Rumat ja vähän kauniimmat sukat

 

Tässä ja hieman väärän värisinä eivät näytä ihan niin rumasukilta. Kävin Prismassa joku aika sitten ja  lankahylly oli houkuttelevasti esillä. Kävin katsomassa, onko uusia lankoja tullut Novitalle ja uusia syksyn värejä. Löytyi kerä nimeltään Tähti ja väri Kassiopeia.Ruskean ja oranssin sävyt on niitä, joista pidän. Lanka on kuin Seitsemän Veljestä, mutta 1 % polyesteria mukana ja tässä se oli häivähdys kuparia. Kerä oli ihan ok. 

Eka sukkaa neuloessa en pitänyt langasta,se oli jotenkin karhea. Väri oli ruskean ystävänä kuitenkin rumaa tai nelisäikeisyys ja erivärisinä haittasi. Tein nopeasti yhden sukan ja toisen kanssa sitten olan takaa takkusin, että sain samanlaisen sukan. Jostain syystä siihen oli osunut solmuja useampi ja sai hakea oikeaa kohtaa. Loppulanka menee yhdelle tutulle, joka vetää erilaisia ryhmiä. Siis koko kerästä päästy eroon. Toista en osta. Sukkiin kului 86 g. Luultavasti joku tykkäää sukista ja ottaa ne.

Siinä ne sukat köllöttävät kivellä kesällä ostetun itikan vierellä. Itikan koko on iso, sukat on naisten kokoa. Sekään ei ole kaunis, enkä edes osaa sanoa, miksi ostin sen. :)

Näitä sukkia aloitin keväällä täyteneuleena ja olivat laukussa usein mukana. Odotusajat eivät ole niin hermostuttavia, kun saa tehdä silmukan toisensa perään. Siinä ne sukatkin sitten valmistuvat. Olivat tosin vähän aikaa tauolla, kun varren loppuosan ruskea ei miellyttänyt silmää. Päätin kuitenkin jatkaa ja katsoa loppuun. Lankana on Langin Jawoll magic 6ply ( 75 % villaa, 25 % polyamidia) . Olen ennnekin neulonut tästä langasta ja en pidä tästäkään, se on vähän "karvaista". Yksi kerä on eri värisenä on vielä ja tätäkin , kun kerä on 150 g ja sukkiin kului 87 g. Puikot 2,75 mm KP.

Huiveilua

Monta huivia on ollut viimeisen vuoden aikana puikoilla ja osa valmistunut ja osassa olen lyönyt päätäni seinään. Viime mainittu tarkoittaa, että löytyvät käsityökoreistani keskeneräisinä. Tässä nyt ainakin yksi valmistuneista. Huivi valmistui Neulefestareilla ja loppuaikoina oli niskassa, kun niskani on ollut jumissa  ja herkkä vedolle ja tuulelle.

Vaalea väri on muutama vuosi sitten joululahjaksi saamaani kahden vähän erilaisen vyyhdin settiä. Tässä on aika kirpakan vihreää mukana ja lanka ei tuntuut sopivan mihinkään.  Toinen vyyhti on osana Veera Välimäen suunnittelemaa Neon Beast-huivia, joka valmistui keväällä. Tämä harmaakin oli ostettu siihen huiviin, muttä lopulta ostin siihen vaaleamman harmaan.

Niin kesän kynnyksellä nämä kaksi väriä tuntuivat matsaavan toistensa kanssa ja löytyi Janina Kallion Sea Grass-huivi. Vihreän kirpakka väri tasoittui hyvin tuon harmaan kanssa. Huivi on ollutkin paljon käytössäni.

Ainaoikein raidat yritin saada osumaan automatkoille. Kylläkin yksinkertainen pitsi, joka toistui koko huivin matkan onnistui loppuvaiheessa. Alussa senkin sain sekaisin ja sain purkaa. Mulla ei ole varmaan "pitsiaivoja" , kun aina tulee aluksi virheitä ja pääsee purkamaan.

