Hyvää itsenäisyyspäivää!

Hyvää itsenäisyyspäivää jokaiselle!

Uhoava Gnu teki pikavierailun ja etsi luullakseni lankoja yms. Hän löysi samalla iänikuiset virkkaukseni kaukaa -70-luvulta. Värit sopivat niin itsenäisyyspäivän juhlaan, joten kuva menneistä käsitöistä. Niin sitäpaitsi kaikki joululahjat ovat edelleen salaisia ja ei oikein ole muita kuvia. Kaikki lahjat ovat kesken, mutta jokainen on sentään aloitettu;). Siniset ovat pyyhkeen pitsit. Väri on arvoitus; olenko aikonut tehdä jollekin lahjan? olenko saanut Gnu-mamman varastosta jonkun kerän lankaa? No, nyt ne ainakin siirtyivät seuraavalle sukupolvelle eli Uhoavalle.



Valkoista lakanapitsiä ohuen ohuesta langasta olen virkkannut joskus 60-luvulla? ilmeisesti. Pussilakanat tulivat yleiseksi vähän myöhemmin. Ekat pussilakanat ostin vuonna 1970, kun olin kesätöissä Satakunnan Osuukaupassa Porissa Gallen-Kallelankadulla. Kotona ei ainakaan tuolloin ollut pussilakanoita. Kaikki oli niitä peiton päälle kauniisti taitettavia valkoisia pitsi- tai muuten koristeltuja lakanoita, jotka aamulla olivat meikäläisen sängyssä kiertyneenä köydeksi. Tämäkin ehkä löytyy uusiokäytössä Uhoavalta joskus tai sitten jää hänen kaappiensa täytteeksi.

Viimeinen pari uunista ulos

Viimeinen pari lapaskuun nimiin. Tänään vain päättelin ja kuvasin. Nämä on oikeastaan syvän tummanpunaiset ja valkoiset väriltään. Mutta se harmaus ja päivänvalon puute...
Keittiötä on kasattu uudelleen - en muuten ymmärrä, miten ne astiat mahtuivat ennen keittiön kaappeihin. Tilaa pitäisi olla melkein yhtä paljon kuin ennenkin, mutta vielä on paljon laittamatta kaappeihin/laatikoihin. Ennen remonttia lahjoittelin jälkikasvulle astioita ja ruokakaapin sisältöä. (vai ottivatko he? sitä rupeaa jo epäilemään tai sitten ne on jotenkin lisääntyneet ollessaan tiiviisti pakattuina lainalaatikkoihin työhuoneen rauhassa).

P.S Aloitin taas Ailit!

Lapaskuun ekat lapasparit

Ailit (Allit niistä meinasi tulla väkisin) valmistuivat loppuviikosta. Väri on hyvin itsenäisyyspäivän oloinen väri; Suomen lippua, valkoisia hankia (joista ei ole tietoakaan juuri nyt) ja sinistä taivasta. Malli oli hauska ja helppo tehdä eli neuloin telkkarilapasina. Kuka saa, on vielä päättämättä, mutta Gnu-perheelle eivät ole tulossa. Itse asiassa aloitin jo toista Aili- paria, vaikka kesken on muutama joululahjatyö.



Ekat huovutetut lapaseni! Olen oikein ylpeä saavutuksestani. Muistan joskus kauan sitten ostaneeni yhden hahtuvakiekon ja hermostuneeni sen katkeiluun ja lopetin koko yrityksen. Hahtuvat sai vanhimman tyttären ystävä, joka juuri silloin oli innostunut hahtuvasta neulomiseen. No, onhan sen jälkeen kaappiin ilmestynyt joku kiekko. Kaikkien blogeissa oli huovutettuja lapasia, niin olihan sitä ruvettava työhön. Tampereen messuilta ostin

Pirtin kehräämön "metsän värisen " kiekon hahtuvaa, joka on ruskeaa, sammalen vihreää ja kaarnanväristä. Lukuisista kuvista huolimatta en saanut tumppuihin oikeaa väriä.

Ne neulottiin kahdella säikeellä n:o 6 puikoilla, 44 silmukkaa yhteensä.Tumput olivat suuret melkein kyynärtaipeestani ulottuivat yli sormien ja nyt ovat sopivat vähän minun kättäni isompaan. Kuva unohtui ottaa ennen huovutusta. Laitoin tu mput muutaman pyyhkeen kanssa suoraan koneeseen ja 60 astetta. Sitten taas lueskelin blogeja--aloitetaan 40 asteesta ja tarvittaessa laitetaan uuteen pesuun. Hermostutti koneen pyöriessä. Sieltä nousivat aivan ihanat tumput! Taisin hurahtaa tähän huovutukseen -- vasta joulun jälkeen voi jatkaa.

Gnu-perheen joulusiivous alkanut

Gnu-perhe on aloittanut perusteellisen joulusiivouksen keittiössään katosta lattiaan. Tuleehan siinä samalla järjestykseen kaapitkin. Juurihan vasta me muutimme tähän uuteen kotiimme ja reilut parikymmentä vuotta on hujahtanut. Ikävä tulee tiskikonettamme, joka on muuttanut aina mukanamme melkein 27 vuotta. Tuntuu aika iältä näin kirjoitettuna, mutta on ollut "kiltti" kone ja toiminut moitteettomasti.

Tämän näköistä on yhdessä nurkassa keittiössä ja uudet keittönkaapit ja -laatikostot ovat olohuoneessa ja astiat ja yms työhuoneessa tiiviisti pakattuna ja kenttäkeittiö apukeittiössä. Onneksi sattuivat pitkät työpäivät tähän väliin, voi käydä kaiken keskellä nukkumassa.

Lapaskuvia myöhemmin ja 11111-voittajien paketit lähtevät huomenna postiin. Saavat Tammikuu ja Helmis odotella ja jännittää vielä!

