. 

 

 Päättelemättä jäänyt tiskiliina Blend Bamboosta ja lankaa kului 23 g,

Jouluksi ostin kuusenoksista tehdyn poron ja valot ovat tuikkineet siinä. Kohta on aika luopua porosta ja joulu-/kaamosvaloista. Samassa kuvassa on pohjoisen poro ja etelän nuttu eli Etiopian nuttu. Nuttu on tehty langanlopuista.

Hyvää ystävänpäivää!

Minun ystäväni on kuin villasukka, joka talvella lämmittää.
Minun ystäväni on kuin niitynkukka, joka saa minut hymyilemään.

Tässä on tammi- ja helmikuussa valmistuneet sukat. Näin ystävänpäivän kunniaksi ehdin blogata.

 

Vasemmalta oikealle sukat:

Sinivalkoiset körttisukat valmistuivat pääosin joulukuussa, mutta toinen sukka jäi kaiken keskellä kesken kantapään seutuun. Tammikuussa neuloin loppuun. Sukat on ihanan pehmeät naisten sukat. Lankana on Heritage 150 ( Cascade Yarns ), jossa on 75 %  superwash merinovillaa, 25 % nylonia. Neuloin 3 mm cubic´seilla. Kulutus oli 75 g.

Miesten tavan sukat on Novitan Seitsemän Veljestä  Juhani -lankaa. 3,5 mm n koivuisilla puikoilla kuten loputkin sukat. Lankaa näihin hupeni 121 g.

Kahdet seuraavat on samanlaiset, mutta eri värisinä. Lankana samainen Juhani tarjouslanka. Ihastuin roosan sävyyn ja valkoinen on luonnonvalkoinen. Mallina on Kertut- ohje sivupalkissa,Ullassa ja Ravelryssä. Nyt osaan kutoa nämä sukat ihan ilman ohjekaavioita. Helpot ja näyttävän näköiset pitsisukat. Näitä sukkia neuloessa aina muistan 96-v Kerttu-tätini, jolta sukkien malli saatukin. Sukkiin kului 89 g ja 91 g. Ehkä vähän erilainen käsiala sukkapereissa.

Hyvää ystävänpäivää toivotan kaikille blogini lukijoille!

Kauriita vierailee tontillanne tiheästi. Ennätys oli, että metsikön reunassa oli viisi kaurista ruokailemassa. Yhtenä päivänä satuin näkemään, kun nuori uros oli menossa pihastamme kotikatumme yli naapurin puolelle. Hän katsoi ensin oikealle ja sitten vasemmalle ja sitten kipitti yli kadun :)