Lankoina olivat merinosinkut. Harmaa oli the uncommon  thread lanka  (400 m/ 100g) nimbostratus
Toisena lankana on Lystigin ahjaksi saama merinosinkku (yksisäikeinen merinolanka). Vaalea lanka nimi on kotona ja sen verran vanhaa, ettei markkinoilla. Vyyhdissä oli  100g/366m.
 Lankaa kului 170 g.

Raitaa

Kaikkien takkuilevien ja hankalien neuleiden keskellä neuloin perussukat tavan Seitsemän Veljestä raitalangasta. tai oikeastaan lankavyötteessä taisi olla pelkkä novita. Ostin Käsityömessuilta edullisesti; ilmeisesti koeriä tai muuta.

Sukkien neulominen sujui nopeasti ja ilman purkamisia, kuten viime aikoina muuten olen joutunut tekemään. Kuvasin sukat kotona ja nyt olen vähän pidempään lapsenvahtina Hesan helteessä. Lankaa kului  näihin sukkiin 93 g.

Vaaleanpunaista

Vaaleanpunainen on väri, jota neulon tosi harvoin. Pitkään se oli sellainen väri, joka ei tuntunut koskaan kauniilta. Tämä lanka on toissa vuonna ostettu Neulefestareilta.

Malli on Ravelrystä Heidi Alanderin ilmaismalli Quiet Folly Neulottu 2,5 mm:n puikoilla. Koukuttava varsi laittaa aina neulomaan vielä kerroksen. Sukat ovat omaan jalkaankin sopivat. Itse asiassa malli on sellainen, että voisin tehdä toisetkin sukat. Saa nähdä jääkö itselle, vai meneekö lahjaksi. Lanka on joko Ilun Handun tai Puffalan sukkalankaa. Olen lapsenvahtina etelässä ja tuskin tämän helteen pehmittävin aivoin sitä kotonakaan löytäisin. On näet olleet niin kauan valmiina, valmistuivat joskus keväällä.  Tämä vuosi on ollut sellaista matalalentoa ja ajatukset ovat olleet muualla. Lankaa kului 74 g.

Hangille vielä

Niina Laitisen Villasukkien vuosi -kirjasta viimeiset talvisukat esiteltävinä. Hankiaiset valmistuivat Lapin hangilla ollessa. Mutta esittely voikin olla sitten lopulta heinäkuun helteillä. Napit löysivät tiensä vasta tänään sukkiin.

Oli pakko kuvata yksien lempikukkieni eli loistavankeltaisten syyskaunosilmien joukossa vielä. Kukat houkuttelevat pihaan kimalaisia sankoin joukoin.
Sukat on neulottu luonnonvalkoisesta Seitsemän veljestä langasta ja lankaa kului 119 g. Nämä sukat päätynevät joululahjaksi jollekin.

Olen tässä mietiskelemässä lankoja mukaan ja neuleita, kun olen menossa lapsenvahdiksi joksikin aikaa. Tietenkään ei ole mitään hätää, jos lankaa olisi liian vähän mukaan otettu. Tyttären perheestä löytyy lankaa ja puikkoja ja pääkaupunkiseudulla on muutama lankakauppa. ;)

Seuraavaksi siirrytään muiden valmistuneiden neuleiden esittelyyn. Sukkia siellä on joukossa kuitenkin.

Hileitä helteellä

Jatketaan samalla viileällä esittelyllä toistaiseksi. Siis jatkuu Niina Laitisen Villasukkien vuosi talvisukkien esittely. Vuorossa neljännet eli Hile-sukat. Itse asiassa nämä valmistuivat ekana.

Voitin Marjaanan arvonnassa Niinan sukkakirjan ja lankaa ja puikonsuojukset. Suojat ovat olleet erityisen tarpeelliset matkattaessa Keski-Suomesta Suomea länteen, etelään ja itään. Kirjasta on neulottu jo talvisukat. Siis erittäin tarpeellinen ja hyvä voitto.