Tampereelle pimeydessä ja sumun keskellä

No, siellähän tänään minäkin olin missä muutama muukin oli viettämässä marraskuun synkkää ja sumuista päivää eli Tampereella ja Pirkka-hallissa. Poislähtiessä ei meinattu löytää bussiakaan kymmenien bussien joukosta, mutta lopulta kohtaaminen onnistui. Loppu hyvin, rahat hupenivat ja korttikin vinkui. Päivän kruunasi yhden blogi-ystävän näkeminen.

Tuossa kasassa on osa ostoksista, kun kaikkia ei voi paljastaa ennen jouluaattoa. Kuvassa ei ole huovutettua punaista grafiitinharmaalla kuvioitua jakkua, jonka ostin itselleni. Jakku istui päälle ja on sopiva rennomman pukeutumisen ja jakkupuvun välillä. On lämmin ja tuntuu siltä, että siitä tulee yksi lempivaatteista. Niin jokuhan sen on tehnyt - Naturelli Verstas , Riihimäki.

Globe Hopen myyntipisteestä ostin joululahjoja ja niitä en esittele. Niin sitten vielä ostin mökille aittaan sopivat "ryijypalat" eli kolmiomaisia jäännöspaloja nukkamatosta ja niistä saa kolme ryijypalaa. Ei haittaa, käykö talven aikaan mökillä vierailulla rosvot, hiiret vai kosteus homeineen. Kun kyllästyy, niin heittää roskikseen.Sitten vielä jotain muutakin, josta ei vielä.

Kuvassa on kaikenlaista tilpehööriä ja lankoja. Ostin kunnon huovutetut pohjalliset talvikenkiin, hahtuvalankaa, numero 6-sukkapuikot, T-neuloja, On linen sukkalankoja, On Line Tessa villalankaa, joulukortteja (MLL:n hyväksi Anu Pylsyn suunnittelemia), helmiä tähtiin, heijastimia, piparkakkumuotteja ja käsinherättyjä villalankoja ainaskin. Kaikesta ei voi kertoa mitä tekee, koska a) tulee joululahja b) muu lahjus c) emäntä ei vielä tiedä, mitä tulee d) sitä muutetaan taas suunnitelmia kertaa yksi ja kaksi.

11111

Näyttää hienolta!
Taidan pitää pika-arpajaiset pikkupalkinnolla. Kuka osuu blogiini tuolla hienolla numerolla 11111. Ilmoittaudu!

Huopapipareita

Viikonloppuna korttien ja huivien lisäksi syntyi paljon kaikenlaista muutakin. Uhoavan Gnun villavarastoja kaivettiin esiin ja niin yksi ja toinen kokeili neulahuovutusta. He intoutuivat luomaan mitä mielenkiintoisempia huovutustöitä. Isänpäivän kortissakin oli kaunis punainen huovutettu sydän ja siinä keltainen ( lue kultainen) ydin.

Miniä taiteili oikein roppakaupalla ihania, kauniita, kosketeltavan suloisia huopapipareita.

Hörhelöhuiveja iltapuhteella

Vanhoja Teddyjä tuhosin eli siis hävitin tekemällä hörhelöhuiveja. Huivin ohje löytyy Novitan talvi-numerosta 2006. Tämän tyyppiset huivit eivät ole omaan makuuni, mutta niitä oli kiva tehdä. Itse asiassa ne ovat kivan näköisiä toisten kaulassa. Ne valmistuivat todella nopeasti. Sininen huivi on pidempi, koska oli reilu kerä lankaa jäljellä. Todennäköisesti laitan molemmat huivit myyjäisiin.

Joulukortteja talkoilla

'
Vasemmanpuoleisia neulahuovutettuja kuusia ja pipareita tein eka kertaa tänä vuonna. Opettelimme neulahuovutusta työpaikan virkistysiltapäivänä. Huovutuskin vie mukanaan. Ostin kotiin villaa ja neulan. Neulan harhapisto tuntuu aika kimakasti sormessa. Aika paljon vaatii neulalla pistelyä, jotta saa muodon aikaiseksi. Osa korteistani vain on tälläisiä. Mutta eilen jälkikasvusta osa ja puoliskojaan oli paikalla ja talkoilla tehtiin iso kasa joulukortteja, lähes parisataa. En osaa olla ihmettelemättä muiden luovuutta. Osa korteista menee omaan käyttöön( siis heille ja meille) ja loput siirtyvät myyjäispöydälle.
Uhoavan Gnun blogista tulee löytymään lisää.

Sukkaparaati

Juuri loppuneen sukkakuun kunniaksi kuvia tämän vuoden aikana valmistuneista sukista. Yllättävän paljon niitä olikin. Aiemmin kun en kirjannut tai kuvannut neulomiani sukkia, niin määristä ei ole ollut mielikuvaa. Mukava näitä oli ihailla.

Get Your Own! | View Slideshow

Piponi ja Aino-kämmekkäät

Jo aiemmin piti laittaa kuvat, mutta ne epäonnistuivat. kesällä oli paljon helpompaa kuvata, kun oli valoa.Tänään työhuoneen kirjahyllyn siivouksen lomassa olen yrittänyt laittaa nyt otettuja kuvia blogiini. Mutta blogger ei tykkää minusta ja mikään ei ole onnistunut. Nyt tietenkin, kun vanhaa väsyttää ja pitäisi painaa pää tyynyyn, niin blogger suostui yhteistyöhön.

Ainosta piti tulla alunperin lapaset.Olen aloittanut varmaan silloin, kun Aino tuli markkinoille. Lapanen ei ollut hyvä, joten siellä se oli vaatehuoneen täytteenä. Sitten jonakin hetkenä purin siitä osan ja muutin suunnitelman. Ei tullut lapasia, mutta kämmekkäät. Ihan ohjeen mukaisilla puikoilla tein. Joku saa ne..

