tiistaina, tammikuuta 11, 2022

Keskeneräisten keskellä

Kutookutoo kysyi viime postauksen kommentissa, että montako keskeneräistä minulla on. Mietin, että ilkeääkö noista puhua. Mutta miksei ja samalla itsekin voi katsoa , mitä valmistuu tänä vuonna ja mitä jää kesken ja mitä uusia tulee.

Tässä kollaasissa on pieniä töitä. Ylärivissä on pipo, joka jäi kesken vuosia sitten. Se ei ollutkaan sellainen, että olisi kelvannut. Ylärivin keskellä on ennen joulua aloitetut kämmekkäät itselle. Jäi kesken, kun oli pakko tehdä joululahjoja yms. Ylärivissä oikealla on "odotustyö", jota kuskaan käsilaukussa eri tilanteisiin, joissa pitää jonkin aikaa kuluttaa aikaa. Harmi, että viimeksi labrassa varatusta ajasta huolimatta meni puolisen tuntia ja työ oli kotona.Tämä työ on edelleen odotuskäsityö.
Keskirivi: Pandalapaset on olleet tosi kauan kesken ja eka lapanen vasta menossa. Kirjoneule tökkii. Keskellä olevat sukat x2 ja lapaset tein jo tänä vuonna valmiiksi. Oikealla on eka korona-keväänä aloitetut sukat ja hankala pitsikuvio ja sitten huomasin tehneeni eripituiset resorit. Purkamista olisi ja todennäköisesti nämä päätyvät kokonaan purkuun ja sitten muihin sukkiin.
Alarivin vasemmat sukanvarret on aloitettu varmaan 15 vuotta sitten, ehkä jatkuvat joskus. Kehäkukkalapasista puuttu peukut. Nalle-langasta aloitettu  joskus vuosia sitten kämmekkäät.
Ylärivi: Etiopian nuttu on kesken. Näitä on yleensä aina kesken joku. Nutun valmistuttua aloitan seuraavan. Keskellä on Ilun Handun langoista Breathing space itselle. Ei kiire, muut työt saa mennä edelle. Oikealla ohuista sukkalangoista dominopeitto, joka on ollut tosi kauan kesken. Sitäkin tehdään joskus pala kerrallaan. Pääkaupunkiseudulla on varakäsityönä yksi toinen dominopeitto. Kun siellä tulee valmista, niin voisin siirtää tämän sinne.
Keskirivi: Mun Douglas-villatakki. Puuttuu hihat, resori ja taskut.  Keskellä huivi, joka jäi jumiin pitsiin. Trick of Lights  muistaakseni, ohje on. Mietin jatkanko vai muuttuuko toiseksi huiviksi. Oikealla Heidi Alanderin huivi, jonka pitsiä tein äidin elämän loppuvaiheessa ja väärin meni. Kerran jo purettu koko pitsi ja nyt pitäisi purkaa puoliväliin ja tehdä uusiksi. Oranssi on yksi lempiväreistäni. Äidin kuolemasta on jo neljä vuotta ,varmaan jaksaa keskittyä. Kaiken kaikkiaan pitsit tuntuvat olevan mun heikko kohta.
 Alarivi: Villapesusiskot -huivi jäi kesken vihreään pitsiin. En tykkää pitsistä ja vihreä väri on väärin valittu. Joskus vihreä osuus menee purkuun ja mun pitää koota voimia tehdä pitsiosuus uudelleen, Keskellä on yhdelle lapsenlapselle pusero tulossa, olen tässä jo pidempään odottanut mittoja ja siksi kesken. Sen teen heti loppuun, kun saan mitat. Oikealla ruskea ikivanha liivin alku,josta ohjekin hävinnyt ja liivi onkin jo lankana ja Hugo-kauluri aika pitkällä ja tulossa itselle.

Olen sata varma, että jostain putkahtaa vielä joku vuosikymmenten takaa oleva työ. Mua ei yleensä hermostusta monta keskeneräistä. Teen eri töitä eri tilanteissa. Olen osallistunut monena vuonna KYH-tempaukseen, jossa aloitetaan työ joka päivä kesäkuun ekasta juhannukseen. 

10 kommenttia:

Puikoillanikin kirjoitti...

Mielenkiintoinen yhdistelmä ja niin tutulta kuulostaa. Usein käy että jostain innostuu, sitten se ei olekaan aivan sitä, mitä ajatteli. Sitten väliin tulee jotain, joka syrjäyttää alkuperäisen. Purkaakaan ei raaski, kun on nähnyt niin paljon vaivaa.