Lanka oli ihanan, pehmeän suloista sukkalankaa Viking Garnilta Alpaca Storm . Langassa on alpakkaa, merinoa ja nylonia. Värin kuvaaminen oli vaikeaa. Kaunis väri. Jätän sukat varmaankin itselleni  ja lankaa kului 91 g. Reilu kerä jäi jäljelle. Ehkä teen siitä kämmekkäät itselleni. Aika näyttää. :)

Jouluaamut heinäkuun helteissä

Niina Laitisen Villasukkien vuosi-kirjasta tehdyt jatkuvat teemalla talvi. Nyt on vuorossa  jouluaamut. Kirjasssa sukat on punaiset , mutta neuloin pitsisukat luonnonvalkoisesta ohuesta  Kirjo-Pirkka -langasta. Olen ostanut näitä lankoja joskus ajatellen Roosa-nauha-sukkia. Niitäpä ei sitten ole valmistunutkaan. Tähän malliiin lanka istui hyvin.

Näitä sukkia neuloin kauan ja hartaasti. Rivi riviltä seurasin kuvioita. Apuna oli tarralappuja ja loppujen lopuksi kaksi ohutta magneettiviivoitinta vastakkain kirjan sivun molemmin puolin. Magneettiviivoittimet osoittautuivat parhaiksi lukea ohjetta rivi riviltä. Tänä vuonna olen kyllä takunnut kaikkien neulomusten kanssa, ihan yksinkertaistenkin kanssa. Jostain syystä kantapään kanssa oli ongelmia, vaikka on ihan peruskantapää. Ristiinvahvistettu kantapää on ja se sekoitti välillä pakkaa. Kaunis se on.

Tässä sitten arvon, kuka arvostaa pitsisukkiani riittävästi. ;) Kenelle antaisin?Valkoiset pitsisukat ovat mielestäni niin kauniit, mutta olivat aika työläät.

Lanka oli siis Kirjo-Pirkka ja puikot 2,5 mm. Kulutus oli 64 g.

Ihan hiljaa

 Villasukkien vuosi - kirjan talvisarjaa on edelleen esittelyssä ja jatkuukin ajan antaessa myöten. Viimeisenä aloitetut, muttei viimeksi valmistuneet ihan hiljaa. sukat.

Lankana oli Seitsemän Veljestä tarjouslanka ja puikot vanhat tutut 3,5 mm bambut.  Helpoin malli talven sukista, mutta melkoisesti onnistuin purkamaan. Tein vahingossa molemmat sukat samalla lailla alkuun. Olihan se pakko purkaa varsi alkutekijöihinsä neuloa toinen sukka peilinä. Valmistuivat ne sitten. Lankaa kului 105 g.

Vielä kolmet sukat odottavat esittelyä.

Vuosisukkakirjasta talvea

Niina Laitisen Vuosisukkienvuosi - kirjan voitin arvonnassa ja lankaakin. Aloitin tietysti talvella talvisukista ja joku pari vei aikaa eli Jouluaamut. Kaikkien väri on valkoista, luonnonvalkoista tai sinisen eri sävyjä. Esittelyssä ekaksi kirjoneulesukat.

 Kokeilin sukkiin luonnonvalkoisen lisäksi kahta eri sinistä. Vaaleansinisestä tuli liian hento kontrasti kuvioihin. Toinen oli sininen Taika- lanka, jossa on valkoisia pätkiä. Siinä taas kuvioon tuli aukkoja. Tämä väri oli lopulta mielestäni hyvä.

Ystävä kävi kylässä ja näki sukat ja tykästyi. Jalkaterä on tehty hänen mitoillaan. Jossakin vaiheessa unohdin, että lanka oli Nalle ja vaalean loppuessa jatkoin Seitsemän Veljestä-langalla ja vähän oudolta tuntui. No, sen tietenkin vähän päästä huomasi. Pääsääntöisesti langat neuloin samalla lailla, eli sininen oli dominoiva. Jossakin vaiheessa katsoin Arnen ja Carloksen videon ja he puhuivat, ettei Pohjoismaissa ole puhuttu tästä asiasta. Heidän mummonsa ja äitinsä eivät tienneet koko asiaa, mutta kirjoneuleet olivat tasaisia. En nyt muista mitä sanaa käyttivät, mutta ymmärsin, että langat eivät saa kiristää ja kireys on sama molemmissa langoissa. Sitten annoin usein mennä kumpi lanka vaan. En huomaa eroa.