Pipokin on ollut valmis ja päässäkin jo. Sen kudoin samasta langasta kuin huivin. Vaikkakin huivi vain piti tehdä. Nälkä tahtoo kasvaa syödessä. Lanka on ihan minun väristä. Paljonko meni lankaa huiviin ja pipoon? Kuka tiennee? Lanka oli kuitenkin Iceland. Huivista oli kuva aiemmin.

Edit: joku tarkkaavainen lukija huomasi, että lanka kämmekkäissä on Isoveli Coloria. Näin varmaan onkin, nimittäin vyötettä ei ole enää tallessa. Tuohon aikaan työtä aloittaessa hävitin vyötteen. Myöhemmin olen yrittänyt säästää ne. Isoveljestä neulottuna kestävät varmaan paremmin kuin Ainosta. Olen lukenut blogeista , että Ainon kesto on huono.

Lukiessani huivi-postausta sieltä löytyi langan menekki, puikot jne. Ostin siis viidennen kerän pipoa varten. Eli sitä kului jonkin verran vaille 100 g grammaa.

Ihana, uusi hartiahuivini

Hartiahuivin sain loppukesällä Uhoavalta Gnulta tuliaisina Meksikosta. Kuvasin sen salamalla, joten värit eivät ole ihan oikein. Vihreän ja ruskean sävyisiä villalankoja on kirjottu koko upeaan huiviin kauniiksi kuvioiksi. Paljon ja tasaisia pistoja! Se on todella minun värinen ja oloinen huivi ja ei ole hörhelöitä, joista en pidä. Olen muutaman kerran meinannut laittaa jonnekin ja en ole vain raaskinut. Säästän sitä vielä ja silittelen sitä ja katselen, siis nautiskelen itsekseni.

Joululahjoja tässä väkerrellään ja miehekkäistä langoista näyttää muotoutuvan ihan kelvollista. Joulun jälkeen näette sitten sen/ne. Muitakin salaisuuksia olen tekemässä, on tämä hyssyttely hankalaa ja kihelmöivää.

Sukkia lumessa /Socks in the snow

Sukkia taas lisää. Vihreä sukat sain valmiiksi jokin aika sitten, mutta kun minulla ei ole päättelykeijua, niin.... Totta puhuakseni Uhoava Gnu joskus käydessään luonani hoitaa sitä virkaa. Joskus venyy, ennen kuin kaikki on valmista päättelyineen. Ainainen ongelma minulle on, mikä lanka ja mitkä puikot? Ehkä joskus muistan langat. Kyllä ne pitäisi kirjata heti eikä yrittää vasta viidestoista päivä, jolloin on jo kaiken unohtanut.

Harmaat miesten sukat ovat myyjäisiin ja ovat kokoa 41-43. Luulen tietäväni jo ostajankin. Langat ovat samaa Seitsemän Veljestä-lankaa, josta ostin kesällä Novitan tehtaanmyymälästä. Olen kutonut jo muutamat sukat ko harmaasta, pilkkuisesta langasta, jota ei ole valmistettu myyntiin. Olen itse pitänyt langasta.

Sain valmiiksi ja päättelin vihreään huiviini sopivan pipon, mutta kuvaajani otti liian tunnistettavan kuvan kaksoisleuoistani. Rajaus onnistuu, mutta bloggeriin en vähäisillä taidoillani saa sitä siirrettyä. Pipo on ihanan pehmeä kuten huivikin. Lankana oli Iceland. Myöhemmin näette piposta kuvan.

Sitten sain yhden ufon menneisyyteen. Aino-langasta piti tulla lapaset ja eka lapanen oli liian kireä ja siksi purin osin. Tein kämmekkäät. Kuva epäonnistui ja saatte joskus toisen kerren.

Salaisuus edellisen postauksen silkkilangoista onnistui joten kuten eli nyt aloitetaan prototyypin hionta oikeaksi lahjaksi.

Keskeneräiset valmistuvat nopeasti oli jonkun bloggarin äiti sanonut; en muista kenen. Olen samaa mieltä. Sattui nyt vain olemaan monta viittä vaille valmista työtä ja hups - ne olivat valmiit.

Lankoja jouluyllätyksiin?

Kävin tänään kiireellä keskustassa ja ostin erityistarkoitukseen vähän lankoja(siis se tarkoittaa vain kolme kertaa 50 g). Langoista kaksi kerää on 100 % silkkiä ja yksi silkki-villa-yhdistelmää. Nyt pitäisi ruveta säätämään ja kokeilemaan onnistuisiko yksi juttu, jota en ole ikinä tehnyt. Jos onnistuu, niin vajaan kahden kuukauden kuluttua kuulette eli siis näette. Jos en onnistu, niin langat joutuvat muuhun tarkoitukseen kuin suunniteltuun asiaan ja asia haudataan hiljaisuudessa. Tämä on varsinainen jouluyllätys itsellekin.

Kuva tulee joskus toisten, blogger ei suostu yhteistyöhön kanssani. Sitä paitsi kuvat eivät kyllä salamavalossa ole hyviä.

Edit: Haa, lopulta sain nämä miehekkäät langat tänne siirrettyä kuvana. Värit eivät ole ihan oikein, mutta viitteelliset. Eihän sitä nyt salaisuuksia voi kovin selkeästi esittää!

Only 63 Days Till Christmas

Ei mitään kiirettä! Joulu on vain tulossa. Helmiksellä oli tällainen laskuri blogissaan ja pitihän minunkin saada. Osoitteesta löytyy monta sivua erilaisia laskureita.

Voin käydä vilkuilemassa, kuinka nopeasti joulu tulee. On se vain ihmeellistä, jos on lapsi, niin joulun tulo kestää ja kestää... Aikuisena joulu tulee aina salaa, liian nopeasti ja yllättäen.