Mietin, tekisinkö minäkin tuollaisen päivityksen. Innostaisiko se vai lannistaisi - ainakin joitain osin nolottaisi.

KristiinaS kirjoitti...

On mulla muutaman kesken, yks ollu vuosikausia ja jatkaa edelleen kaapinnurkassa oleskeluaan. Mutta ei mulla koskaan noin montaa ole. Ehkä se on rahakysymyskin, aina ei voi ostaa uutta lankaa vaikk mieli tekisin. Siinä sitten vaan on tehtävä aloitettuja neuleita valmiiksi. Nyt on tekeillä sormikkaat 2 x sukat aktiivisesti ja yks iso villatakki sillon ku muuta ei satu käsiin.

Kutookutoo kirjoitti...

Olipa hauska postaus! Sinullahan on tässä oikein neulebingon ainekset kuvineen kaikkineen. :)
Jotkut jutut eivät tekemällä valmistu, tarkoitan sitä että aina pitää olla keskeneräinen sukksudin. Ihan vaan siksi että aina tulee aika ja paikka odottaa jotain, ja silloin on pakko tehdä jotain joka tulee selkärangasta.
Minähän jonkun verran jo kirjoittelinkin omista keskeneräisistä, mutta tiedän että niitä on enemmänkin. Olen vain tunkenut ne lankalaatikoihin ja unohtanut.

Vanuttunut Villasukka kirjoitti...

Minulla on ainakin sellainen juttu, etten yleensä mitään isoa työtä tee kerralla loppuun, kyllästyn. Ja muutenkin aloittelen hetken mielijohteesta sitä sun tätä, suurin osa valmistuu aikanaan, toiset ei koskaan. Ei haittaa, pääasia, että puikot heiluu iloisesti.
Näyttäisi siltä, että aika moni keskeneräisistäsi esitellään täällä melko pian :)

Iso Gnu kirjoitti...

Puikoillanikin:Kaikki ei ole sitä , mitä on kuvitellut. Tosiaan kesken jäämiseen on useampia , erilaisia syitä.Tee vaan luettelo. Huomasin tuon innostavani, kun nostin ne päivänvaloon. ;)

Kristiina:joku pesämuna pitää olla kaapin perukoilla. ;) No, eihän tämä ole järkevää. Jospa ne vaikka tänä vuonna vähentyisi mulla, kun muutenkin olen yrittänyt läpikäydä nurkkiani.

Kutookutoo:Kiitos! Neulebingoksihan nuo sopivat hyvin, hyvä idea. Jospa se vaikka innostaisi saamaan niitä pois. Aina todella pitää olla kesken olevia ja helposti käsille otettavia ja mukaan tempaistavia töitä. On mullakin lisäkis varmaan jossakin jemmoissa kesken olevia. Sieltä ne joskus tulee vastaan.

Vanuttunut villasukka: aika samanlaista kuin minulla. Kauaan ei jaksa samaa ja isojen välissä on tehtävä pienempiä töitä. Toivottavasti näistä valmistuu-ainakin osa.

Olifantti kirjoitti...

Pitäisköhän minunkin. Niitä keskeneräisiä on siellä sun täällä. Voisi olla asiallista kerätä yhteen ja ehkä tehdä valmiiksikin.

Iso Gnu kirjoitti...

Repu: voisihan niitä katsoa. Sitten ehkä joku valmistuu ja tai joku muuttu langaksi ja sitten ihan joksikin muuksi.

Matleena kirjoitti...

Hups, onpas sinulla tosiaan keskeneräisiä! Olenhan minä sen tiennyt, mutta oletin vähäisemmäksi. Ihailen tuota sinun taitoasi pitää nuo kaikki järjestyksessä ja tehdä sopivina aikoina. Kuten olen joskus kertonutkin, minä olen sellainen yhden työn tekijä. No, joskus saattaa olla pari tai korkeintaan kolme keskeneräistä, mutta pian ne teen valmiiksi. Ja jos ei joku työ ei täytäkään odotustani, niin purkuun menee.

Iso Gnu kirjoitti...

Matleena: on niitä keskeneräisiä. Lyhytjännitteinen ihminen? Liian monta innostavaa asiaa ja aloittaa sitten aina uuden. Kyllä jotkut menevät purkuun kuten tuo ruskea liivin aloitus ja valmistuvat aikanaan. Juuri päättelin niistä langoista uuden kaulurin itselle, muuten viimeistelemättä.

Matleena kirjoitti...

Iso Gnu, en sanoisi sinua lyhytjännitteiseksi, kun vuosienkin kuluttua teet keskeneräisen valmiiksi. Mietin, mikä olisi sopiva sana, ehkä laaja-alainen.😀