Siis malli: Niina Laitinen: Villasukkienvuosi /Talvi/ annaleenat
Lanka Nalle ja kulutus 162 g.

Olivat sopivat jalkoihin, joita lämmittävät talvella.

Neulefestarit mielessä

Koneeni kanssa on ongelmia, parin päivän takkuamisen jälkeen pääsin toisesta kaikkien salasanojen häviämisen ja  muun jälkeen. Tekninen tukeni on kaukana muilla mailla.
Neulefestarit olivat ja menivät . Hauskaa oli ja aurinkoa, neulomista, risteilyä, tapaamisia ja ostoksiakin tänä vuonna reilusti. Kaikilla langoilla on suunnitelma.

Tämä lanka oli uusi tuttavuus -sweetgeorgia. Aivan upeita värejä oli tässä langassa ja muutama vyyhti joululahjasukkiin ja -lapasiin lapsenlapsille tuli ostettua.  Minun pitää jatkaa mamman eli äitini perinnettä, kun hän aikoinaan lastenlasten sukkiin laittoi jouluna karkkia ja sittemmin myös ksylitolipurkkaa. Lapsenlapset muistelivat kaikki lämmöllä näitä odotettuja lahjoja; kirjoneulelapasia ja raitasukkia. Aikuistuttuaan saivat samat lahjat ilman karkkia. Äitini muistotilaisuudessa lapsenlapseni tulivat supattamaan: mummi, etkö voisi tehdä samalla lailla.  Nyt siis jatkossa annan sukat ja lapaset jouluna ja karkkeja johonkin sukkaan tai lapaseen laitettuna.

Handulta ostin myös sukkalankaa ja silmukkamerkkejä. Merkeillä on ihme tapa hävitä tai sitten on monessa työssä kiinni. Puffalan sukkalankaakin tuli ostettua.

La Fee Fil  lankakakkuja olen katsellut, mutta nyt ostin huivia varten yhden. Huivimalli on vielä hakusessa, mutta kyllä se löytyy Ravelrysta.

Siellä sitä istuttiin penkeillä ja tuoleilla ja puhutiin ja neulottiin ja joskus purettiinkin ja tutustuttiin uusiin ihmisiin ja tavattiin vanhoja tuttuja. Loma! eläkeläiselläkin.

 

Tässä se kasa on, mikä tuli ostettua. Sitä on sitten vain ruvettava saamaan valmista toisesta päästä. Kovin vihreävoittoiselta tuo keko näyttää. Se väri miellytti itseä nyt. Tummanvihreästä tulee villatakki itselleni ja oikealla vähän pilkottavasta vaaleammasta vihreästä on tulossa myös itselleni pusero. Lopuista sukkia ja lapasia .  La Fee Fil-in langasta huivi itselle tai jollekin muulle.

Stephenin huivit ja briossia. Ei ihan vielä minun heiniäni. Myöhäistyin kursseille ilmoittautumisessa, jos ensi vuonna...

Toivolan pihalla

Neulefestarit alkoivat jo tänään,mutta huomenna ehdin paikalle jossakin vaiheessa. Lapsenlapsia on ollut tämän viikon vieraanamme ja lähtevät huomenna.

Toivolaan pihalla olen huomenna ja kursseille en ehtinyt kaikessa hässäkässä ilmoittautua, en siis ole enää nopea.  Laivaristeilylle olen menossa. Haikukaan ei ehtinyt tietenkään valmiiksi, ei lähellekään. Onneksi ei ole pakkokaan.Joka kesä olen ollut mukana KYHissä eli Kesäyön hullutuksessa. Nyt ei kyllä tullut mieleenkään. Kunhan neuloo keskeneräisiä pois alta ja odottamassa on yksi ja toinen suunniteltu neule lankoineen.