Ajattelin, jos nyt voisi laskeutua jouluun pikkuhiljaa salaisuuksia tehden!Uskokaa vain, ettei niin käy. Suunnitelmia on vaikka minkä verran, mutta .... Aikaa on tietty määrä ja nälkä kasvaa syödessä. Viimeinen viikko on aika kiireinen, ainakin kaikkina edellisinä vuosina on ollut. Mutta jos nyt pysyisi ajan tasalla laskurin myötä.

Edit: Uhoava korjailee blogin asetuksia 24.10.

Välipala salaisuuksien keskellä

On se hankalaa tähän aikaan vuodesta, kun ei voi näyttää tekeillä olevia töitä. Salaisuuksien pitää säilyä vielä reilu pari kuukautta ja vasta sitten julkaista. He lukevat blogiani, jotka saavat jotakin itsetehtyä lahjaksi. Niin sitä vaan hyssytellään täällä ja jotain pientä välipala-työtä näytetään.
Eilen tein kummitytölleni (aikuiselle nuorelle naiselle) lapaset Isoveli Colorista 5,5 puikoilla ja sitä ei voi oikein tikuttamiseksi sanoa. Ne valmistuivat nopsasti erilaisten viikonlopun hommien keskellä ja telkkaria katsoessa. Ohje oli suoraan langan vyötteestä. Eipä paljon tarvinnut miettiä. Pari kertaa purin, kun telkkaria katsoessa hujahti liian monta kerrosta peukalokiilaa tai pituutta.



Ajelimme tänään Mikkeliin sukuloimaan ja viemään kukat ja kynttilät haudoille. Maisema oli uskomattoman pehmeän värinen. Utu peitti kaikki terävät ja silmiinpistävät värit. Näytti kuin koko luonto olisi kiedottu ihanan pehmeään harmaaseen shaaliin. Maisema oli todella rauhoittava. Takaisin ajellessa oli vielä hämärtyvä ilta. Muistelin kun lapsena isoisäni kanssa istuttiin kahden-istuttavassa keinutuolissa ja vietettiin "hämäränhyssyä". Jotenkin maisema ja tämä muisto teki levollisen, rauhallisen ja ajattoman olon.

Joukkovoimaa matkalle lähdössä

Me apupupujen iso ystäväjoukko lopulta tänään pääsimme lähtemään isossa pahvilaatikkossa eteenpäin SPR:n logistiikkakeskukseen Kalkkuun ja sitten sieltä kauas lohduksi ja iloksi.

Meitä on kaikkiaan 27 apupupua; taisipa olla kaksi tuplaparia. Me tuotimme iloa Isognun työpaikalla, kun he osin porukalla ja sitten yksikseen tekivät meitä. Puikkoihin tarttui innolla niitäkin, jotka eivät ole aikoihin neuloneet. Pitkään me olimme työpaikan leveällä ikkunalaudalla ilahduttaen työntekijöitä ja kaikkia kävijöitä. Henkilökunta sai selittää useammalle pupukokouksen tarinan. Me tyyninä ja polleina odotimme suurta auttamistehtäväämme. Mutta lopulta suuren portaikossa tapahtuneen valokuvauksen jälkeen he raaskivat lähettää meidät omaan tehtäväämme.

Suuri toiveemme on, että vaikka joskus muillakin työpaikoilla tapahtuisi samaa. Tämä oli niin mukavaa.

Sukkia, sukkia loka- ei kun sukkakuussa

"...kukaan meistä ei ole Teräsnainen.
Me olemme kaikki tarmokkaita,
uupuneita tai järjestelmällisiä ja väliin kekseliäitä,
sillä paineidenkin keskellä löydämme aina aikaa
tehdä mitä todella haluamme,
vaikkapa tanssia tangoa, soittaa harppua
tai kirjoittaa kirja."
(Valerien Grove, teoksesta The Complete Woman)


Me kutojanaiset löydämme aina aikaa tehdä käsillämme jotakin. Me teemme huiveja, puseroita, villatakkeja, lapasia, kämmekkäitä -- sukkia.

Ruskeat sukat ovat oikeasti tumman suklaan ruskeat ja tehty Jannesta. Piristeenä oranssia raitaa. Langat voitin joskus kesällä Mehiläisiä ja hunajaa- blogin kilpailussa. Langat ovat siellä oikean värisiä, omat kuvat on salamalla ja värit vaalenevat.

Punaiset eli nimeltään Ruskapihlaja on vanhaa Seiska veikkaa. Kutoessa niitä pihlajan lehdet punertuivat ja sitten tipahtivat. Oikea väri on syvempi, ei noin heleä. Mutta salamalla otettu kuva. Olettaisin, että olen kutonut molemmat nelosen puikoilla.

Kaisan sukat ja Sukkakuun runo

Uhoavan vanha nukke "Kaisa" on ollut olohuoneen nurkassa lelukasassa vierailevia lapsia varten. Hänellä on Gnu mamman ompelema mekko ja nyt uudet Iso gnun kutomat sukat vanhasta Maija-langan keränlopusta. Itse asiassa Kaisalla on paljon vaatteita, joku neulekin. Ehkä kuitenkin parinkymmenen vuoden välein on hyvä saada uudet sukat. Sukat on modifioitu Helmiksen nukensukka ohjeesta.

Seuraavan runon sain tuttavaltani, kun olin lahjoittanut arpajaisvoitoksi sukkia. Hän oli löytänyt sen vanhasta kirjasta. Jaan sen nyt näin sukkakuun kunniaksi kanssanne. Olkaa hyvä:



SUKAT

Unhoon jääköön ruusut, kukat,
annetaan lahjaksi villasukat.
Vähemmän niillä on näyttöä,
mutta paljon enemmän käyttöä.

