Sweets &Socks blogissa alkoi tälle vuodelle Lapasboksi2024. Tammikuun teemana oli talvi. Aihetta sai käsitellä hyvin vapaasti: kuvioiden, värin jne mukaan. Viime vuonna valmistui vain yhdet lapaset ja nyt sitten ehkä pääsen parempiin tuloksiin. Tein neulebingon ja mietin, jos puolet kuukausista pystyisin osallistumaan Lapasboksiin, olisi hyvä.
Talvi-lapasten seuraksi innostuin neulomaan toisetkin lapaset. Talvi-lapaseni on sinivalkoiset eli luminen tammikuu innoitti tähän ja lempeää vaaleansinistä löytyi myös varastoistani valkoisen Nalle-langan lisäksi. Alpaka Storm-lankaa on jäänyt jäljelle sukista. Puikoilla oli 11s eli 44 s kerroksella varressa. Kämmenen ja peukalon alueella on broken seed-neuletta. Tällä alueella on pariton määrä silmukoita, jolloin rivinvaihtumiskohta oli siisti. Vinkki löytyi jostakin netin syövereistä. Alku oli jotenkin hankala kuvittelin ilman ohjetta neulovani peukalokiilan oikein, mutta ei mennyt ihan kuin Strömsössä. Purin ja neuloin pari kertaa, ennen kuin onnistui. Koko on pienehkö naisen koko ja lankaa kului 51 g.
Toiset lapaset on Vaara-lapaset, joiden ohje on ilmainen Titityyn verkkokaupan sivulla. Kerrankin tein ihan ohjeen mukaan. Lankana oli myös varastoistani löytynyttä Tukuwool dk ja Tynn Silk mohair. Näissä ja talvi-lapasissa on intialainen peukalo, johon olen ihastunut. Sopivat hyvin mulle eli ei ihan pieniin naisten käsiin. Lankaa kului 57 g. Oli kivat lapaset ja langanjämiä riittää toisiin ja varmaan kolmansiinkin saman mallisiin lapasiin.
Oltiin tänään yhden lapsen perheessä päiväkahvilla. Voi, mitkä pullat 11-v lapsenlapseni oli leiponut! Oli voisilmäpullia ja laskiaispullia. Laskiaispullatkin täytettiin toiveiden mukaan. Olen leiponut itsekin saman ikäisenä pullia. Meille tuli silloin vieraita ja äiti kehui minun leiponeen itsenäisesti. Sukulaistätipä ei voinut ottaa pullaa, kun lapsi oli leiponut; ei puhdasta! Kahtalainen muisto; kerrankin äiti kehui, mutta nuo sukulaisen sanat on karvaat.
9 kommenttia:
No niin, mahtavaa että innostuit lapasista! Tällä viikolla tulee sitten jo helmikuun teema. Ihana muisto vaikka toki sitä lapsi muistaa myös tuon negatiivisen sanomisen.
No voihan sukulaistäti! Onneksi äiti kuitenkin kehui. Minä en osaa leipoa pullia vieläkään, vaikka on ikää moninkertaisesti tuo 11.
Lapasboksi on kiva haaste ja hyvin nuo lapasesi siihen sopivat. Nyt jännätään minkälaista vinkkiä tulee helmikuulle.
Maarit: innostuneena tässä odottelen helmikuun teemaa. Joskus lapsen mieleen jää muutenkin yllättäen jotakin, jolla on tarkoitettu muuta. Tuosta asiasta kyllä on juteltu äidin kanssa myöhemmin ja äitikin oli loukkaantunut kommentista.
Puikollanikin: Älä muuta sano. Lapsuudessani harvoin kehuttiin lapsia, yleensä todettiin "pane lapsi asialle ja mene itse perässä".
Jännätään yhdessä helmikuun haastetta.
Tuli yki roskakommentti. Poistin. Toivottavasti ei tule lisää. Sitten taas laitettava päälle kommentien luku ja hyväksyntä ennen blogiin tulemista.
Kivoja ja lämpimiä lapasia. Nykyisin lapaset ovat IN ainakin nuorison keskuudessa. Mimosakin ottaa mummon neulomat lapaset mieluummin kuin ostetut Thinsulatet.
Onpas taitava 11 vuotias. Upeasti on pulla onnistunut.
Enkuli: Kiitos! Ruskeat on jo varattukin. Udet lapaset on mietinnässä, kun alkoi helmikuu.Aiheena Lapasboksissa on sydän. Mietintä on menossa.
Talvilomalla lupasin leipoa jotakin hänen kanssaan.Minusta on kiva juttu, kun pojatkin leipovat.
Alkoipa tekemään pullaa mieli kun tämä kuva tuli esille, herkullisen näköisiä. Minäkin tykkään tehdä intialaisen peukalokiilan lapasiin, jotenkin se tuntuu helpoimmalta ja istuu parhaiten käteen.
Sude: Oli hyviä pullia. Ulkonäkö varmaan iän ja voimien myötä kohenee. mutta maussa ei vikaa.
Intialainen peukalokiila istu tosiaan hyvin.
Lämpimiä lapasia! Sopivasti pakkasille. Olipa kaamea sukulaistäti, hänelle en tarjoaisi enää mitään itsetehtyä. Saisi tyytyä Marie-kekseihin. Hänen kommenttinsa oli myös arvostelu äitisi ruoanlaityohygieniasta, ja luulo, ettei sinua ole opetettu leipomaan puhtain käsin. T Saukkis
Saukkis: Toiset lapaset näyttivät olevan käytössä ja uusia jo tilattiin tänään toisiin käsiin.
Eipä tainnut saada mun leipomia enää tai äiti ei ainakaan kertonut.Aikuisiällä olemme asuneet eri puolilla Suomea. Tuotapa en ajatellutkaan, että arvostelu koski myös äitiäni samalla.Äiti oli huippusiisti,hygienia oli kunniassaan ja samoin äidin kotona oli. Ja kaiketi siirtynyt minuun, kun lapset aikoinaan valittivat mulla olevan siivous-syndrooman, joka on kyllä vähän helpottanut vuosikymmenien aikana. Tosin "äiti" vielä välillä naputtaa olkapäällä.;)
Lähetä kommentti