Mitenhän sitä pysyisi aisoissa houkutusten keskellä viikonloppuna. Kuusivuotias lapsenlapsi totesi tänään lankavarastojani katsellessa, että mummilla on ihan liikaa lankoja. Jospa se lause soisi takaraivossa viikonloppuna. :)

Pitkä tauko

Bloggaamisessa on ollut pitkän pitkä tauko. Neulomista en kuitenkaan ole unohtanut. Mutta ajokilometrejä (tosin pelkääjän paikalla ja usein nukkuen) on tullut melkoisesti tuon toukokuun alun jälkeen ja junamatkoja. Helsingissä on käyty viisi kertaa ja Porissa kaksi kertaa , ja kerran Tampereella ja kerran Kuopiossa. On tyhjennetty yksi isohko huusholli ja oltu muuttamassa kahta perhettä, etsitty toimistoa ja löydettykin,jne. Silmukka silloin tällöin on tehty, mutta keskeneräisiä on pilvin pimein.  Paljon on purettu, ja neulottu uudelleen. Jossakin vaiheessa alkavat valmistua varmaankin.

 

Huushollissa on monenlaista tavaraa nyt. Erilaisia käsitöitä on paljon: neuleita, nyplättyjä liinoja, virkattuja liinoja, mattoja, raanu, pellavaliinoja. Äidin itse kasvattamasta ja käsittelemästä (loukuttu, lihdattu, kehrätty, kudottu) pellavasta liinat ovat rakkaita.

Neulepusero on aikoinaan äidille neulomani sen aikaista muotia. Intarsianeuleita tein paljon. Tämä on muistaakseni TV-kuuluttaja Irene Usvasalon malli. Hän teki ainakin yhden neulekirjan ja neuloi paljon kuulutusten välissä.

Pesin puseron (jopa koneessa hienopesuohjelmalla) ja pusero on kuin uusi. Tuohon aikaan en merkinnyt muistiin  lankoja yms tietoja. Äiti piti paljon puseroa. Meinasin laittaa kirpparille, mutta tuolla se on roikkunut vaatepuussa kodinhoitohuoneessa ja en osaa päättää mitä teen. Olen sen verran äitiä isompi, ettei mahdu päälle.

Täysin purjein eteenpäin

On taas huivituttanut. Lopulta sain huivini kuvattua aurinkoisena iltana pihalla. Harmaan omenapuun rungolle tuo tuntui sopivan väreiltään. Keväinen iltaaurinko tuli esiin, kun olin kuvaamassa ja vähän haittasi. Kiva kuitenkin, kun aurinko paistoi.

 Malli on Katrine Birkenwasserin Flying Jib Shawl. Löytyy Ravelrystä. Lentävältä purjeelta se näyttääkin. Purje sopinee tähän aikaan, kun huomenna tulee 12 vuotta bloggausta. Aika lailla tahti on harvennut vuosien varrella. Kiva on välillä selata ja katsella , mitä tulikaan tehtyä. Kaikkea ei millään muistaisi. Eteenpäin jatketaan rauhallista tahtia, kuten mummille sopii.

Lanka on WalkCollection Cozy Merino, superwash merinovillaa.
366 m / 100 g | 100 % superwash-merino. Harmaa on Grannyt Grey ja kauniin poltetun oranssin ja harmaan yhdistelmän langan värin nimeä en nyt löydä.  Kirjaukseni ovat mitä sattuu. 191 g.

Malli oli helppo ja mukava neuloa. Alussa oli hankalaa saada reunasilmukoita riittävän löysäksi, purkuun meni kerran, mutta muuten kivaa neulottavaa. Lanka oli myös ihanaa neuloa 3,75 mm puikoilla.  Neuloessa jo suunnittelin erilaisin langoin neulottavaa uutta huivia. Mutta ensin nyt muuta.

Värit sointuvat hyvin harmaaseen graniittiin ja punaiseen tiiliseinään.;) Lisäksi lempeät värit sointuvat harmenevaan mummiin.