Pakkasherrakaan ei voi mitään,
eikä niitä tarvitse säästäen pitää.
Sitten kun kuluvat rikki,
neula ja lanka on ainoa tikki.

Toivottavasti ne kauan kestää
ja jalkoja kylmenemästä estää.
Niistä ei ole mitään haittaa,
huoleti voit ne jalkaan laittaa.

Jos sukat menevät liian liki,
silloin syntyy jalkahiki,
vettä ja saippuaa käytettävä ois,
pesten lähtee hajut pois.


Mirjami Isohanni

Socktoberfest, eli sukkia taas

Onnittelut Famulle! Sinun vastauksesi nousi ruusukassista. Arpajaisten arvonta suoritettiin gnu-suvun toimesta niin, että Uhoava oli minun arpajaisteni Onnettarena ja minä sain olla hänen arpajaisissaan.
Famu, laitatko meiliä minulle: isognu [at] yahoo [piste] com, jotta voitto löytäisi Sinulle perille.

Suurkiitos kaikille osallistuneille! Oli oikein mukavaa lukea, mikä syksyssä on parasta itsekullekin. Oli kuin runoja olisi lukenut. Syksy on oma lempivuodenaikani. Oli hauskaa, että muutkin olivat löytäneet paljon hyviä asioita syksystä.




Uhoava on ollut luonani matkoillaan ja olemme (siis tarkoitan, että katselen vierestä) järjestelleet sivupalkkeja ja "napittaneet" sitä.
Heti kun kädet alkoivat tuntua paremmilta, sukkia oli kiva taas tehdä. Kuvan sukat on tehty Austerman Step-langasta 2,5 mm bambuilla. Koko on reilu naisten koko ja lankaakin jäi ainakin lasten sukkiin. Joululahjoista ei voi puhua mitään. Toivon, että saan tehtyä kaikki suunnittelemani valmiiksi. Ennen joulua tulette näkemään lisää sukkia: muutaman sukkaparin toivon päätyvän Venäjän vankiloihin jalkoja lämmittämään. Sukkakuuhan minulla on aina - kuten olette huomanneet.

Ystäväkirjankin olen laittanut, tervetuloa vierailemaan.

Syysarvonta

Syksyn myötä olisi vuorossa arpajaiset. Ajattelin järjestää kun mittariin tulee 5555, mutta se jäi. Nyt on sopiva aika järjestää, kun omat neulomiset jäävät vähille. Keho ei oikein hyväksy neulomista nyt ja onneksi töissäkin on kiireitä.

Syksy on oma lempivuodenaikani. Siihen on omat syynsä.

Kaikki osallistuvat arvontaan, jos ennen seuraavaa postausta ovat jättäneet kommenttinsa. Toivon että kerrot yhden (tai monta) syytä/asiaa, miksi syksy on kiva. Samalla kerro lempivärisi. Viime mainitulla on merkitystä, jos satut voittamaan. Jos inhoat sydämen pohjasta vaikka suklaanruskeata, ei olisi kiva saada esim. ruskeaa lankaa.

Edit: Arvonta suoritettu klo 21:08 2.10.

Ufojen vähentämisprojekti

Olen ollut talkoissa Uhoavan Gnun kanssa; olemme siivonneet komeroita, vaatehuonetta. Erilaisia jemmoja on paljastunut. Yllätyin, kun ufoja oli paljon enemmän kuin muistinkaan.

Minulla on hyvä systeemi nyt. Uhoavalle sain "hävitettyä" monta ufoa. Hän on kuvannut blogissaan yhtä Seitsemän veljestä-langasta aiottua raitahupparia, jota innokkaat kutojat ovat "jyrsineet". Hihat ovat hävinneet. No, aina on hyvälle langalle käyttöä. Yhden viittä vaille valmiin lapsen puuvillaneuleen luovutin. Vaaleansiniset virkatut pitsit kylpypyyhkeeseen ovat vain kiinnittämättä pyyhkeeseen. Yksi huivi oli valmis Gedifran langasta alkuvuodesta, mutta purin sen takaisin langoiksi. Kauniin murretun vihreästä langasta lupasin joskus vuonna 1 ja 2 Uhoavalle villatakin - on vielä lankoina. Uhoava totesi, "Vau, mikä lupaus!", kun ei muistanutkaan koko juttua. Siis Uhoava sai kaikkiaan viisi osin valmistunutta tai kokonaan purettua työtä ahtaisiin nurkkiinsa.

Töihin vein neljä ufoa: kaksi kirjottavaa pöytäliinaa ja kaksi kanavatyötä. Kaikki loput ufot jätin itselle. Kaikkia en jaksa esitellä nyt. Esittelen talven mittaan jos saan valmiiksi. Loput ensi keväänä, jos taas alkaa Fufoilu.

Ylimmässä kuvassa on aivan ihanaa silkkivillaa villatakkiin ja langat on ostettu joskus Papurikosta Lahdesta. Se on vuoden -99 jälkeen, koska gnu-sukua on silloin asustanut Lahdessa. Keskimmäisessä kuvassa on samasta paikasta ostetut langat ja niistä tulossa lyhythihainen pusero itselle. Alimmassa kuvassa on oikein kasarityyliä ja langat on ostettu jo kauan sitten kadonnesta myymälästä Kirkkopuiston kulmalta. Kaksi ylintä olisi joskus tarkoitus saattaa loppuun ja kasarityyli on out. Puuvillalanka on siinä ihanaa ja eiköhän siitä valmistu jotakin joskus. Lankatiedot saatte, kun neuleet ovat valmiit.

Vihreä huivi tulevia talven viimoja vastaan

Pupuja on tullut ja nyt huivi valmistui vaihteeksi. Värit valitsin ihan itseäni ajatellen. Vihreä ja ruskea ovat värit, joista on vaikea päästä irti - jos nyt haluaisinkaan. Joskus vain muoti päättää, etteivät nämä värit ole muodikkaita ja silloin niitä ei saa. Siksi on ruskeata ja vihreää lankaa oltava jemmassa. Minkähän selityksen keksisi muun värisille langoille?
Lanka oli Mark& Kattens Iceland ja koostumus on: 55 % villa, 35 % akryyli 10 & polyamidi. puikot olivat 7. Kokeilin erilaisia malleja ja päädyin lopulta jonkinlaiseen valepatenttiin: o,n/o,n, o/n,...Voiko enää monimutkaisemmin selittää? Lankaa meni reilu 4 kerää á 50 g /60 m. Jäi vähän (siis melkein 50 g) lankaa ja nyt suunnittelen pipoa pariksi huivilleni. Lisää pitää kuitenkin hakea yksi kerä. Ostosreissu kirkkopuiston kupeeseen Pikkulinnaan on siis edessä taas. Kuvassa on sisäinen minäni eli " sisälläni asuu nuori, hoikka nainen". ;)

Nimeni on Christian/ My name is Christian

Kolmas pupu valmistui ja on nimeltään Christian. Ei ole Celsius kuten arveltiin. Jatkan ehkä joskus taas, mutta nyt ensin kaikenlaisia keskenolevia töitä. Niistä osa valmistuu, osa jää odottamaan ensi kesän Fufo-tempausta. Tänä kesänä en jotenkin toennut mukaan ja sitä paitsi olen aloittanut niin monta uuttakin työtä -tai ainakin langat odottavat...

The Finnish Red Cross is organizing a campaign on knitting "help bunnies" for charity. The campaign is very similar with the Australian Trauma Teddy campaign. The bunny instructions are only in Finnish. Already many knitters have started their bunnies. The Help Bunny is only for giving and getting - never to be bought or sold.

I have ready now three"help bunnies". Their names are Anselmi, Bror and Chriastian. It´s very easy to remember, how many bunnies I have done. My fellow workers are also very inspired about help bunnies. Look at my last post.They are knitting more bunnies.

Anselmin ja Brorin uudet kaverit

Apupupu Anselmi on aika kauan viihtynyt työpaikallani ikkunalaudalla. Pikku hiljaa on tullut ympärille joku uusi kaveri. J a tänään porukka lisääntyi reippaasti. Huoneessa oli melkoinen äänten kohina ja puikkojen kilkkaminen, kun 8 naista oli neulepiirissä. Pupuja on kesken vielä yhdellä jos toisella. Varmaan on laitettava uusi kuva ennen kuin kaikki puput ahtautuvat pahvilaatikkoon ja matkaavat ensin Kalkkuun.

Voi miten persoonallisen näköisiä! Samalla tekijälläkin puput eivät ole identtisiä.

Abububu Bror

Olen apupupu Anselmin veli ja nimeltäni Bror. Eikö sovikin nimi hyvin? Ehdolla oli kaikenlaisia nimiä: Bo, Bengt, Bjarne,Björn, Bertil, Bruno ... Lempivärini on vihreä. Erisävyiset punaiset Verbenat ovat suosikkini. Kiipeilin vain kukkaruukuissa. Anselmi on huimapäisempi ja uskalsi kiipeillä omenapuussakin. Olisin halunnut leikkiä Anselmin kanssa, mutta hän on tekijäni työpaikalla erittäin tärkeässä tehtävässä. Hän on houkuttamassa tekijäni työkavereitakin puikkoja kilkuttamaan. Anselmi on kuulemma onnistunut luomaan innostuksen ilmapiirin ja ensi viikolla on tulossa uusia apupupuja kilpaa keskiviikon kokoontumisessa. Bravo!

Seuraavan apupupun nimeä odotan mielenkiinnolla;). Senhän on alettava C:llä, eihän tekijäni voi muuttaa syysteemiään. Celsius - hihi,hih!

Apupupu Anselmi lähdössä maailmalle

Hei, olen Apupupu Anselmi. Näin lopulta päivänvalon tänään 28.8.06. Tekijäni on hidastellut ihan suotta, muka joku huivi jostain lahjalangasta olisi tärkeämpi tai ihmeellinen mehujen keitto ja siivous.

Olen omasta mielestäni yksi Seitsemästä veljeksestä. Olen kuulevinani Isognun kitisevän jotakin, ihan kuin sanoisi seitsemän -ei ikinä. Onneksi tuo veljessarja kelpaa maailmalle, Isognu oli tarkistanut asian SPR:n tiedottaja Outi Stenmarkilta.

Vielä piti päästä kiipeilemään norjanangervossa ja koristeomenapuussa (paljon pikkuomppuja, kuulemma kukki keväällä tosi paljon). Ovella olen sitten valmiina lähtöön vai pitäisikö odottaa vielä, jos seuraava veli pääsisi samalla kyydillä.

Puputtavin terveisin kaukomaille mieli tehden

Anselmi

P.S. Mustikalla on oikein Apupupu - sivu. Siellä on meitä muitakin maailmalle lähteviä pupuja.

Sukat ja ostoksilla - voisi olla pysyvä otsikko!

Valkea kuulas -omenapuussa yhdet lapsen sukat. Löysin ekan sukan (siis parittoman)valmiina, kun hain patalappuihin lankoja kätköistäni. En raaskinut purkaa, vaan tein parin sukalle. Ne löytävät tiensä mitä suuremmalla todennäköisyydellä myyjäispöydälle. Minulle on kysymysmerkki tuo langan väri; miksiköhän olen ylipäätään ostanut sen? En ole ostanut ainakaan suuresta mieltymyksestä. Kuvasin nuo sukat tuossa omenapuussa, että kuvassa olisi jotain väriä ja raikkautta.