Hauskaa vappua!

Olemme saaneet nauttia viikonlopusta vappuun pienestä vieraasta. Kaikenlaista on ehditty touhuta yhdessä. Osassa on tarvittu isovanhempien apua.

 

Sinellissä oli hauska askartelupaketti, jossa oli valmiina kynät ja eri värisiä silkkimassoja ja vähän helmiäismassaa.  Kauniita ja kivat koristeet muotoutuivat kolmasluokkalaisen käsissä. Massa oli kovettumassa, kun kynät uusinen "päineen"  olivat pystyssä mukissa.

Tanhupallolla on karvamato, johon mummikin on tutustunut vaikkei seurannutkaan Putous-ohjelmaa. Kaikenlaista on säästössä; ikivanha hupun reunan turkis. En edes muista missä takissa on ollut aikanaan. Näiden todellisten karvamatojen teossa tarvittiin isovanhempien apua. Talutusnuorien virkkaukseen ei mennyt kauan aikaa lapsenlapselta. On tosi nopea virkkaamaan.

Tanhupallon askartelukirjassa oli suunnilleen tällaisen hammasharjatelineen ohje. Päähän sopivia styrox-palloja ei ollut mummin varastoissa, mutta vanhat sukkahousut pumpulitäytteellä ajavat saman asian. Ainahan sitä ohjeita mukaillaan - itse ainakin neuleohjeita usein.
Nopeasti aika hurahti kaikenlaista touhutessa ja vappuakin juhliessa . Ehdittiin keskustaan ostoksillekin.

 Mukavaa Vapun jatkoa jokaiselle ja alkavaa kevättä!

Keskeneräisten keskeltä

Melkoista vauhtia elämä on välillä. Ihan pakko on miettiä, miten ehtisi töihin kaiken keskellä. Onneksi on eläkkeellä. Mahtavat lumimäärät ovat pihasta sulaneet lähes silmissä ja lumikellot ovat kukkineet jo jonkin aikaa ja muutkin alkavat työntää päätään esiin. Pääkaupungissa kevät on pidemmällä ja sain taas ihailla valkovuokkoja. Napsin jossain aamulla ohikulkiessa vielä aurinkoa odottavia valkovuokkoja.

Illan suussa ennen kotiin lähtöä nappasin pikapikaa nämä avoinna olevat valkovuokot kuvaan.

 

Näitä pipoja neuloin eriväreissä ja vähän eri kokoisina kaikkiaan kahdeksan. Tämä oli kesäteloilla, mutta pääsi vielä kuvaan.  Lankana  on edelleen Sandnes garnin Lun ull, Merinolanka ja puikot 4 ja 4,5 mm. lankaa tähän kului 82 g. Nyt on korissa eri värisiä jämiä merinolankaa. Huivin vai raitapipon neulon ensi syksyksi jollekin?

 

Lanka on aivan ihastuttavan pehmeää ja ihana pitää. Ei kutita missään nimessä.

Yhden vaaleanpuna- valkoraitaisen pipon kaveriksi tein Seitsemän Veljestä langasta lapaset. Nyt totutulla intialaisella peukalolla ja suht kapeana alakoululaiselle. Lankaa kului 48 g. Sukkia odottaa kuvausta, samoin yksi huivi on viimeistelyä vaille valmis.

Puikoilla on sen verran keskeräisiä, että täytynee kesäkuu pitää keskeneräisten lopetuskuuna.Vuodesta toiseen olen osallistunut Keäsyön hullutukseen eli aloittanut kesäkuun ekasta päivästä juhannukseen joka päivä uuden työn ja pyrkinyt saamaan ne valmiiksi heinäkuun loppuun. Nyt jos olen järkevä, niin en osallistu moiseen hullutukseen.

Pihaa siivotessa talven jäljiltä löytyi lasten vanhan hiekkakasan pohjilta melkoinen määrä vauva-korvasieniä. Siellä ne kasvavat.

Melkoinen yllätys oli. Pihassa ei ole koskaan kasvanut korvasieniä.