Kävin tänään ostoksilla töistä päästyä. Uusin Verena (saksankielinen neulelehti) löysi kodin taas meiltä. Monen mallin kohdalla kutkutti sormia. MadeByMyself esitteli lehden, vilkaiskaapa!

Lankaa --ihan vähän vaan! 150 g Seitsemän veljeksen luonnonvalkoista - oli pakko ostaa,kun Apupupun kuuluu olla kasvoilta vaalea. Uhoava uhosi tänään blogissaan suomalaistuttuaan taas aloittaa neulomisen ja Apupupun. Hänkin tarvitsee lankaa!

Niin ostin myös kirjan, jota useammat ovat jo esitelleet. Villasukalta löytyy kansi ja hintatiedotkin ja siksi kuvasin takakannen -vaihtelun vuoksi. Siis kyseessä on Annukka Mikkolan Käsityön pikkujättiläinen.

Kämmekkäät

Nämä olivat kiva välipalatyö. Ne , siis kämmekkäät, valmistuivat nopeasti. Uhoavan Isosisko on tällaisia halunnut, mutta... Kuvittelin aina, että niihin pitää tehdä joka sormelle oma "tuubi". Muutama silmukka puikolla on minusta hankala kutoa. Mutta nämähän ovat " a piece of cake", vain peukalo on yksin! Näitähän voisi tehdä lisää!

Lankana on Maija ja 50 grammasta jäikin raitalankaa. Ohjeena oli Ullasta Safari-kämmekkäät. Seuraaviin voisi tehdä kämmenosassa , ainakin Maija-langalla, 4 silmukkaa enemmän. Peukaloissa on silmukoita enemmän nytkin. Varsi on napakka ja se on hyvä. Pikkupalmikot tein kummassakin kämmekkäässä eri suuntaan.

Yksi villatakki valmis/One jacket

Lopulta sain valmiiksi kauniin sinertävän/ lavendelinvärisen villatakin. Malli löytyy Drops lehdestä 95 . Luin ohjetta ja yritin kutoa ja kutoa muilla pohjoismaisilla kielillä. Uhoavan ehdotuksesta selasin nettiä ja ah, se oli suomeksi. Ympyrävaikutteinen jakku langoilla " Alpaca" ja "Safran" on mallin hieno nimi. Lähinnä ongelmia aivoilleni tuotti ympyrävaikutteinen etukappale/kappaleet. Neuloin villatakin ohjeen langoilla. Lankayhdistelmää oli kiva kutoa; se tuntui pehmeältä ja miellyttävältä. Väri ei ole minun värini, mutta se tulikin lahjaksi jälkipolvelle. Uhoavan isosisko tuntui pitävän neuleestaan. Kuvaushetkellä takin kiinnikkeksi tarkoitettu suuri hakaneula oli tietenkin muualla eli kaupungissa eikä mökillä.

I have knit a new cardigan to my oldest daugther. The pattern is published also in english (Drops number 95). It´s whole name is Jacket in Alpaca and Safran with circle effect. I have some problems especially with that circle effect. But now it´s ready and beautiful. Yarns were the same as in the pattern; they were easy and nice to knit. Yarns are soft and comfortable.

Ostoksilla Mikkelissä ja patalappuja / Shopping and hotpads

Olin ylityövapailla ja kävin ystäväni luona Mikkelissä. Päätin, että en mene nyt lankakauppaan. Mutta vaikka kuinka koetin kiertää, niin osuin Savilahdenkatu 10:n kohdalle. Siinähän on Matto ja Käsityö. Maija-langat oli tarjouksessa, lopettavat niiden myynnin. No, sitähän tuli mukaan 9 kerää. Sukkia ja lapsia tarvitaan aina. Kaksi kerää uutta Austerman Step -lankaa, joka sisältää Aloe veraa ja Jojoba-öljyä. Onpa pehmeän ja miellyttävän tuntuinen lanka! Liikkeessä oli mallina (ja houkuttimena) reilunkokoiset sukat kudottuna yhdestä kerästä ja oli jäänyt vielä lankaa. Yösukkia aion niistä tehdä, jotta kaikki öljyt olisivat suoraan iholla ja olisi merkitystä ko öljyillä. Hinnasta huolimatta oli ostettava, kun oli niin ihanan tuntuista. Sama on systeemi muuallakin lankatehtailla -saksalainen lanka ja tehty Tsekissä.

I visited my friend in Mikkeli in this week. Mikkeli is typical little town in Finlad.I think it´s the very beautiful town. There is lake Saimaa, the lively market place, Kenkävero and so on. Kenkävero is the old and very beautiful vicarage.
I had so much yarn, that i didn´t need anyone meter more yarn. But in Mikkeli I found a little shop called Matto ja Käsityö ( Carpet and Handicraft), so I bought some yarns. You can see them in the picture. There were a new yarn from German, Austerman step-yarn for stocks, it contains Aloe vera and Jojoba-oil. Then Ibought yarn Maija nine balls.

Viime päivinä olen tehnyt ufoja yhtä ja toista eteenpäin, mutten ole saanut valmiiksi. Tein tässä välillä patalappuja. Tein joskus aikanaan niitä tällä mallilla, mutta omani ovat jo kuluneet ja hävitetty. Muillakaan suvussa/ystävillä ei ollut niitä enää. Äitikään ei muistanut, miten niitä tehtiin. Lomalla harmittelin, että ei ole tullut säästetyksi yhtään. Onneksi selaillessani blogeja huomasin, että Minna oli tehnyt näitä perinteisiä patalappuja ja hänellä oli ohjeet ja kaikki. Sitten kehiin vain lankoja ilman vyötteitä ja osin aika kasarivärejä. Sain kulutettua jonkin verran.

In last few days I have done three traditional hotpads. This pattern is in finish in Minna´s blog. I have done these many, many years ago.

Edit: anteeksi sekoiluni blogin kanssa.

Kaikenlaista koetetaan kertoa kutojien kaartille

Kertomus kärvistelisi kuvatta. Kuva kuiskailkoon kesästä, kukista, kuumuudesta.

1. Koti. Keski-ikäiset kahden kesken kakaroiden kaikottua kauas.
Tärkeä asia! Omaa tilaa ja lepoa.
2. Kahvi. On elämän eliksiiri. Kahvitta päänsärky.
3.Kätkö. Kaikkea on tallessa ja jemmassa. Mutta välillä kätköt ovat niin hyviä, että asiat voivat löytyä kahdenkin vuoden kulututtua. Liittyisikö jotenkin Villasukankin kokemiin oireisiin " tämähän voi olla vielä joskus hyödyllinen"? Siivous on kivaa, kun kätköistä löytyy yllätyksiä -jopa kiloja lankaa (kts Uhoava värjäsi osan löydetyistä).
4. Kukkakimppu on kaunis värikkäänä ilonpilkkuna kotona tai töissä. Mukava tuliainen. Ihanimmat kukkakimput löytyvät Ruusupuusta. Ruusupuun Minna on taiteilija.
5. Kuisti. Mökillä saunan ja uinnin jälkeen istua tuolissa ja tuijottaa Päijänteelle. Autuaallinen olotila!
6.Koskelo. Tyhmät tukkakoskelot ovat ymmärtäneet laituriemme funktion väärin. Muka huussi!
7.Kuulas. Mitä koivu-, heinä- ja pujoallergikko toivoo kuin kuulasta , kaunista syksyä. Ja miten henki kulkeekaan! Syksyn kuulaat ja raikkaat päivät ovat lempivuodenaikaani.
8.Kirjasto. Mikä säästö! Ajatelkaa, jos kaikki kirjat pitäisi ostaa itselle tai lainata tutuilta. Silloinhan voisi lukea paljon, paljon vähemmän. Kieltämättä kirjakaupat ( ja kyllä lankakaupatkin) ovat heikkouteni. Kotikirjasto pursuaa kirjoja leviten hyllyistä kaikkialle.
9.Käsilaukku. Tottahan naisella on monta käsilaukkua. Laukut ovat kivoja! Keksivät aina uusia kauniita ja ihastuttavia laukkuja. Tavaroiden kuljettamiseenhan laukut ovat!
10.Kummilapset. Ikähaitari 4v-39v. Enhän minä ole vanha, vaan osa kummilapsista! Muistoja herättäviä ja merkittäviä kohtaamisia kaikkien kymmenen kanssa vuosien ja vuosikymmenten aikana.

Kujanjuoksu. Ohi on.

Kommentoi tähän loppuun ja annan sitten Sinulle jonkun kirjaimen. Sitten kirjoitat blogiisi 10 sillä kirjaimella alkavaa sanaa. Lisää myös selostus, mitä kyseinen sana merkitsee Sinulle ja ja miksi.

Itse sain K-kirjaimeni Villasukalta; onneksi en G-kirjainta gnu-suvulle sopien.

Taas sukkapari lisää/ Socks again

Olimme viikonloppuna Helsingissä ja kävimme asuntomessuilla ihmettelemässä pieniä tontteja ja isoja taloja (kuka siivoaa ja pesee ikkunat!). Olen tyytyväinen yksikerroksiseen, selkeään ja ei niin isoon taloon ja reiluun tonttiin ja kunnon keittiöön. Mitä se gnu tekee automatkalla pelkääjän paikalla? Sehän kutoo puikot kilisten ja katselee maisemia ja keskustelee kuljettajan kanssa ja kuuntelee levyjä. Jos tahti hiljenee, niin nukkuu...

Sukat Seitsemän veljestä uusi syksyn väri jättiraidassa -luumu , petroolin sininen, poltettu oranssi ja karpalon punainen. Nelosen puikoilla ihan perussukka, senhän osaa tehdä miltei silmät ummessa.

I like to knit socks, when I am sitting in our car (my husband is driving) or in front of TV. At the weekend we visited in Helsinki . It takes about three hours to drive Helsinki and the same time back. I have a good time to knit, to talk with my husband and to look at landscapes. The socks are from Novita´s Seitsemän veljestä (=The Seven brothers) in large stripes (plommon, blue,orange and red).

Yksi ufo taas valmis

Pusero on aloitettu-05 kevättalvella muistaakseni. Takkusin ensin ohjeen kanssa -espanjaa ja englantia jne. purin ja muutin mallia. Luulen että aika usein puran ja muutan suunnitelmia ja kestää vähän aikaa kun pääsen oikeasti alkuun. No, sukat tulee yleensä ilman purkamista. Saatuani kappaleet valmiiksi laitoin lehden pois onnellisena ajelehtimasta käsityökasastani jonnekin käsityölehtikasaan/-koteloon. Kun nuo käsityölehdet eivät ole taas ihan järjestyksessä, niin.... Malli on Modasta tosi peruspusero jostakin numerosta ja joltakin vuodelta. Sorry!
Lanka on kokonaan puuvillaa ja Espanjasta; Katian Jamaica (20 s/20 krs 10 x10 cm). Värit ovat luonnossa vielä napakamman vihreän ja oranssin vaihtelua.
Toivottavasti sopii lupaamalleni gnulle --- ettei vain olisi iso.
Lankaakin jäi, ainakin huivin saisi.

Kone toimii!!

Ilmoitus asia; pääsen taas kotona nettiin ja blogeihin. Siinähän nuo illat sitten kuluvat!

Kuvan lankakasa odottaa kiivaasti pääsyään muotoutumaan ryijyksi. Projekti on pitkä, mutta se valmistunee joskus aikoinaan. Ehkä valmistunut kuva jonkun vuoden päästä.

Värit ovat upeat kuten aina Sirkka Könösen suunnittelemissa töissä.